Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
noissa, tahtoi hra Neppenström että
lmoitettaisiin myös U. Suomettaressa,
sonkit tarpeellisuiidesta hra Björksten
epäili, nttttta sääty suosttii, hrain Kur-
teii’iit ja N y li o iit’iii sitä puolustaessa.
Talollissääiy.
Keskiiv. 25 p. t. k.
Kesku-Jrelineczsa hra Costianderin edus-
mies-oikeudesta puolusti hän itse eitsiii
asiaatisa. esiintuodiit todistukseksi senaatin
päätökseii seit walituskirjaii johdosta, jossti
hänen maalistansa oli !valituksia tehty.
Tämän johdostit ehdoitti hra Rosen berg
asian jättäiitistä sikseeit, koska kerta senaati
oli toaaliii hywäksyiiyt. Samaan ehdoi-
tukseen yhtyi myös hr Meurm a ii,
waikka häit ei itse puolestansa saitontit
olewansa wakuutettu hr Costianiderin waa-
lin kelwollisiiudesta eikä siinä käytetyti
maalitanian oikeudesta. Säädyii päätök-
sett iitttkaaii jäi asia sentähdeit sikseen.
Määrääiiiään jäseniä säädytt eri ivalio-
kutitiiii walittiin: hrat: ?! w ellan, Meur-
iitan, Hartonen, Ojanen Riihi-
iitäki, Iaatinen, Heikura, Fau-
dila, Teitsikkala, Brusila Wär-
ri, Hegerströin, Hattituksela,
Laurikainen, Laitiiten, Päi-
wärinta ja Jdiiiipää-Heikkilä
ja walitsijainiesten sijaisiksi herrat Kii ati-
der, Duttcker, Keto, ja Puhakka.
-Perjatit 27 p. t. k.
Piiheiiiies ilmoitti säädylle puhemiesko-
kotikseti ylläiitaiitittiista päätöksistä.
Hallititksen esityksiä lykättiin asiaitoiiiai-
siin waliokiintiiit, paitsi itiuiitaiiiia, jotka
wielä erityisien jäseiiien aavistuksesta pati-
tiin pöydälle,
Kotimaalta;
—–— Tiirtni kaupungin krttiiiiiittweroi niito-
delia 1881 tekewät kruunuttweron-ottokir-
jan itiiikatin wuodelta 1882:
l-Henkirahoja 5,696 iitieheltä, 11,392
" 7,353 waiittolta :315:
18,745
Suostuttta ja lisäsiiostuiita-
ioerorahoja.
Kehruuhuoneittaksiija 24:ltä
90,364: 50.
raniintolanpitäjältä 30: 72.
Apteki-oikeits-iiiakstija 2,400.
Wakanssiitiaksu 2,592.
Karjarahoja 7: 68.
Maawero Ruissalosta 307: 20.
Areiitia " 2,200 5,106: 88"
Punaisen ristitt hywäksi 2,811: 75.
Sumnia 119,458: 85.
Kruuntinwerot iouodelta 1880 tekiwät
"yhteensä 121,38l1 in. 58 p.
— Tiiriin kansakirjaston ja litkusalin
johtokitiitiaii toissa päiwänä pidetyssä kii-
kouksessti walittiin johtokunnan puheetijoh-
tajaksi maist. Ridderströin sekti litettiiit ker-
toiittis wiimeksi kitliiiieelta wuodelta, josta
tähän otamme seuraawat tiedot kansakir-
jastoii ja ltikitsaliti tilasta ja toimesta sinä
aikana: Suoiiialaisesta kirjastosta oli
7,772 kirjalainaa tehty, joista 706 heti-
gellistett kirjain joukosta, 859 historiallis-
ten, 4,760 kautiokirjallisten, 25() luonnoti-
tieteellisten ja 1,188 erilaisten kirjaitijou-
kosta. Kirjoja ott siiotii. kirjastossa löy-
tynyt 1,017 niosta, joistii 269 heiigellistä
ja 135 historiallista laatua, 408 katino-
kirjallisuuteen ja 55 luonnontieteisin kitti-
luwia sekä 150 erilaista kirjaa. Kirjoista
oti 86 kappaletta tilitit kertaakaati lainaa-
matta, 482 oit laitiattii 1—10 kertaa,
268 laittattii 10—20 k., 80 lainattu 20
——30 ja 2 etieiiipi knin 30 kertaa. 9iiiot-
salaisistti kirjoista oiilainatut-4,931,joista
185 hengellisistä kirjoista, 878 historialli-
sista, 169 liioitnotitieteellisistä, 3,254 kau-
nokirjallisista ja 44."; erilaisista kirjoista.
