Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
äll
Ii ä.
’kiistaina
’1"aiiiiiillaiiiii 31 puiki.
ll’ietajti !kut-im Icaujuian-Fin ja lasiisi-suomesta.
Tilaus- ja jakamapaikat:
Lebden polttopaikka, herra A. W. Jahnssonin kirja-
kauppa, herra C. Ll, Rötinbergin kauppapuoti, Lin-
nutikatu 36 13 sekä Hj. Rydnianin ja kumpp. lamppu-
puoti Liuiiankatu l.
in
Tilnitsliiitta:
Tiii-ita tietti- Miiiss- resti-
T ii r " "- s a toitti-rits- !tinti-teitse.
Koko wuodelta 3 ni. – -t in. 11 p. 4 iti. 221 p.
]/
"2 wuodelta 1 in, 50 p. 2 tii. 11 p. 2 ui,
20 p.
Leltdett konttori ja painot-aikka:
Lininaiikatu N:o 23 13.
Lelideu wastuuttalttiueti toimitt-ja:
Maisteri Kosti Wehanien,
kl
Jltitoituksia
ii 15 peititiä ensi siivulla ja 10 petiniä autilla
siwiiilln pieneltä riiviltä wastaanotetaan lehdet!
painopaikassa ja herra A. W. Iahnssonin kirja-
kaupassa.
40
1".
Tietoja Turuti kaupungista ja Läusi-Suoutesta
kittaantuit tämän wuoden alusta kaksi ker-
taa wiiko ska, nimitt-iiii joka arki tiistai ja
perjantai kello 8 aamutta, tai jos näittät päiwät
sattumat oleinaan pyhäpäiwiä, edellisen-"i päiwänä.
Tilattshlnta on T ii rti ; sa:
Kako wuodelta; . . . . , 3 tuat-kkaa.
Kolmeltaaeljiin. wuodelta . . .
Puolelta iuitodelta , . . , . , 1 in, 5t1 p.
Reljäunekseltä wuodelta. . . . .
Turtiti posiikonttoorissalaittaissalä-
hetettäwistä kappaleista:
Koko wuodelta ; . . . . . . 4 in. 11 p
Kolnteltattcljiin. wuodelta . " . ; 3 " 11 "
Pitolelta wuodelta . , . . 2 " 11 "
erjättnekseltä wuodelta . , ; 1 " 10 "
Muissa postikonttuoreissa:
Koka maadetta " . . . , ; . . 4 m.29 p,
Kolttteltaneljäu, wuodelta ; . . 3 „ 24 "
Puolelta wuodelta . " . , . 2 " 20 "
gkeksällnkkscniä wiiödekta ; " 15 "
"Tttrtissa sandanit lehteä tilata ku " ka u d e k si
24.) pett niitä ja lehden jakamapaikat tulewat
aleittaan: lehden painopaikka, toht. A, W; Jaltnö-
laa’i" kirjakauppa, herrain C. A. Rönuberg’in,
"0. A. Liindelittåa, I. A. Krieaer’itt ja J, L.
Törnrottt’iit kattppapuodit.
Kotiatuoinisesta maksetaan koko wuodelta 75 p.
pöolelta 50 p. ueljäkseiineltä 20 p. ja kuukaudelta
p.
liudessa kaupnngissa ottaa tilaitksia
wastaan koulun mahtimestari H yp e ii sekä S a-
l o " ka ii p p a la ?; s a kirjakauppias K. R. A ti-
raiten ja !naksaa tiilen tilattittia lehden koko
wuosikerta 4 markkaa, kolmeneljännes 3 tnarkkaa,
puoli 2 markkaa ja neljäaues 1 markan"
0. jk; ilkut-3.
!amini !ferb-niien,
mastiin-talaitten toimittaja.
1
l
!hiiolalta
kilatsett
poisterin telttaan ljiiinalla ja
tuoksu-ehdoilla.
siliteltiin;
? (Doiilile BrowttStaiit).
