Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
iteensa seuran hywäksi tehtiiä wiimeistä
testamenttia.
Koskit settran waraestnties leht. J. Krohn
kimttloisuutensit wuoksi titlee matkustamaan
kaupungista pois, walittiin hänen sijaansa
toistaiseksi prof. J. Forsman.
— Kattsiiitiiialistusseuriin kalenteri 1882
ott nykyääti tullitt ulos painosta Tästä
lausutaan U. S:ssa seuraamin: Se oit ul-
koiittiodoltiiitit warsin kaunis. Kattsileh-
dellä oit ptiitaisen, suontakaiseen tualliiu
tehdyn kehyksen sisällä taitelija A" Reiii-
holtii’iti piirtitutä kansikuiva, jossa ott kal-
liooti hakatussa, 8—hitaraisessa tähdessä ja
seit yiupärillit kirjan itittti ja yleiiipititit
kallion kiiltttilla .lkalettialatt koliite tirosta:
Wäiitäiitiiitteii kanteletta soittaen, Ilntari-
tten alasimensa ttiieressä wasaroineeii ja
Leitiiitinkäiiien keihäs kädesst’i. Alempatta
lukee perheen-isit mäellensä raamattua. –—
Sisällys iiii rtttisits-aiiieiitett. Altnanakka-
osastooit ott liitetty "Muutamia tietoja
pyhä- jii ttititit,iäintistä", "Laiitat, joista
oit tittiistiiittpattoissa ilmoitettu, milloin
niiden oliliitatioiiit artvotiitiii ja korkoliptit
luitastetaan", luettelot titaailiiiait ruhti-
itaista ja tärkeitttpieti tasamaltain presideti-
teistä, keisttrilliseii perheeti jäseitistä ja
Sitoiitetttttatiit korkeittttttista tvirktiiitiehistit,
"Asewelwollisuus-kaleiiteri" ja "Tietoja pos-
tisäänttöistä". Sitteii seuraa kirjoituksia
"opiksi ja huiviksi: Aleksattteri III Alek;
sandrowits ja Mitriti Feudorowtta (hywin
onnistuneitten muotokuivain kanssa); —
"Puhe katisittiivalistussettriiit juhlassa Itt-
ivästtiiäsfä 18 p. tecfttk. 1881, kirj. A
"M.; — Suotualaisen Kirjallisituden Seit-
riitt ttiiisiktiiiitueuniuotisett totitteit titttistoksi
(kuitta: jtililakokoussali), kirj. C" (83.511; –
Kattsaiimalistusseiirau jtthlit Jtiwäskylitssä
1881 (kuwa: juhlalaulajaiset Itiwäskylässä),
kirj. A. est; —— .liaksi runoelmaa P.
C:lta; —— F. M. Fraitzen’iu muistopatsas
Oulussa (kuwait k), kirj. X; Suomeii
pattkki tkuwati k.); —— Turutt tuomiokir-
kostti (3 kttivitti k.), kirj. X; —— Peittti ja
Jnka, kirj. P. å!i"iittii"trint;i; –— Suomi1-
laisten itiiiiiheiutttastti rakennustaivasta (2
ktiitittii k.), kirj. Yrjö .lloskiiteti; — .stansa-
koulttlaitiis Suoiuessa (kartan k.), kirj. G.
Llik; — Muistosaiiojti maittajille (tauoto-
kutiiia: Jtiliiiita Wilhelm Siielliitait, Fred-
rik Cygniteus, !illeksattteri Fetsdiitattd Bo-
renius, Frttiis Henrik Bergrotli, "Otto Heu-
rik Clettiei, kirj. " " "; —— Siliuäys ku-
luneen tiitiodeti tapauksiin kotimaalla, kirj.
K R.; —— .skansiinmulistus-seuran juhla-
kokotis Iyitiäskylitssä 2ti p. .liesiikuuta
1881. Lisäitä ott iitittttatttitt ilmoituksia. —–
Htitta: waatekiiitsissa 2 markkaa jti patteri-
päitlltikstssii 1 titiirkkii 50 penniä.
