Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
naulalta. -— Wielä on myöskin metsän-
hoito paraiinettaiva. Tätä on arwatta-
wasti moiti näillä seuduilla ikäwän koke-
muksen katitta tullut huomaamaan, sillä
kylläkin moni talo löytyy, jonka täytyy
ostaii polttopuita, saatikka sitten rakennus-
aineita. Kiiii siis nähdään mihin wanhan
taman mukaan haaskaaininett lopttlta tvie-
pi, pitäisiwät paremmat metsän hoito-kei-
not oleman asianomaisille mieleen. Lo-
puksi ei myöskään haittaisi oppia itusta ja
tuottawampia kotttöitä. Niideit walmista.
misi-en olisi hywin aikaa erittäiiikiii n. s;
itselliskiinsalla, joka pääasiallisesti elää palk-
kalaisina inaanwiljelijäin työssä, waan tiil-
wisin eiwät woi siitä attsaita paljookaaii.
Talwista joutoaikaansa woisiwat näitiät
suureksi hyödykseen käyttää kotiteollisuus-
kalujeii waliiiistaiitiscen jos heillä waati
siihen olisi tarpeeksi oppia jit kykyä"
Näitä kaikkia epäkohtia oletnttte esitelleet
maatamiljelewän talonpoikaiskansan iitte-
tittäwäksi, toitvoen että tie tiiietittyänsä
tulistivat siilien päätökseen, että iitaaiiwil-
jelysseiiraii toimeen saaminen oti tuiki tar-
peellista, Tästä päätöksestä ine taas toi-
wontiite seuraukseksi, että he, jotka asuwat
Warsinaissuoineen kuulumissa kunnissii, ei-
wät suinkaati jätä itteiteiitättä ilmoitettuun
kokoukseen Salon kauppalassa 4 p. heinti-
kuitta. Siellä heidän tulee walwoa, että
aiottu niaanwiljelysseura tosiaatikiit pau-
naan toiineeit sekä saapi sellaiset säätiiiöt,
että iityös talonpoikaiskansa luottamuksella
yhtyy siihen.
Keis; esityksiä Waltiopäiwille;
Seuraawat kaksi ehdotitsta, toinen esi-
tysoikeitdesta waltiosäädyille ja toinen ruot-
sin ja sttoineii kielen käyttämisestä tiioinio-
istttiiitissa ja wirastoissa, paiiiatantine nii-
den tärkeyden wuoksi tähän kokonaisuudes-
saati:
Clidotiis laiksi esitysoikeudesta Suomen-
iitaan Waltiosäädyille;
1 §. Paitsi sitä atiotnus-oikeutta, joka
tähän asti ott ollut Waltiosäädyille myöti-
tiettii, pitää Waltiosäätyjen tästäläkin
myöskitt tiauttia oikeutta Waltiopäimillä
tehdä esitys semmoisen yleisen lain säätä-
misestä, inituttamisesta tai kuntooinisesta,
joka riippuu Keisarin ja Suuriruhtinaaii
sekä waltigsäättjjen yhtäpitäwäisestä pää-
täksestä. Alköön kuitenkaan esitystä nos-
tettako perustuslain taikka ittaa- tahi meri-
puolustuksen järjestäiiiistä kokeman laiti
eikä ttiyöskään painolain säätätnisestä,
muuttamisesta tahi kumoomisesta.
Kirkkolain säätätnisestä oit erittäiii mää-
rätty.
2 §. Jos waltiosäädyt, nostetun esi-
tyksen johdosta, päättäivät hywäksyä uit-
den taikka uinuttaa tahi kitinota wanhan
lain, antakoot ehdotukseit siitä Keisarille
ja Suiirirtthtinaalle. Jos Keisari ja Suu-
rirnhtinas hywäksyy Waltiosäitti)jen ehdo-
tuksen, ulosantiettakoon sen kanssa sanastit
sanaan yhtäpitämä asetus. Ios ei Keisari
ja Situriruhtinas saata ehdotusta muutta-
matta hywäksyä, katsotaan sitä kokonaisuu-
dessaan rauenneeksi, jonka Keisari ja Suu-
ririihtinas ilmoituttaa Waltiosäädyille wii-
meistään lähinnä-seitraatvilla waltiopäi-
willä.