Kirjtija ati tässä kirjastossa löytyttyt 1095,
joista 195 ktttiltiit hengellisiin, 246 his-
toriallisiin, 108 litonnotiiieteellisiiit ja 204
erilaisiiii kirjoihiti. §näistä oit 332 ollitt
kertaakaan laitiaaiitatta, 575 on lainattu
in-"in-uuin- "p–y-"in-"ni-
IIiiii siintelee" iiiiautiinöii, jieittiiii lielliiöti
lciictlleeii jtiicltti leipz-ensti ristimella esiliinalla
"sii iiieiiea ulos 1;)"1iniiiiii tuuleen.
"blinit tiileii !iitin tiilitiisiii "susi-iiriini, 8:i-
iioo liiiii "riiata ]iilitieasiiiisii, sitten lciriiiiitiu
liiiii nielisi itiin "ajutanti liitin i’iiuzuieot "jul-
liittien riittit ]istutti lct-iiiititttiriii.
!liiii "itutiet-"oo jiiiiieiiiiii ltiiJ"tiii"iiiiit Bitl-
(lorin jiiiiittti IIaisöti, riid-nn liititteeii, ltiiIirii
§eit uitit-)inttientijuisiin-iiii, "jaiilcti liiiii oit (ii-tti-
iiiit iiiiilctiunSii, "ju liiii-elitii iii-)iisinkiin rii-
ineiöeeii saininaan. i.latlc.)
1—10 k., 166 lainattu 10—20 k., ja 22
lainattu 20-–30 kertaa. Ylipäänsä on
siis wiime witoden kuluessa laitiattu sito-
malaisia ja ruotsalaista kirjoja yhteensä
12,703. L:tinaajia on ylipääiisä löytynyt
1,463, joista 896 suomalaista ja 567
ritotsalaista. Näistä on 1223 käyttänyt
laittaessaan takausta ja waati 240 pant-
tia, joka on yksi markka. — Liikusalissa
oit ollut liiettawaiia 25 suotnalaista sano-
ittalehteä 33 eri kappaleessa sekä 19 riiot-
salaista 29 kappaleessa. Sitä paitse ott
ollitt saatawissa monenlaisia kuwilla wa-
rustettuja kirjoja, sekä stioiiteti että ruot-
sinkielisiä. Mitä lukusalissa käwijäiit lu-
kiiiiti tulee, oit se ylimalkaan wiime touott-
na ollut lisääiityiiiässä, jota paitsi nyt,
niinkuin ennenkin, talwisaikaan suutiun-
taisin oit olliit wäkcä enempi kuin tila
ntyötäisikääu.
-— Korjaustitöi Pikl’uiiiikin rawintolan
rakennuksessa otti eilen rahatoimikamarissa
pidetyssä urakkahuutokaupassa toimittaak-
seen Ttiruii Puuitsiewistystehdas 6,400
in" hinnasta.
—- Kaitpimkimme ajuria huomautamme
kuwerttörin päätöksestä warustaa hewo-
seiisa loimilla. Eilen illalla, jolloin nämät
kyllä olisiwat jo olleet tarpeen, ei ttiitä
wielä näkyiiyt olletikaaii.
Kiliia-ajoi täällä Turussa owat nyt
päätetyt pidettäwiksi iitaaliskuun 4 p.