"kliituinen inat-asto Helsitt-
C. A, Rolisahntiit
"ss-
Fcrd, Freuckellillä.
s Hcrra C. A;§"1lol)fahtni"it" tässä intiassa
" palteitta portcift sai Partstnt titatlntanayt-
teltjssä 1878 liopetiiseit kiitiiiiarahau;
" " - . -
Suii. ’l’ini"., et. ?. "ja ut. 0. auotit. eiiSISirulla.
26 kirill.
) . )
duo-tiuluinen deltta
iviettää
lilitotijiiljl tiisa
ettsi stinuiiiitaina heltttiktiii 5 p,
Ntttteliera’iti stjtttytttäpäiwättii,
seurahiioiieeit suuressa salissa kello ½8 j.p.p.
Ohjeluia käsittäii paitsi tiiuitta tieli-
äänistä laulua, latisiiiitoa ja
’IJ "
(li-nussia"
5ksaäsylippuja tt 1: 50 herroilta ja 1 nt,
naisilta sandaan t:ri A. W. Jnhnsson’in
kirjakaitpassa ja kokousiltana seiirnti jäsen-
teii kautta.
Hitoiitaa!
½8 TJ mili.
nust’ laulukuitta
Seurau jiiseiiet saapu-
koot iiiiiärälleeii kello
"
kokoontuu hiionieua k:lo i j. p. p. Beckiiiarkiii ho-
telissa,"
litistit jittettta otetaan wietit ioastaait.
I. Beraljolin.
linäniäii katipiiiiaiii rotimasmitenseiiran tarkoituksen
edistiiutiseksi omat seiti-ati altaiiiaitiittaiitat joh-
tajattaret walitut liiiiiin wuonua kiikiii kaitpiiiiaiii
kahdessakoistakynititeiiessii piirikunnassa pjtt’iuu’inäni
likiiiipiiä" siltiiiiii iiii-:nii astimista tienkiloisia, jotka
tnriiiitsewat seuran huolenpitoa, nimittain:
l:tien piirikunta, johon ktitiltiu 1:seu kauv" osa"
1——15 kortteli, eli se osti siitä, tuikit" oii Tlliihiinltä-
iiieeiikadiiii ja ?kiirajoen tiitilillii, neiti Eettiii Bjork-
sten, asiiiito- ?!Viihähäitieeiitatii :liro 2:3.
2:iieit piirikunttt, joltan tiililuu sanotun kaup.
ölllni tiilitina-7" eli tilit qiit’hänliii"niemikadun ja lius-
tiiaaiikadiiii ttiiilillä, ronitta "tilinimi Westliug, .llaiip-
painiestenkatu N:o 6.
3:3 piirikunta, johon kutiluu tilukset Häiiieeii- ja
Uusiiiaantiillieu takana, neiti Hilda Brander, Hä-
iiieenpoikkiskatu N:o 5
4:s piirikuuta, johoii kittiliiit 2:ueti kaup. osa
Uusinanii ja Jttiis-:nautakadun wälillä, rotima Jo-
hanna Enqtvist, Jsohäiueenkatu N:o 20 ja roittoa
Faiiny lsiranselt, isbeiiriliukatu N:o 9.
5:3 piirikuilta, joiika muodostuit 3, 4 jn 5 kaup.
osa, rotima Hannn Aiiinell, Uusmaankatii N:o 12.
li:s piirikunta, johoii kuuluu :t:ttttett kaup, osan
pohjoispuoli eli se kohta sitä kaup. osaa, mikä oii
91liiltaivierun jci "isähäiiranhekadun ivälillä, routvti
Hedwig Siläu, Jsoraahekatu N:o 4.
7:3 piirikuuta, oleivn 6:nneu kaup. osan jään-
nös, eli tila Wäliänranhe- ja Lätitiseuaiirakadiiii
wälillä, roiiwa Hilnia Richter, Muttatvierukatii
N:o 1.