3 § Ios säädyissä itostetaan kysymyk-
siä yleisestä laista tnitulla tawoin kiitti
esityksen kautta, taikka setiiiitoisia asioita
koskemien lakien ja asetusten säätäiiiisestä,
uinuttamisesta tahi kutiiootnisesta, joitten
suhteen waltiosäädyillä ei ole esitysoikeutta,
pitää Waltiosäättjjeii tahi säätyjen esitte-
lyt näissä asioissa lykättäiiiäii Keisariit ja
Siinriruhtinaan tutkittamaksi ainoiistaaii
anomuksina, joista Keisari ja Sititriruhti-
nas pitää sitä litkua, joiika Hän imuille
hyödylliseksi katsoo. "
tiinotsin ja Suoinen kielen käyttäinisestä
tuomio-istuimissa ja tvirastoissa.
Sittektiin Keisarillineii Majesteti aritiol-
lisen asetuksen katitta 1 p:ltä Elokutita
18l;3 oit säätäiiyt, että Suomen kielen
pitää olla yhtä oikeutettit Ruotsin kielen
katissa kaikissa semmoisissa asioissa, jotka
wälittöiiiästi koskewat niitienoinaatt siioitta-
laista wäestöä Suoineniiiaassa, määrättiin
arinolliseu asetuksen kautta 20 p:ltä Helmi-
kuuta 1865 mit:nkä Suoiiien kielen käyttä-
iiiiiteit olisi asteettaitt toittieeit pantawa
kihlakunnanoikeuksissa ja iääninhallititksissa
sekä itseissa tiiuissa wirkakuiinissa ja niiras-
toissa. Seti jälkeen ja sittenkuin tämän
johdosta eriiiäisiitt tointenpitoihin asiassa
oli ryhdytty, sekä myöskin Pappis- ja
talonpoikaissäädyt wiimeisillä waltiopäi-
willä oliwat tehneet alaitiaisia anomuksia
asiasta, on Keisarillineit Majesteti ulos-
annattanut arinolliseu julistukset! 9 p:ltä
Toukokuuta 1881, !aiennetusta oikeudesta
Suoiiien kielen käyttäiitiseen tuoitiio-istiti-
missa ja wirastoissa Suomenmaassa, sekä
armollisen asetitksett siitiialta päiwältä,
toimenpidoista sett yhtäwertaisiiudeii pe-
rille saattamiseksi Ruotsin ja Suoiiien kie-
len käyttämisen suhteen tuotiiio-istuiiiiissa
ja wirastoissa iitaassa, joka oit säädetty
arinollisessa asetuksessa 1 p:ltä Elokuuta
1863. Sen ohessa oii walmistettu ehdoi-
tus asetukseksi Riiotsin ja Suoiiien kielteii
käyttäinisestä erinäisissä tuoiitio-istuiiitissa
ja wirastoissa maassa. Waikkii asettik-
sessa 1 p:lä Elokuuta 1853 wissi aika on
iitäärätty, jolloin Suoiiieii kielen yhtäwer-
taisttus Ruotsin kielen kanssit, semmoisena
kuin tämä yhtäwertaisuits asetuksessa on
iiiäärätty, pitää oleman toteutettuna myös-
kin niitä koskee titoittio-istitiinista annet-
tawiin toimituskirjoihin, on Kcisarilliiien
Majesteti kuiteitkin, asian tärkeyteeii katso-
eii ja koska otaksuit sopii, että tiielkoiselta
osalta immit titoittarikiiiitaa tittelit pittittitit
riittäwää taitoa Suoiiien kielessä woidak-
sensa siijiiivasti käyttää sitä kirjoituksessa,
tahtonut kittilla Waltiosäätyjeit inielipidettä
asiastit myöskin sen ajan suhteen, jossa
Waltiosäätiijeit iitielestä iiiaitiititit ehdoi-
tuksen 1, 3 jit 4 §:ään otetut itiääräykset
saatt-.iwar woimaan astua; ollen saitottit
ehdoitus, joka mainitussa suhteessa titi-eit
armossa Waltiosäädyille jätetään, näin
kuuluma:
Elidoitiis asetukseksi Nnotsin ja Suoiiien
kielen käyttämisestä erinäisissä tuomio-
istuimissa ja mit-astoissa intiassa.