Kiitos lausuttakoon .itaiisaititiiilistus-
settratt johtokuunalle täiuäit oiwallisen kir-
jan toitttittatiiisesta, joka aittati kttitsalle piil-
joit tarpeellisia ja hyitiiii tietoja sekä tiioitta
hattsktia hetkeä. Se oit jiikit tiiloiiii, jokti
"iiiökkiitt ostettawa.
—— Kirjallisutttta. Herrojen Weiliit’iti
ja Giiös’in kustatiiiitksella ott iltitatitttu-
iitit:
"Pieni ttiesi-lititkäri.
tatittt C. G. G——g." 15 sitti. 8:.
15 pettiiiä.
"M i k ä ktt o l e tti ii o n? Saarua, joitkit
ruotsiksi kirjoitti W. :liudin Siioineitsi I"
A. Cederlierg". 19 sitti. 8:0. Hiitta 15 p.
"L a tilit j it .ltaritstiti ki itokseksi.
Seitseiitäs iiiihko. "Lauleskeli Irti D. Sankey.
Sitotiteiisi Olli Witoritieii". 36 siiv. Hinta
25 p.
Hra K. E. Holm’iu kustaitimksella on
ilmautunut: "M e i j e rihti id o ii .tk ä s i-
kirj a. 9)iaattwiljelys- jii titeijerioppilas-
ten tarpeeksi kirjoittattttt ":lt. Gripett li erg.
Suouieiisi :ilatto S. )linnit 2:1la kutva-
taululla". — 178 sito. Hittta 2: 5ii.
Kirjoit-
Hintao
—— Posiiliallitus ilmoittaa, että tiitiiäit
kuun alusta satikka alkaa jälleen wiikkopos-
tittkitlkii Turutt ja :lihiveitatttitaitti wälillä
sekit talttiipostiitkulkti Ekkeriiit jit Grisle-
hatitttiit ivälillä sekit ettii posti lähtee Turusta
Marianhaininaiiu joka keskiwiikko jti suu-
itttiitai, Maritiithaiiiiitastit Titrkuutt joka
tiistai jit perjantai jit Ekkeröstä Grisleham-
itiiii joktt torstiti.
—- Asewelwollisitus. Uudentitaatt pa-
taljonaan kittsutitistit miehistit (216), oli
täitiäti kitttti 1 päiwänä saapunut 206; yksi
oli aseivelttiollisttiidesta tvapitutettu jti 9 oli
siis jäänyt tulematta. Saaputteista oit
suomenkielisiä 110, ruotsinkielisiä 41 jit
kuiitmankiii kielen taitamia 55. Lukea ja
kirjoittaa osaa 80. Wapaaelitoisia oit 9.
Waasan pataljonaan oli määräpäi-
wättä kttikki saapuneet. (F. A. T.)
—— Wallionrautttliet. Ilinoitustttloista
waltionrautateillä Suotitessa:
Helsiitgiii—Häiiteettliititait—Pietarin
rata-osalta:
1881. 1880.
M. P. M. P.
Syysk. 642,;150: 38. 490,023: 58.
Edellisiltä
kiitit. 3,745,407: 37. 3,785,155: 82.
Yhteeitsä 4,388,357: 75. 4,275,179: 40.
Hattkonieineu ——Hywinki"iitn rata-osalta:
1881. 1880.
Stiysk. 23,060: 93. 24,427: 17.
Edell. kuuk. 176,846: 72. 2233146: 33.
Yhteeiisä 299,! 07: 65. 248,L;7;3: 50.
Turuit—Tautpereen—Häiiieenltiiitan
rata-osalta:
1881.
Syysk. 119,098: 93.
Edell kuuk. 744,947: 75.
Yhteeitsit 864,046: 68.
1880.
121,694: 44.
633,608: 49.
755,:302- 93.