8:3 piirikuilta, johon ktitiliitt tilukset Aniukaisten
titlliti takana, Raunistulatt kylä eroitettuna, routva
Etiiilie Botisdoi ff, Jsoraahekatu N:o 12.
9:; piirikuuta, se on lopitt tilukset sanotiin tiil-
lin takana eli :1lautiistiila, roiiiva Lilli Räberg,
OlIitietirtitihetipoikkiskatu N:o 2.
10:8 piirikunta, johon kuuluu se kohtii 7:ttä kaup.
osaa, tuikit" oit Liiutifenaiira- Kehriuihiione- ja Hii-
malistokadiiii wälillä, roittoa Aiigiista Schitltz,
Uiisiuaaiikatu N:o 20.
ll:s piirikunta, eli 7:neu kauv. osan se kohta,
uiilii oii sanotun rajaiviitvaii ja kiivikasarmiii wii-
litlä, rotiititi Lotta ttuiiiliii, Läntiiienratitakatu
N:o 9;
12:5 piirikunta, johon kuuluu 8:6, tl:s ja 10:6
kaup osa kiivikasarmi" takatta, neiti Maria Pro-
copä, ttäsityöläiskatu N:o 2,
josta yleisolle tällä" aiiuetanii tieto.
iiiitiiiiii 28 p. 18572.
Turkti, taiu-
"saldeninr Sivitibiisiviid"
" " " " ""
"pistorata (iltatunti itutiuj
hieno espanjalainen iviiiii, tunkea, maukas,
ei jiiowiittawa, ioaltnii sopiwa kaikenlaisissa
vidoissa. "Tätä oit iityytäioäiiä ainoasti
allekirjottnjnn luotia ja sett liiiita itiin
halpa kiiiti 2 m. 40 p. kaniin tai (til p.
piiot’ tuopia.
J; 6;. Nordfors.
Pitoihiii ntiiietanii lasia ja posliineja
tiiaksiittomnsti laitiaksi,
" " ;"
G. G" Gukierg ui
wiittiltaupassn
N:o 1 Uudetintaauk’atu N:o 1.
tarjoo täteii hywin warustettua ivarasto-
ansa suoraati tuotuja wiinejä, rotit-
uiia, konjakkia ja likööriä paljottaitt
ja iväbittäiii huokeihin hiittoihin
C. C. E-tiberg’illä.
Turuu käsityöläisseuratt
waltttusutiehet
kokoontukoot raastupaan tuorstaitia helmi-
ktiiiti 2 p. kl. 6 j. p.p.
Kanrle Konst. Hellsten.
Kadotetitii muistiinpa"okirjaiii pyydetään
"- löytiijiin palkintoa mastaan tuotiinaii
kotiini. G; E. Brötker.
Wähä Vraaheukatu N:o 22.
liusi maanwiljelys-seura Tttrittt
lanttisia,
Ilmoitus niiden tunniviljelysseiiran pe-
rustamisesta Warsiiiais-Suomen etelä osan
tvnrteti oii ollut luettamana sanomalehdis-
sä tämän tonodeii alussa. Ehdoituksen
seuran sääntöihin on eräs sitä warten ase-
tettu komitea iiinliuistntiut ja asiata harras-
tamin henkilöltä oit kiitsiittti kokoontumaan
Salon kauppalaan etisi iuaaiiatitniiin, 4 p.
helmikuuta, jolloin seuran toimeenpanemi-
sesta päätetään sekä ehdoitetut säätinöt
tarkastetaan.
Uuden iiinniiwiljelysseitrnu ilmestyminen
oit aitiakiti huomiota ansaitsema asin titei-
diiii innassa, jossa maanwiljelys oii kansan
pää-eliiikeinona, miitta erittäiiikin pyytäi-
siiiittie nyt käätitää yleisön huomiota tähän
manntviljelysseiiraait, jota nyt ollanti ni;
keissii perustaa.