Sittekuin Keisarilliiien Majesteti artnos-
sa on ulosantanut asetuksett 9 p:ltä Tou-
kokuiita 1881, toimenpidoista seit yhtäwer-
taisuitden perille saattamiseksi Ritotsin ja
Suoiiien kielten käyttäiitiseii suhteen tuomio-
istuimissa ja mirastoissa Suoiiienntaassa,
joka oit säädetty arinollisessa asettikscssit
l p:ltä Elokiiiita 1863, niäärätiiätt tämän
kautta, titituttainalla eräissä kohdin asetus-
tii 20 p:nä §nimikuuta 1865 Suoiiien
kielen asettaiitisesta maan oikeus" ja wir-
kakiiniiissa käytettäwäksi, iiiitikiiin seuraa:
1 §. Toiiiiistuskirja, joka Howiotkeudes-
ta Yli-sotaoikeudesta, Ali-oikettdesta, §liiais-
tratista tahi Iärjestysoikettdesta taikka
joltakin näissä wirastoissit palmelewalta
wirkaiiiieheltä asiaii-oiuistajalle ulosanne-
taan, on wuodesta 188–alkaen, allaiiiai-
nittuilla poikkeuksilla, kirjoitettawa silIä
kielellä, Riiotsin tahi Suoiiien, jota se, joka
tiiomio-istuiiitelle rahi mirastolle oit asian
esitit tuonut tahi wirkaiiiieheltä toitttitiis-
kirjaa waatinut, siinä kirjallisesti tahi suulli-
sesti ott käyttänyt. Jos asian omat esiin
tuoneet useammat asiiinoitiaiset jotka siinä
oivat käyttäiteet eri kieltä, taikka jos se on
wirkatietä sisääntulltit, saakoon tuomio-istuin
tahi wirasto inäärätä, kiitiitiiallako kielellä,
Ruotsiu waiko Suoiiien, toiiiiitttskirjit oit
atinettawa. Toistaiseksi olkooii kuitenkin
ali-oikeitdeit sallittit Nuotsin kielellä kirjoit-
taa tutkinto ja päätös rikosasiassa, joka
on yli-oikeuden tarkastuksen alaiseksi saa-
tettawa.
Wiralliset kirjoitukset ja tiedonannot
kttniialle tiiaassa mainituilta tuotiiio-istiii-
milta tahi mirastoilta taikka myöskin itiis-
sä palmeletvalta wirkamieheltä pitää kir-
joitettamaan sillä edelläinainitiiista kielis-
tä, jolla pöytäkirja kiitittaii julkisissa kes-
kusteleutitksissa laaditaan, sekä yhtäläiset
kirjoitukset, joita annetaan kirkossa kuu-
lutettamiksi, oleman kirjoitettuina tahi kään-
tiettyinä sille kielelle, jolla julkistit jumalan-
palwelusta seurakunnassa toitititetaiiit, mut:
ta aitnettaiitan sekä Ruotsin että Suoiiien
kielellä seurakuntialle, jossit yleistit juma-
laiipalwelitsta kummallakiii kielellii wiio-
rotelleit pidetääii, (Jiitk.)
Wa ltiopä’iwät;
§iinatista ja Anteli;
tieskiw, 25 p, t, k.
Uusia jäseniä oli tullut: 2 edustaataan
kreiwisitkiia, l wapaaherrasitkua ja 14
ritari- ja aatelisukua. Walitseiiiaan jäse-
niä säädyii eri maltokuntiin walittiin: her-
ra K. F. Munck toitpaaherrat H. A. Wrede
H. G. Boije herrat P. E. af Forselles dii.
O. Lagerhorg N. Groteufelt R. 9iioiitgomery
L. Mechelin R. Ehrnrooth :lk O. :liordenskiöld
J. Pippingskiöld 2l. Schauinan K F" Fors-
man A. voit Wcissetilierg G. voit Alfthan
Hj. Furuhjeliit kreiwi A. Aritiselt ivapaa-
herra E. Hisiiiger herrat G. M. von
Christierson A. Eharpentier K. S. Antell
wapaaherra R. A. Wrede herra E. von
Haartitian.
Perjaiit. 27 p. t. k.
Uiisia jäseniä oli tullitt: 1 edustamaan
kretwisukiia, 1 ivapaaherrasukua ja 2 rita-
ri- ja aatelissukua.
Piiheitiieskokoiikseit jäseniksi oliwat wa-
litsijamiehet määrättiieet tiiapaah. H. G"
Boijeit ja hra R. Montgome-
ry n.