—— Asewelwollisuus. Papiston luette-
loin iiiiikaatt on asewelwollisten liiku Tit-
riin ja Poriii läätiiii toisessa kutsuitta-alu-
eessa tänä wuonna 1486, mutta mantta-
likirjaiit iittiktian ainoasti 1383. Edel-
isen wuoden asewelwollisista ttilee tänä
iiinoitiia 118 kittsitttawaksi. Taiitittikuun
1s5 päiwääit asti oit 157 asewelwollista
erilaisistti syistä kutsiintalautakutinalta ha-
kenut wapauttaiiiista, jota wastaan sama-
laisia wapaittushakioita iiieitneeiiä wuott-
ita oli 235. Niiistä on hakeiiut wapaiit-
". tattiista kiivuloisuudeit tähden 7, perhe-olo-
jen tähden 108, toititeit ja ammatin täh-
; " dett 16; palivelemisaiaii lyhentämistä opin-
tojeii perttsteella ott ptiytänyt 9 ja tois-
taseksi lykkäämistä opintojen jatkamista
warten 6; taloudellisista syistä 6" Oike-
titta jaadit palwella wapaehtoisiiia, on
pyytänyt 5, joista 3 ilman wiiwytystä ja
2 wiiwyttelemällä. Eiiiit joukko hakemuksia,
eli 10, on ttillut dltaiiinaii kaupungista
sekä sattioiu 10 Poriii iiiaaseurakiitinasta.
Ainoatakaan wapauttaittishakeiitusta ei ole
tiilltit Lapista, Harjawallasta, Karwialta,
Hattkjoelta, Wiljakkalasta, Karittaisista ja
Metsämaasta.
—— Liiktikinkerii tuontiokirkkkoseurakuii-
nassa tulewat jälleen alkatiiaait itiaaiian-
taina tulewan helttiikiitiii 6 p:tiä tuomio-
kirkon sakristossa, jolloiii 1:ssä kaupungitt-
osassa asuwat ensiit alkawat.
—— Läiitiiitioiiitisioti kokouksessa wiime
tuorstaina hyioäksyttiiii ne hakemukset totipii-
itttaiiiista warten asewelwollisundesta rau-
hati aikaini, jotka toititistoott oliwat jättä-
iieet perämies Kustati Adolf Iohaiissoii,
Wärdöstä, ja merimiehet Antti Wiktor
Aiidersson, Angelnieiiiestä, Inhatii Aksel
Hollmeii, Angelitieiitestä, sekä Iuhani Js-
rael Wideiiiark, Korposta. —- Sen jälestä
tarkastettiin ja hywäksyttiin tilinteko iilei-
sestä kutsitniiasta Tiiriiti ja Porin läänissä,
1881. S. T.
— K. Turuit howioikeits on auskultan-
tiksi ottanut lakujet-ylioppilaan K. A"
Saletiius’en.
—— Wararikko. Leipojciiuestari Niilo
Edtoard Grötiroos oit raastupaoikeuteen
antamassaan kirjoituksessa pyytäityt satida
luowuttaa kaiketi omaisuutensa welkojillensa
sekä samalla pyytäiiyt 14 päiwän aiati
waraltietteloiisa laatiitiista wartett.
Iiiitat näyttättiät wihdoin tekeitiäit
kääiinökseti luonnolliselle tolallensa. Eilistä
wastaan yöllä satoi lunta seit werran ettii
rekiä taas woitiitt käyttää eilen ja narisipa
sitte.ti illenipänä jo liimi pakkasesta saa-
pasten alla.
—— siansortti-piioihin, jotka wiime tuors-
taina H. M. Keisarin niinessä waltio-
päiwäiii alkamisen johdosta aititettiiii keis.
linnassa täällä, oli ktitsitttii noin 1,050
hetikeä: waltiopäiwäiitiehet, seitatiti jäsenet
ja korkeammat wiikaiiiiehet, wirastojeit
päälliköt, kenralit ja sittiri joukko ititiita
upsereja ja niirkaiiiiehiä, yliopiston pro;-
fessorit y. ni" useimmat mainioineen tyt-
tärineeu. Naiset oliwat kaikki taustissa
tahi walkoisissa puinnissa, muita waihetiis
ja komeus oli sittenkin suuri.
Konsertti-ohjelma oli ruotsin-, wenäjän-
ja suotnenkieliiien.
Warsiiiaisen konsertin toimittiwat Hel-
siitgissä olewan italialaisen operiiii jäsenet
ja eräs Pietarista tätä tilaisuutta warteit
tänne kittsuttu etetvä pianoitsoittaja, neiti
Terminskaja. Mutta ohjelman ulkopuolella
lauloi M. M. niittinen laulukuitta pariaelta
useita raikkaita iteli-äänisiä lauluja, initii-
tainia siioiiitilaisiakiit.