—— Waliioiiäiiiiiiiitieswaalit. Kotkatt
kaupungin edusmieheksi oii ivaliitu
kaupp. A. ?! F. Lindlierg.
— Suostuntawero Helsiiigin kaupungista
tekee wuodelta 188t) 197,396 markkaa.
Wuodelta 1879 teki se 187,885 tii. 95 p.
"Ktiiun” päätoimittaja laskettiin
toline kuukautta kestäneestii !vankeudestaan
Oiiluu liunasta toissa kestitviikkotia edel-
tiipitolisett. ’Jltitpuolella oliitiat ttututiittiat
wastaan-ottoa ivarien Oulttuii saapuneista
maalaisista kutsuneet häntä stiotitalaisett
klubin huoneustoon tyhjeittäiitääit heidän
seurassaan terniehdysiualjaii. Häiiellä oli
paitsi sitä kttttiiia saada sen ja settraawaii
päiwän kiiluessa ivastaan-ottaa 11 sähkö-
stitioiitait, Wiipiirista, Lithdelta, Sortatttit-
lasta, Helsiugisti’t, Uudeltakirkolta, Kuopi-
osta, Liippeeiirattuasta ja Pietarista. Niiu
kertoo ".ltttiku".
—— .siaksi iiiiestä palatini. Sttt. kertoo:
5;;onkilahdeii kappelissa piiloi tiiarriiskuiin
3 päiwänä itikaisitt aamitlla Mannilaii kii-
läii AItttikan riihi, jussit pellawia kttiitiitt-
tiiti. jti kaksi tttiestä sisitssit. Miehet, tiiai-
ttititii ttilott isätttä Piktor Atittila sekä eriiitit
toisen taloit isäittä :lilatiu Wiihala, oliwat
arwattawasti itiiittapäissä menneet riiheen
titiiata ja "luultawasti piippiiwtilkeasta siit-
tiii riihi. .tlutiiitialltiki oit ioaitito jti pieniä
lapsia. .Wiiita " ttiitt iititäpä ei wiina
ole titatkitiitt saattanut!
—— Siiontalaiset Sipiriassa. Suoina-
laitteii katekeetti Liitdholiii ott suonialaisten
oloistii Sipiriassa aittaititt iitiiittiiittia tie-
toja kirjeessä, joka oit kirjoitetili 28er"ehtte–
Suetuk’ista ja jttlaistii H:liladisia ja jostii
me tähän siioiiteitiiiittttite seuraawan otteen:
"Ne, jotktt eiwät iititatti wiljele, poltta-
ivitt potaskaa taikkti kitljeksiittttt ympäri ker-
jäätttässii, eiteiittuitstä päästit Weiiäläistssä
kylissä, koskit weitäläiiten on hyttiin ttiieriiatt-
tiiaraiiiett ja titttelitis. Tosiit nämä teke-
wät työtäkiti joku päiwä, eteitkiit sitiviiii-
kttatt, toimittaakseen siten itselleeit jttotttatit-
marolta. Suuriit osa tiiiehistä, ne niinit-
täiit joilla ei ole tiinaa asuntoa, tiiiitkitste-
leitiat jo taitiiiiikuiin lopttllii kitltiihuuhtit-
iitoille, joita löytyy koko joukko pitkin 2ll-
taiititioria iioiu 10, 20 tai 30 pettikitliitait
päässä täältä lithellit Kiiuan rajaa, sekit
palanivat siirtokittitiiatt lokakuun keskii,iaikoil-
la, jollotti he jälleen ottttivat pesitti seuraa-
maksi wuodeksi. Nämä maankulkijat elä-
tvät kototta ollessaan kotiiiti kurjaa elttiitäit,
jitoioiit ja titettetteleitiitt irstaasti katkeilit
tawoin, itiin että iitoitellit heistä ei ole rie-
pttti ruumiilliiusa, kiiti hänen tvttpitii-iiikiiit-
sa ott loppiiiittt. Motii titlliiitteit ritukka
kättritääti tittittoihiii jii riepuihin, ettei liitit
paleltuisi kuoliaaksi titiitkitllii siiheti siirtokuit-