Eiisi silmäykseltä iiäyttää kuin erityisiä
tunnuiviljelysseiiroja Tttriitt läänissä ei oli-
si niittiin tarpeeii, koskit Suomeii Tnloiis-"
seuralla täällä on lähiti ja warsinainen
tvaikutiisnlansa. Mutta niin eisuinkaan
ole laita. Taloiisseura on jo ollut liki-
maille wuosisadan ivaikitttaiiinssn, miitta
ttinaiviljelys ott likeisesti täällä hitonolla
katinalla eikii siiitikaan paremmalla kuin
muualla. Sentähden onkin jo läätiiii poh-
joisessii osassa, Satnkitnnnssa, erityinen
iiiatiiiwiljelysseiira toimessa ja päättäeii
siitä, mitä Satakutinan iiiaanwiljelysscnran
toiiiiistti yleisesti tunnetaan, oit se jo jou-
tunut paljoti hymää waikuttamaan ja tulee
epäileitiättii sitä edespäinkiii wielä sutirem-
inassa määrässä tekemään, sillä se on
altistit alkaen tietiiiiyt asettua sille katinal-
le, että innaiiwiljelijäiii suuri enemutistö,
suotiinlaitieti talotipoikaiskausa, ott liiotta-
tiiit settran toittiiiii sekä ruiveiitiitt har-
rastainaati maanwiljelyksen parantamista.
Toiwoiiiine on siis ettii tityoskin tiusi, Wnr;
siiiaissuoittessn nyt perustettawa seurit vt-
taa waariit "Sntakunnan seuran esimerkis-
tii ja kohta asettuu toimissaan niiu kan-
salliselle katinalle kiiitt suinkin. Sillä se-
häii kieltättiättä oii täiikaltaisieii seurain
lähiii ja tärkeiii tehtäwä meidän maassani-
tuc, että koettawat snadit tiiaatawiljeleiviiii
talonpoikaiskausan hyödykseen käyttäiiiään
nykyajan tieteeii ja kokemuksen katitta hy-
wäksi huomatut parannukset maanwiljelyk-
sessii jn siihen kuulumissa siivuelinkeinoissa,
jotta iiinauimc yleinen warallisuus todella-
kin siiotawassa ttiiiiirässä ivaisi rumeni
edistymiiäii" Wiihäii tietysti on siitä hyö-
tyii, iva-"kia kyllä kiititiian, että iitiiiitniitat
taitatvaenii hoidetut herraskartanot ivoitta-
ivat iiittiiiiitiiljeliiö" ja karjantuotteillaan siiu-
riii ja lukuisia palkintoja sekä koti" ettii
ulkouunilla, ell’ei iiiitiialla kitin juuri iiiissiii
kartanoissa taideta walmistaa yhtä hymää
esim. woita ja juusto-i, Wasta silloin kun
heidän taitonsa ja toteutuksensa ott leivin-
iiyt aivaraiiipiiii piiriin, oit todellitieu hyö-
ty saawutettu ja maaititiie warallisuus kas-
ivanut. Ia tähän sunittaan pitäisi juuri
titaaniniljelysseur-.iiit koett.iiiiiii toukarina,
iiiitikuiii tie seit woitvitkiu tehdä, jos tontin
asettuwat ylläuiaiiiitulle kansalliselle kan-
nalle
Mutta toiselta puolen oit myös wälttä-
mätöntä että nuo lukuisat pienien maa-
talojen omistajat, jotka tähän asti oivat
hoitaneet tiinaiiwiljelystänsä ja inititn ta-
loudcllisia toimiansa ainoastaan ionithan
tawaii uttikaan, jo hywissä asioissii hiio-
tnnawnt, että heidän tulee ottaa waari
nykyajan taloudellisista parannuksista, eti-
itenkuin asia on myöhäistä ja he sitriikseen
näkewät, ettei heidän oma tunnusti antia
sitä satoa kuin iiiititteii eikä heidäti ittiva-
ransa ole niin hywässii hinnassa kuin
inuitteti, koska ne oivat laadultansa hiio-
iioitiiiiat Tällä ci kuitenkaan ole sanottu
että wanha tapa ja kokettius kerrassaan
olisiwat hyljättäwät, waati päitimastoiti
on ttiistä luopuminen waati tvaromnisesti,
kiiti oit tultu tietämään jotakiti pnreiiipaa,
joiika toisten kokettius jo on tiäyttänyt kel-
paaivaksi iiieidäiikin oloissa" Mutta missä
tvoidnniiknan paremmin tällaista tietoa sna-
dit sekä todistuksia nähdä toisteti kokenutk-
sista kuin jitiiri tiiaaiiwiljelysseuroissa, joi-
den kokouksissa keskustellaan uusista parait-
nuksista ja useat esiintuomat tietojansa ja
kokemuksiansa puheetta vietoista asioista,
ja joiden iiäyttelyissä kukin oiitiii silittin
on tilaisuudessti nähdä, mitä ja minkälai-
sin hedelitiiä uudet toituet owat tuottaneet.