Wirwekkeita oli runsaasti tarjona eri
huoneissa, ja illallineii nautittiiit k:lo ½
12, jonka jälkeen pidot päättyiwät"
(U. S.)
-— Waliiopäiwäniielien waali. Tämän
kiitin 26 päiwänä tapahtuneessa waalissa
on Jlomantsiit titoiniokunnan edumieheksi
walittu talollinen P. Lepp äiten Kiih-
telyswaaralta 10 äätiellä. Edellisessäkiii
waalissa sai hän eniiniität äänet" U. S.
–- Tullitulot wuonna 1881 nousiwat
13,605,811 markkaan 91 petiniiii. Witon-
na 1880 tekiwät tie 12,979,79:3 in. 89 p.
ja wuonna 1879 Snt. 10,153,814: 89.
" " (U. S.)
—— Wirallmen kertomus, Keis. senatin
niaaiiwiljelys-toiiiiitiiskuiittaii "Kertomus
siitä mitä Hallitus oit toittiittanut inaait-
wiljelyksen ja seit siwu-elinkeinojeii edistämi-
seksi sekä kulkuiieuioojen parantamiseksi Suo-
ittessa wuosiiia 1877–1881" oit ilmantu-
titit myöskin Suoinen kielellä ja sijältää
20 siivua nelitaitteista kokoa. (U. S.
— Suomalaiiien teateri. Esiripuii nous-
tua wiime perjantaitta, kaikui innokkaat
käsieii taputukset, jotka osoittiwat yleisön
iloa siitä, että suoittalaiiien teateri jälleen
oli ptiliitasta pahasta päässyt, ja samalla
laustiiwat teateriseuralle: terwetullut. Sali
oli täytitiä, ja yleisön hartaista mielty-
iityksen osoituksista päättäen tyydytti heitä
iiäytäntö hywin. U. S.
—— Hiipiiak. sanomia. (Kitopion). Tä-
inän kuiin 19 p:nä oit waaliiti pantti: kirkkoherraii
wirkaan Jisaltnella: 1) kirkkoherra Raiitasaltnella,
jumaluusopintohtori J. K. Lampeii, 2) kirkkoherra
Sääksittäellä, kontrahtiprowasti ja tiioiiiiokapitulitt-
assessori G. Dahlberg sekä 3) kirkkoherra Keiiiijär-
wellä, iv. t. kontrahtiprowasti C. R; Heikel: kirkko-
herran wirkaan Kiuruwedellä: 1) kappalainen Kuo-
pioti kaupungissa w.-kirkkoherra A. F. Graiiit, 2)
kappalainen 8liiihäjoella, w.-kirkkoherra K. J. Jd-
inait ja 3) Jtiu’aii tehtaan saarnaaja, iti.-kirkkoherra
F. N. Lackströin; kirkkoherran wirkaan Lapinlahdella:
1) kirkkoherra .li’esälahdella B. J. Stenius, 2) kap-
palainen Oitliiii kaupungissa, tiioiiiiokapittilin-asses-
sori W. Kiudstedt ja 3) kappalainen silouktijärivellä
A. E-. Wallenius; kirkkoherran wirkaan Luodolla:
1) kappalainen saniassa seurakunnassa w.—kirkkoherra
N. V. Nordlund, 2) kirkkoherran-apulainen .ikärsä-
mäellä K. G. Elwiiig ja 3) w. t. kappalainen
Rautiolla N. Karlsber;i; kappalaiset! wirkaan Sa-
loisteti etitäseurakuiinassa, iv. t. kappalaisen siellä
G. Juiiiielius, joka yksiiiääii, wirait koline kertaa
haettamaksi julistettua, oit sitä hakenut. — Mää-
r ä t t y: kirkkoherra Jloinanitsissa, prowasti G. Mo-
iiell oleitiaaii iv. t. kontrahtit,irowastitta Ala-Karja-
lait prowastikiiiiiiassa sinä aikana kun kontrahti-
proitiasti tohtori G. J. Andeliu kutsittiuiia jäseneiiä
tuotiiiokapitulissa oii esteelliiteii saitottiia wirkaa
itse toitiiittaiitaaii. – Haettawina: hakijain
puutteessa kappalaisen wirat Jissii ja Oiiliin-Sa-
lossit 90 p. kul., 19 p. taittiiiik. 1882 eitsiniitiäiiien.