tiiittt, jossit httithtiiiitvitisitiiiiät itsiiiviit ja
pitäivät konttoriattsii. "Perille ttiltitit
annetaan heille heidän saatamasta palkas:
tititii uudet waatteet j.i itiin he sitte. jälleen
lähteitiät tyiihiiitsä. Syksyllä, kuti he pti-
laawat, owat he ttitts alkit ylpeittt poitta,
niinkauan kuu ivatut kopeekka oii jäljellä
sititieii ansioista. Tätitä vit surkuteltaman
eläinää jti walitettawasti aitioasiaan harttiit
suoittaliiisistii ryhtyy ttiarsiuiiiseeit iittiiittivil-
jeliikseen, tvttatt useammat elämät maatikit-
leksijatt eläiitää ja käyivitt kultaliiiithtaiitois-
sa, siksi että heistä tulee ratiipoja taikka he
muutoin käymät nilit huonoiksi, etteiivät
kelpaa iitihinkääii työhön. Miiutamat, jotka
owat olleet tuomitut rangaistustyöhiin sekä
työpaikastattsa oivat lähetetyt tähän siirto;
kuntaait ja täällä iiteittieet naimisiin, oivitt
rumenneet iitaata wiljeleinääti; titttttii kitik-
ki, jotka oinasta pyynnöstään owat lähetetyt
tänne Suomen wankeuslaitoksista, eiwät
koskaaii ole itiin pitkälle päässeet, että oli-
siwat ryhtyneet tniiaitwiljelykseen. Tamal-
itsesti he jääivät Toliolskiu kutverneuieiittiin,
mutta tehtyänsä siellä jotakin pahaa, saa-
ivat he lähteä itääit pitin ja ttiletvat silloiti
tawallisesti Werchue Suetukiin. Suotawiia
olisi setitähdeit, että iistiittoiiiaiset Suoitiessii
itiin titenettelifiwi’tt, ettii tie, jotka eiwät ole
tuomitut pakkotyöhön, iitatiii oleinaan itä-
S"ipiriatt siirtokunnissa, lähetettäisiitt sitoraa
tietä Werchite Suetukiiti; titutitoiti kivie-
niat suotualaiset täällii sttkttpitttttoon ja
Werchite Suetitkista tulee wirolainen siirto-
kitnta, sillit wirolaiset tunkeuivat tänne tiiitä
tvoitvat ja ottaivat haltuunsa pariihitttiitiitt
titaait. :liiiktitiäii löytyy siirtokunnassa
aittoastaait 25 tai 30 rakeitnttstit, jotka
oiotit suoitiiilaisteti oittia eiwätkä ttäittäkiiäii
ole puhtaita suonialaisia, iviiiiit sekarotua;
loput, iioiii 75 rakennusta, kuitlutoat ivi-
rolaisille. Useiit syititti riitoja suomalais-
teit ja wirolaisten wälillä, ja woitto jää
tawallisesti iitottiliiktiisettititille; siksi tahtoivat
wirolaiset nyt ottaa wallati suoitialaisilta,
jotka katsomat asiaa titistäätt huoliitiatta,
siksi että se oit auttaittittiotuiissa. Mitään
sopua tvoi tuskin syittyä iitiittllii tawoiit
kutti ettii he jälleen eroamat toisistaan,
ttiiiikuiii pastori .itositnattnitt aikana.
tiun tulitit itiiiiite ttitioiiita joulukuussa
sitttivtiiti tänne sekä rupesin iikkojeit kanssit
keskusteltunaan uuden kouluhuoneen riikett-
tititiisesta, esittäeu ettii he auttiiisiwiit pitti-
aiiteilla, nauroiwat he asiaa ja arweliwat,
että jollei hallittts huoli rakentaa, olkooii
se sillititsä. Asiasta tehtyyn pyytitöön
iittiiittiiettiin Suotueit waltiowaroista rakeit-
tiusrahtiii, josta osa oit tullitt tietille ja
rakennuksen altistaiititteii oit juitri tekeillä.