Ritar;hitonewaliokiiittaati oli tvalitttt:
wapaahrat H. G Boije ja G" Rain-
say, hrat R; Ehrnroth, W- von
Kraeiiier, A. Bergensträle, L.
v on Knorring ja P. K. S, Antell"
Maainarsalkka ilmoitti, että puhemies-
kokous oli ehdoitaiiitt kiistakin säädystä
walittawaksi 6 jäseniä lakimaitokuntaan, 6
stiinoin talouswaliokiiittaitn, 4 yhdistettyyn
laki- ja taloitswaliokitiitaatt ja rantatiema-
liokutitaaii, 3 säätyhuonc-waliokuiitaan ja
4 yleiseen walitus maltokuntaan"
Lyhyeit keskitsteluii perästä erityisen rau-
tatieivaliokitnnan tarpeellisuudesta hywäk-
syi sääty puhemies-kokouksen ehdoituksen.
Siiinoin hywäksyttiiii puhemieskokouksen
ehdoitus, että tästälähin ivaliokuntien inte-
tiiitöjen lopttlla ilmoitettaisiin, initkä walio-
kiiiiiiait jäsenet olimat ottaneet osaa kitit-
kin asian lopulliseen ratkaisemiseen.
Täinän jälkeen lykättiitt ariitolliset esi-
tykset eri maltokuntiin.
sisapptssääiy;
Perjaiit. 27 p. t" k.
Pithemieskokoitksen ehdoitus jäsenien lu-
nnista eri maltokuntiin hyttiäksyttiiit, waan
ei ehdoitus, että iitietititöjeii loppuitii pait-
taisiiii osanottajain niitiet, jota wastusti-
mitt hrat Hjelt, Cle w e y" in,
Hallitiikseit esitykset lykättiiti eri ivalio-
kuittiin.
Porwarissääty.
Keskiw. 27) p. t. k.
Säädyn maltokuntiin walitsemaan jä-
setiiä walittiin: hrat .tk it rti’; ii, M olan-
der,Lindhloiina llgrett,flijörk-
sti?ii,Faliriti""its,(siritiiwik, Cloit-
berg,Heikel,Ohlierii,Borgströim
Sitelliiian,Nysteit,Nylioni,Sten-
bäck, Chydeniits, Jgtiatius, ja
R; ö ii tt li ä c k.
Perjant; 27 p. t" k.
Piiheiiiieskokoukseii ehdoitukset waliokuit-
titin jäsenlitwiista sekä päätöksissä osallis-
teit :iiiiiieit ilitioittaiiiisestii hyitiäksyttiin.
Erityisiä esityksiä lykättiiit asiatioinaisiin
maltokuntiin.
Hra "Ji gna tins nosti kysymyksen suo-
menkielisten puheitten ottamisesta pöytä-
kirjiiatt täydellisiitä. Tätä wastusti Hra
S ati iit ark, ehdoittaeti että suomea pu-
hiiwa jäseii antaisi kirjallisesti lattsiiiitonsa
pöinäkirjaaii. Hra S tielltitati, joka
katsoi tämän ehdoituksen kohtuuttomaksi, eh-
doitti asian lykkäiiiitistä siksi kitin saittal-
siin tietiiä, jos sitomalaista pikakirjoittajaa
olisi saatawissa, johon sääty suostui.
s!tihuttaessa ilmoituksista säädyii istun-
inliillaliame.
(iatii2)
IFileeStä asti ei !creeta 8ummei"8 ol-
iut nauttinut paiaaiiaan. kitinen pioni laji-
Ienaii linoli iiiiiieit 8yiiin83’i yöllä, Seii yii-
meineii iteiliiio iitiuto oli pyynti; saarla Sitä
ructiiaa, jota tiiti ei yoiuut liänelle autaa.
liionta tuittia maliasi iapSi iitinetiinnä "ja
liiiiliiimatta iitinen yoiinattomilla iiiiSiyat-Sil-
laati, "ja litin auringon ensimaitien lteiiilio
sii-ia tuniii alaa Baiiierin liiiaieiiii puutar-
iioiiiin ja rajaisi lapseii liuilititneita, iial-
mauiiaryaieia litteroja, iinoinasi liitii eeti ole-
yan liuolleen.