—- Waltatirjii atiiiettti lukkarin wirkaan Ouluii-Sa-
lossa lukkarin apitlaiselle A" Ahoselle.
—— Ziiiitiieriiiantiiti intit-hajuitta, joka
joutui iiiitt iitaatiiiiaiiiioksi, ott, kuten K.
S. kertoo, keis. senatin oikeusosasto äsket-
täitt päättänyt. §statistiiniaitoikeitdeti pää-
tös on ittiiiiteti wahwistettu, ipatin tadis-
taja H. Airaksisen todistus ott jitlaistit
aiwan armottomaksi ja työiities J. Mietti-
tieti oit titotiiittii ratiaaistawaksi 12 päiwän
ittesi" ja !eipä-wankeiidella siitä että häii
tiesi murhan tapahtuneen eikä sitä ilmais-
sitt.
—— Painohallilns oit tämän wuodeii
alusta ruwennut postilaitoksiin lähettä-
iiiääit painetut luettelot niistä iilkoiiiaati
sanotiialehdistä, jotka seitsiiri uieillä ottaa
takamaarikkoon. Näin saawat tilaajat tie-
tää mihin heidän lehtensä oiotit joiittineet.
Edistystä sekin! huomauttaa U. S.
—— !liittiin tiutisia Sttoiitesia. Nim i-
tyksiä. .liattslistiksi watikienhoito-halli-
tukseeii on, kiiteti Mltl. tietää, lakit. katid.
"
"5. "2. Stiellintiii iiiitiitetty. —— O petta-
jaksi Sörnäsin rangaistus-
tiiittiiii kuitit 20 p:nä
kansakotilitit-opettaja Taittpereella J. A.
",’selkoneti otettu. (11. S. —— H artti i-
ii aista. Tätiiäti ktiiiit 24p:nä kuului
:liitritiijäriiien .Leppälaiuiiiiii kylässä ttkkoseti
syliini ja saittaii kiinti 19 p:iiä itäkiii
taitiniaiikaari, harwinaista tiihaii wuoden
aikaan. —— .liuttulan-osoitus. Esit-
telijäsihteriä keis. settatin kirkollis-taitititus-
kunnassa, tohtori 6;. M. Wtriierllera’iä,
joka oii pyytänyt ecoti wirastaati, käwi
toispäititäniä, hänen 64:tenä sytityiitäiiäi-
laitokseen ott
wänäiisä, trrwehlituiis:isä pappissäädyn iä-
senet puhemiehensä kanssa. — Niity-
matoja oit, kuten H. D. kertoo, näin
"keskellä talwea ilmantunut Sipoon pitä-
jässä. Nikkiläii kylästä on inaitiitun leh-
den toimitukselle iiäytteeksi lähetetty kaksi.
lasillista eläaiä niittymatoja,
Kuteii O. N. kertoo, "oii niitymatoja il-
maittiiniit myöskin Lowisan kaupungin
tienoilla. -— Wäärä kymmenen
ittarkan kappale on, kitten O. F.
kertoo, ilmautunut Wiipurissa. Tätä eti-
nen ei liette yritetty wäärentämääii Suo-
iiien kultarahoja.
-3
Maafettditilta;
—— Jhminen ja 13 nantaeläinta pala-
tini. Tiistaina t. kuun 24 päiwänä pääsi
walkea puoleti päiwän aikana wallaillensa
Wäättäisten kartanossa Lokalahden kappe-
lissa eräässä pirtissä, joka oli tarhan
lähellä ja jossa karjan wettä läiniititettiin"
Kuti oli myrskytuuli ja pirtti päällä tuu-
len, leweiii tuli itiiii äkkiä, ettei ehditty
karjaa pelastaa muuta, kuin yksi mulli.
Piika oli arwattawasti mennyt pihattoon
elukoita päästäitiään, mutta wiipyi kai
siellä niin wiimeisen asti, ettei woinut
enää pelastua. Palaiiitt ruumis oli wa-
jassa, pihaton owen edustalla. Wainaja
oli ituori, wiime kesättä rippi-koulu käynyt.