Itse salivutyöhiitt ei itioi rittveta etiiteitkuiit
ensi kewäittt alussa, ttiiii ettii rakennus
waliitistuti eiisi kesitti kiiluessit ja kotiltt
siis amittaan viitassa rakennuksessa syksyl-
lä 1882.
Maaittielieit iiiietteitä.
Kaiku, Tapio y. ttt. sanomalehdet otitat
iiykyääii puhuneet sttotttiiliiisteit eli sitottii-
titielistett kaupanteosta joko ruotsi" talti
suomimielisten kauppiaitten kititssii. Jos-
kiit eit kaikin ptioliti yhdisty heidän mieli-
piteisittsä, niin panee täiitit seikktt kuitenkin
iitaitiitieheti, kaupuugin katitja kttlkiessatiti,
ttiiettiittititii titihiit poikkeisi ktiitppojeii oe-
tolle, ttiissä liitititisi suonialaisesti ttiielty-
iteeti tityyjäii. Eikit lienekääii herroille kittip-
pioille tuntematon asia että ttiaaitties tiititt
itseiti titiettii ja seit tititkitiiit tekee. Taikkti
jos isonunissa kauppahuoneissa huoliivat
kiitsoa, kuka heidän kiittppapalitielijoistaiisa
on maalaisostajilta enempi sttositttt, ruotsi-
ititti suotiiiiiiieliiieukii (jos itiiiiittäiii puo-
dissii suomimielistä oit), itiiit pittii he ha-
itiiiitseiiiiit warallisiiitpaiii ja artvokkititupaiti
talonpoikain ja titaakattppiaiitten oleitiatt
suomalaisesti iitieltytteen palivelijaii katissii
kaupoissa. Settlaisia tiioisiti nimittää Ttt-
rusia joitakuita, tiiiittii ie et titielestittti
tässä sowellu, sillit witikka julkisuus oii
hiiiiiä, iiiitt sitiittita siitit yksityisen iisioille
syntyä haittaii, kttii ei hän wielä ole tttlliit
kitsittiititttitii, tuikit hänelle jit koko kaustille
oit hyödyllistä.
ttyllä tilisi suotattia jti toiwottu, ettii
ktiiteittpiiiiitkitt asuivat tietitistitiät tiiissit löy-
täitiät suonialaisesti tnieltyueitä kitiippiaitti,
itittitii minä eii itiiittkaitit pidit soitieltaaitii,
että sanomalehdet niitä niiuitteleiiiät, sillit
saattiittiiithaii nekin etelittiä. Kauppiat itse.
tiistit woisiwat kauppailtuoituksissaait siitä-
kiit ilmiiittiia, itiaiiii tuskinpa sitä tehiteivät,
hekin ehkit oiv.it itrkojtt. Waatt eipä iitiiti-
mies sentään ole iviirsiit tietiiiuätöit. Stt-
tiotttitti "htiitiit kellii kauas kutiluu, paha
wielä edeittiitäsll, ja siititoiii sitti tuaatities
usein tittiideit uutisten joukosta tietoja,
jtitka näyttäwät kutka suosimat kansallis-
tistitit, ktitka ei. :liitupa nyt liiettiiit Siiitit;
tititösit Tttrusta, ktttkii Turitssa puolustimat
rithautitääräystä suotualaiselle liisealle, ja
niiden joukossa tiioittii litittiitit kauppiasta,
jotka sillä tititioiti puoleensa ttietäitiät kiitt-
stiit suosion, rakkauden ja kiitollisuuden.