.la mies iieittiini eileetaliaiaiii riiasyiäjlii-
latisti "ja Soperteli iineISaan entisiatii ajoista,
jolloiii iieiliii oli pieni liaiiSiia iiaitppapiii—"ti
ja ostajat liutatiirat liittien "aimoansa "lian-
niiliSi raittiit 8uininerjii8i."
iiliin, likin oli iiauniS, eiiiä liuicaaii tietii-
nyt Sitä jiaremniiii iiuiii Jaaiiiio, "joiia aina
oij ttiiti "ripe-ii litin lie Siitintiiitaiöin liiii/irtit-
iiiiyiinatiioiilii "ja iiiiniSet iiiii-intyittiit liat-§eie-
maati iitinen rainioiitiea"
0i, §iitit oii pitiiii, pitiiii ailia"
iiuiti iiaiipjta rupesi iiiiymäiin iiiioiioSti "ja
Iaaicico lainani nu" t"ii8iicy"iiiinentii puntaa
"ja iitinen tiiy"ty"i panna yaraatonaa tiiliaiiii-
Seeii —– eniienlcuiii liitii sairastui eiicii roi-
tiut lioitaa iiaupptianaa, "ja iieiiliiii asiainsa
"joiituirat taitapasuiie eiriitiia lie roineet Suo-
rittaa !italiaosa-isa "ja tyäStäinieitet riimein
kitinen-
tiiiirat saaliataiiaa italioinaan "ja yeiitiit iieiitii
iiiiiliiii mita iteillii oii, raililta ainoastaan
icaliSiliyini-tentii puntaa oli yajaiia.
Ry"t aliioi taistelu, 89 oli aniiara tais-
telu oleniiSeit puoleöta, ja "Iaaiilio sairasti
iceuiiliotautia ja liuottani iiiioitoiieiiiistaiin, eili-
Si iiuin liitii tiili tiiiti lieiicoliöi ett’ei liitti
soinut taistella enniniiititii, ja Kreetalla oli
lapSi ja iiiiti sairastui nielit itSeiiin, ja itiin
liäyiyiit iieiiliiii asiansa aina alaSpiiin, ailisi
liitii riitnein "joni-tiirat Biiiiloriii puntat-lioi-
liiii, jossa liejiii’itt täytyi malinsa icolnie neitii-
linliiii yiilioSIa niitit liurjasta luolasta, "josea
lie nyt eili/iit — siirat! ei, Saiio piiremmin,
liuoiiyiit tiiuina tuumalta,
aliisaa anoaitöi .laait-iiii ylitien Soiiiiiitiiiiti
"ja iialtne penttia ]niinimesi niilit lailla, ettii
liitii liitiiii jiitiiiii liutuja puettuna merimie-
lielioi suuri jilaliaatti §elias-nii.
iileriinies ritalilta! ’i’eaterin joiitoiiiinta
antoi iiiinelle puitan, tniitta 36 oli uiin lei-
liattit ettii rinta niiliyi, niinituin tc-iieiiiaiasii-
liiii tneriniiea tröijyiaeii, ja iiyiiiiii tuuli lo-
petti pian iitinen meriinieaeliiniiinsii, ja ii-
iiiiiit täytyi ltiiiieit rjelii, riiana tiituiiiiin pii-
lin, "joiiii icnitenliin iiiintnitti liittien ruuniis-
taiisa, ja Iiiiiietltiia einiin iiitiuneiiiin riiii.syi-
liinaa.
iciiii ei liitii enäiitt taitanut olia liiiiiieol"
iii ritan ijiiliöi pilitiiii,si lasiieuöi loitolle ja
trialiasi, iioraati ySiiieii "ja ruumia iiiiiiittineentt
riiiisyiiijiiilii, .silloin iioetti !creeta tnennii
"ym
ulos; muutamia penniii ansaitsemaan, "ja liu-)-
ieraiiien isit lioiti niilit iiiiiiia laatii.
lilatta I(reeta ansaitsi itiin yiiiiiiit, ettii
iitinen täytyti panna raatteenöa pautiiiSi aaa-
iiaiisensa tarpeeiiöi tuolitta ilittiliolle, "ja rii-
mein tiiiirat liittien raatteensa itiin ryysyi-
öeiiai "ja riiieliiiiöilcai, ettii iiaililii työ iilei-
let-tiiii ltiineitii. IIiiti oli yaipunut liian 8)"-
iiiilie, Saaclaiiaensa työtii arroiliSiita ilttiti-
siit-ii.