—– Warkaita sanotaan edellisellä wii-
kolla eräänä yönä itturtauiieen Lokalahden
kirkkooti, pistäneen poskiinsa kirkonmiiniä
ja taskuihinsa jottkuit niääräu kuparira-
haa. Eiiempätä eiwät saaneet.
– Kurjia kuittia. Wiitneiseii papisto-
matrikkelin niukaan oli Tainmelan kunnan
ioäkiluku 7785, joille pidetään ruotsalai-
set kirkonmenot 6 kertaa wuodessa. So-
meroti wäkiluku 5674, joille ruots. kirkon-
menot 2-3 kertaa wuodessa: mutta suo-
ttialainen kirkonmeno sitä paitsi joka ainoa
pyhä. Tästä oit johtopäätös, että suuren-
stttiren eiteiitmistöii kieli on suomea, mutta
wielä wiime wuoitna oli näillä kunnallis-
wirastojen wirkakielenä ruotsi. —— Sainoiu
oli Perniöitki kunnassti, jossa wähintäänki
§:alla ott suoineti kieli asioitiiiskielenä.
Lhn.
-— §kuntakokouksessaan tämän kuiin 8:na
p:iiä kielsi Utidetikirkoit kunta lääninka-
wernööriii kirjoittiksen johdosta itsekunkin
pitäiiiästä kahdenkymmenen markan sakon
uhalla iiiainittiit kunnan mailla myrkytet-
tyjä haaskoja sekä ioiritettyjä pyssyjä
eniieti tulewati toukokumi alkua.
—— Asewelwollisia Uiidella-kirkolla löytyy
täiiä wuonna 39, joista 1 ei ole wielä
ripille laskettu.
— Koiikieleii rakkaus. Eräässä kaup-
palassa, joiika yleinen puhe-kieli on stiomi,
waikka jotkut osaawat rttotsiakin, tapahtui
seuraawa huomattawa seikka. Iokii kul-
tuiiri-iiaineii, arwoltatin kreiwinita,t sattui
käsityöläiseii luo, jossa kuuli itoin 6 wuo-
tittait pojan jitttelewan suottien kieltä,
iitaikkit siinä perheessä ruotsiakin osattiin.
"Fyi" sanoi kreiwitina ruotsiksi –
"kuti Tit. antaa poikansa jutella suomeni"
— Kreiwitinan tiietityä, etsei isä koiwu-
karakatt huoneensa seinälle itiuistutukseksi,
ja tarwittaissa neuwon antajaksi, jos poi-
kansa wast’edes rohkenee jutella raakaa
suottien kieltä itiieraiden ktiullen. Lh.n
Salakroiiwien häwitätnisen keino;
.liirje Noiisiaisista tamiiiikuuit 24 p. 1882.
Mikä lienee paras keino, saada sa-
lakroiiwit kunnasta tahi koko Länsi-Suo-
tuesta häwiäutääii? Meidän kttittainine
iNoiisiaineti) tosin ei liene wäki-rikas
tiiaisista laweatitien johdattajista, tiiutta
oleti iittitttaiiiien kutilliit wariiiundella wa-
kiitittaioaii, että salakrouweja löytyy useain-
pia kitin yksi, ja waikka ei olisikaan muuta
kiin yksi, niin sekin tarwitsee häwittäitiistä.
Sillii ei pahaa saa koskaat! puolustaa,
waan ainoastaan hywää. Jos wedessä
oit pienikin pehu, itiin ei se ole silloin
puhdasta, eittietikiiiit pehu pois otetaan.
Iiis kristillisessti seurakunnassa löytyy joku
pahe, jaka ei ole. kristilliseit elämät! kanssa
yhteydessä, niiukuin esitti. salakroitwit, itiin
ne iitiiös pitää etunenässä poistettaman.
Sillä itiini "kristillinen", tahtoit kristil-
listit eläitiää. Salakrotiwit ja niideti har-
jottajat owat niin kaitkaiia kristillisestä
elätitästä, kiitit itä oit lännestä, joiden
tiiiiliä ei kitkaan tvoi niitata.
"illarhaaksi keinoksi sanott itse puolestani
ja ytititiärrykseni miikaan isäntä-yhteyden,
jakit olisi piiliin halla siilakroiiweille.
:llsitt taaseit ktiitlttit osaksi iiittiisiiiiehen toi-
meen; iitiitta titistä tietää uimismies missä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