:vintta surettama kohta on, mikä kipeästi
koskee miiatniestä, että kieltäjäiii joukossti
löytyy iituutainia rakastettuja ja kaitsiiltii
suosittuja kauppiaita, jotka owat kieltäneet
ktiitsiin helmalapselta, Turun suoinaselta
liiseoita, pyydetytt rahasumman. Se on
titä ikämäinpi kärsiä, kuti jos pari niistit
olisi olliit herra Rötinliäek’iu ehdoitukseen
suostumatta, asia olisi tiienityt toisin, mutta
jos "te ott anniskeluyhtiöii rahojenkäyttä-
ttiisiääittöjä tvastitatt, itiin toiwoa sopii
että he sotiikin tiiuitta tietä toituittamat
pyydetyt rtthat. Eikä lyseon hoitajain tar-
witse epätoiwoon langeta, sillä kansa kyllä
helmalapsensa ruokkii, jos kohta onkin saatit
tiitikka wiiodetttttlo, mutta ettiteit se syö
pettua leipäuäitsä kuiti antaa kotiluitsa kuol-
la. Semitioiiieit oit katisiin siwistystarme.
Jos täiiiiitöiseett tileishyödylliseen tarkoi-
tukseen pyydetty raha-apu olisi jossakin
tiiaalaiskunitassa kielletty, niiit kohta huti-
dettaisiitt, että joku sihteeri on willinnyt
tikkoja, sillä kyllä tie tttiiutett olisiwat seit
iiiyöutäneet, ivaait kitti asia oit tapahtunut
iiiiii titahtatvassa kittiiiassa, kiiitt Turku
todelliikitt on, itiin ei woi siihen luuloon
ttilla, että ittikääti sihteeri oit sitä tuolnut
waikuttaa; sitä ei ainakaan usko
Maamies.
Kurssit;
Suoiiien Paitkki Marraok. 0 p.
Waihto-kurss; Disk. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7 p ...... 271: — 263: – 100:lta r.
Loittoo 90 p ..... 23: 17 25: — pun:ta st.
Parisi 90 p. 99: 20 98: –
Hittitpuri 90 p. 123: 20 122: 50 "
Aiitsterdam ..... 207: 50 206: — 100’ni"
Tukholtiia 3 p" . . . 139: 10 138: 40
Laiwalista.
Kyöpeiihainitia, lokak. 26. Toiwotar, Witk-
ströiu, Kotkitsta; Eiumy, Björkroos, walmis Uu-
teeitk:kiiii; Ceres, Bark, sanioitt, franti.
H e l si it g ö r , lokak. 26. Lähtenyt: skuuitari Orean,
kotoistii Turusta ja meitewä sinne Honfleurista,
uttdeii ankkurin satuansa.
Wisntar, lokak. 25. Gesitta, Mattssoii, Kotkasta.
T a r r a g o ii a, lokak. 21. Rititititt, Grönblom,
Rautiialta.
B a l t t ni o r e, lokak. 9. Jhaita, Eitgblont, Letth’istä.
T r a tv e itt ii itd e, lokak. 28. Alku, Sjölund, Tur-
kuun; Lumia, Halltuitti Luiiiiaait.
V o ti l o g ii e, lokak. 24. Hoppet, Granqwist, Atusta.
B a rcelo ii a, lokak. 22. Aura, Pettersson, Tu-
riista; —— 2:1. Ercelsior, Eriksson Uudestak:gtsta;
Liitda, Laiirell, Ritumalta.
Wariiettiiitide, lokitk. 28. Jhana, Holinberg,
Rautiialle.
Köpenhaiiiina, lokak, 29. Delphin, Färdig,
walmis 11teeiik:kiin.
Iutttitiraittua, lokak. "3’0. General v. Döbeln,
Swauberg, Keittistä Loittooseu. Marask. 1 Altai,
Johausson, Oulusta Ferrol’tin.
Kiel, marrask. 1. Ystätvä, Berglund, Uuteenk:kin
Scillti, lokal. 28. Lähellä: Daginar (parkki Tu-
rusttt kotoisiu) Jtäiuärelle.
Torihintoja.