)siiliin iiaiiiiiStusi tiili aina liiieiiiiiiiiiiui.
iitinen iapJeiiIa sairastui "ja liitti iioetti ua-
iatit paitinta niieiieltiinaii. siitit linrjalta iii-
ininarjoita, solia piilialitiirailii ayiiiiintneiiii
riutui siinä iittateaaea, iiliiiineSSa iiurliaISa,
"josea liitii maliani, niiliiieii niiliiiiii — "ja aja-
tellen,
Iiiiti iiieiai olet-aitaa iiiiiinniiiiit; liitii Sanoi
tuloraiiaa rielii iiipeiiinniiiliSi ruoasta.
So oli "jalo yallie.
icauiiea iiiilliii "ja tulinen "jano lisäairiit
tautiin tiieiiiii, tiiutta iiiiii liiii-ai yiilittiinititta.
Iiiiii tiiliiiliutti iialuiina .sitti-la ruolina,
miitta pelttariin janoa iiiiii oi ruinut liiii-niit.
-— liitii itiin liiiiitiieti pyysi öaiiiiii "jt-tiiliin
"jiioiiaiiSenS-i, autoi iiroitta liiinelio ennin
rettii" —— rettii niitit resijiiiiilonta, jaatit iiii-
niiit iitirjat asunnot naarat riisitarpeeiini —
yettii, "janica seilasit oit niin itiiioittttriii ai-
neita, ett’ei niistit roi piiliila, "ja turini-iiii-
aeinpaa, liitin iiiiliiiiiti tityriiiiy -—— reti-ii, "jo-
tii iiiiniiiia anttia iitiiaiöeoit, ja "jotiliii ilttiti-
L
"set iitirjaönit alineiitieISaan orat telineet
liituiiistiittaraicni ja iiitotiiliai.
saililia lierin liitiiiiiia:iaaii "ja jiitioiaeaitn,
liiiiintyi litirja riiiiiilia" iiiiiteitiiiti siota tuosta
liiiiSeraSta yeiieötii; silloin sellieniyiit iiiciiiii"
i(reetan litterat "ja liitti iiyZyi mielieitiinöii,
talitoizilio liitii liitpiti teetti.
liitti paiti panttiisi jotiiliiii, Iumaia tiesi
initii. islilcii 89 .litmala Suoiioon 8611
liiineiie :inteeliai — oli jolin pioiii naata,
jaata iiiioieraiiieii "syliiiipöeiinit liittien niie-
leötiiiiti taisi luopua liiiolerajöen iSiiiiSii liy-
riiliai; jii itiin Siti teetin-ii.
iililiii nautinto oiiliaaii liiiiieile tuosta itiio-
nosta juonnista, "joniin liriteta ti)i iiiineiiii
siiroiseö:aii ]cupissa baltiat-iti puutarhoja rae"-
tiipiiiiiii oloriista ritriiitolaata! Itöe liitti ei
ruinut laittaa teittit. iliineiiii ei ollut iiii-
liii, eiliii pantilta, ei uiin iiiitiiiiti —— ei eilaa
iieirriliii.stit rettiiliiiiin. stiiliiia tee (tiiliin
niin ituottaa, "sai "lilatili-) niitit iiiiiteiiiiin itii-
Siii elonroiniiii, "jii liitii "siitti riiliii, liiipjii
piilijaiin "ju iiiisiii iLreetan "juttiin Sen "ja Suu-
teli itiini-ii. !§yt; ]creeta taan niilien ettii
"juno ott tultenuni; iiiii-Staiiizii lijunaaniaaii, "jit-
liitii lupaa tunila teetti" Sitiiäiiiiöeii.sa "joii-
liitii ielpiipai:iiseii !liioitellen-sii jti ital-iieuaii,
"n itiin riistiinyt riiiiuiisrauliiiltiinSii §eit tai"-
sweiiisiiiiiiiiiiiliiii roi-liitii. liittoa raate, "joica
laimilla ojala oit puretan jiitiiiiitseii uutisnii-
."""i on riiulta yiiluiiuine, "soulia "joliii alitili-
riiinan jiiiiiineii ott aittunut iiiiiielle Iiinii
jiiiiliiissii, joasa iiiiii riimein iiiiri työsöii"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