anpeetoiita ei myöskään liette tässä
lyhyesti huomauttaa, missä kohdett pää-
asinllisesti paraiitiuksia kaimatatin" Mitä
ensiksikin ioiljain kasivattnmiseeii tulee, itiin
oit epäileiiiättä peltojen lannoittaminen
huotiolla kannalla, ivaikka kyllä tiedetään,
että hywin lnniioitettii pelto paremmin
kestää sekä kuiwuutta että iiiärkyyttä, sekä
kylitiää että liikaa lämmintä. Pelto ei
ainoastaan tarwitsee kylläksi latinoititstn,
waati lannoittajan täytyy myöskin tietää
iiiinkälniiieii lannoitus aina eri tiloissa on
pnreiitpi, katsoen pellon maalaatuun sekä
siihen mitä iviljanlaija se on kaswattanut
ja tulee kaswattamaan. Mutta myöittää
täytyy ett’ei edes tarpeeksi lannoitusta yli-
malkaan anneta pelloille, waati niiltä ivan-
ditaaii etieiiipää kuin tie woiwat antaa,
niitä ylimalkaan iviiosi wuodelta laihdute-
taan. Tämä tulee etupäässä siitä, ettei
ole peltojen laajuuden suhteen riittäivä
karja, ja karjaa ei käy pitätiiiiien enempi,
kiiti heitiiä ei saada tiittunlta kuin wiljele-
uiättötnistä niityistä. Mutta koskit tillity-
heitiät eiwät riitä, pitäisi joku ojapelloista
niita wuorostansa pantaman heitiiä kas-
wamaan. Siten karja woisi olla suurempi
ja peltojeii lannoitus runsaampi jn wäke-
tväiiipi sekä samalla myöskin olisiwat kar-
jniitiiotteet paremmat ja ritnsaamiinit. Mo-
iti tväittääkiii jo, että karjanhoito olisi luo-
tettaivaiitpi pää-elittkeitio maatui-:helle kuin
iviljaiii kaswattaminen, sillä heinäkasivieti
wiljeleminen ei ole samassa määrässä riip-
piuva ilmojen muutoksista, kuin miljalas-
tvien, eiwätkä pelloissa ioiljeltyiiiä koskaan
anna itiin yiioiioa satoa, kititi wiljat iiseiii-
kiii teketvät. Hywiä rehiikaswin wiljele-
iiiiillä sandanit taas enempi ja pareitipna
innitoa, siitä jiilteeii enempi ja parempaa
woita ja juustoa, kiiti waati näitä taide-
taan oikealla taivalla walittistaa. Eikä
siiitikaaii saisi pitää moiti ja jititsttiit ival-
mistamista wähäpätäiseiiä asiana, kuti hy-
iviti tiedetään että n. s. titeijeriwoi ulko-
tunallewietiiiiii kalitili jo kaitan aikaa on
tuottanut korkeatupia hiittoja kuin markka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