Ttirussa. !liisat 40 nt. t. Nisuiauhot 4: 50
leiw. Rukiit 32 iii. tyttttyrt. Ititiöjauhot
iu. 40 p. leiw. :linie-teipit 3 tii. 30 p. leiw. Ruismaltaat
litt. 25 p. kp. Ohrat 1 tii. 60 p. leiw. Ohra-
ryynit 1 iit. 40 p. kappa. Kokonaiset f:ittat 1
iti. 84) p. kappa. Olirtiset maltaat 1 tii. kappa;
Kaurat 1 in" 40 p. letin. Kaurajauliot 1 in. 50 p.
Kauraryynit 1 iti. 20 p. kappa. Surmoinattomat
lutat 1 iit. 40 p. kttpptt. Herueet: itiiiteriät 1 in. 10 p.
kappa. Walkoset 1 iit 10 p. kappa. Riiskeat 90 p. k.
Sekalaiset 7.3 p. kapptt. Peruitttt 20 p. kp.
1 tii. itelikko. illerunajauhiit 25 p. itaula. Juu-
rikkitat 1 iit. 75 p. ttelik. Huinalat 80 p. naul.
Heiität 1 iii. 20 p. leiw" Piiiitarpääl tii. 40 leiw.
Oljet 10 iii. kiiortn. Siltipu 5 iit. kuorina.
Tuore naudanliha 2–3 ni. leiw. Palwattu
6 iit. leiw. Tuore lampaanliha 4-5 tu. leiw.
Paltvattu 6 tti. teitti. Tuore sianliha 9 m.
leiw. Wasikat, juotetut 8 iii. leiw. Jitotta-
iiiattotttat 2 tii. kitppitle. Jhra 50 p. naul. Tali
9 iti. leiw. Woi 90 p. naulit, 17""18tn. leiw.
Talotipojan juusto 30—40 p. kappale. Kuoritna-
toit ittiiito 50 p. kannit. Kuorittti 30 p. kantin.
Piiimä 2""; p. .tierma 4() p. kort. Willat 1 m.
2."; p. tt. ".Ntiiiat 1 tu.40 p. tipu. Kukko 50 p. kppl.
.linnat 50 p. kapp. Metsot 5 tii. pari.
Teeret2 tit, .30 p. piiri. Piiyt 1 iit. 25 p. p.
Iäitikset 75 p. kapp. Jsoit raawas-eläiineti kieli 1 tu.
Tuore lohi l iii.".4() itaiil. Suoltittu lohi 1 tii. 10 p.
tiaiilit. Ttiore siikit 20 p. ttaula.Suoltiiiieu siika
2""i—40 p. n. Haiiki 2"") p. ii. Ahwetiet 15 p. itaula.
Lithitat 25 p. naula. Aitkeriaitien l iii. naula.
Kitiiipelit 1;"- p. ii. Silakat 2 tii. leiw. 8 ni. nelik.
Muikuiituiiti iti, 1 50 p. uitul.Mtiittiiset laudat :’;——8
tii. toltti. Mäntiiset plantut 90 p. kappale. Kuusiset
litttdat 2—7 tii. toltti. Piirni 35 p. kppl. Kattopäreet
8 tii. ktiortn. §liittistitskoiirttt 35 p. syltä. Teriva
22 tii. t:ri. Sittutitiileet 8 tii. kuorina. Halot:
.ilouutiset t; iti. kuorina. Mätityset 5tn.kuortna.
Kuiisiset4 in. kiiot. Pajahiilet 8 tii. kuoritta.
Höiiriilaiwaknlkit.
Matkaiiiuorolista.
Hiiyrinaittia A b k e r a
lähtee Pkarraeikuulla:
jos luonnotiesteitä ei satti, "
!urusta uuteenkaupunkiin perjantaitta 11 p- keso
8 e.pp.
lludestakiuipungista Rituinitlle lauantaina 12 p.
kello 1/26 e.pp.
Rauinalta Poriitt samana päiwänä kello 10 e.pp.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
