Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
kastus ja koetus-ajo tapahtuu tänään kello
10 e, p"p. kilpa-ajoradalla mainitussa pai-
kassa.
—- K. Suouien talousseuran kokouksessa
wiime tiistaitta päätti seitra ottaa haltuunsa
metsänhoitaja M. von Haartman’in perus-
tamiin jo ivitoden alusta ivailutuksessa ol-
leen keiniallisen ja siementarkastus-aseinan
täällä ja aikoi seura hakea pinempää raha-
apua yleisistä waroista tätä tarkoitusta
warten.
— §kaupungin mankilassa säilytettiin
wiime kuluneen helmikuun kuluessa l;(;hen-
keä. Oliiistii oli 24 wangitta ivarkaiides-
ta, 1 murhapoltosta, 1 osallisuudestawan-
gin karkaamiseen, 1 tappelusta, 1 kotirau-
hanrikkouiisesta ja 38 kulkijaa"
——– Aurajoki on wiimeisen jäideii läh-
dön jälkeeii jokseenkin kolkon ja alastoman
näköiiieii. Näyttää siltä kitit ei siinä olisi
wettä ollenkaan, ioaaii ainoastaan jääloh-
kereitii jotka wiruioat sen keskipaikoilla
rantakaduille asti, olleit keskeltä 6 ä 7
kyyiiäriiä alempana keskellä kuin reuiiailla.
Litistinrata on taas alentunut tawalliseen
paikkaansa, niin että liiistijat taas ivoi-
wat riuveta harjoittamaan haitskaa huioi-
tustaait.
— siuolliit. Keskiwiikkona wastaanyöllä
kuoli täällä lyhyen sairauden jälkeeit kaup-
pias Biktor Aleksander Reiius. Waiinaja
oli paikkakuntaanne suuritupia laiivaisäiitiä
sekä piiiitaivarakaitpaii harjoittajia.
— Hiivpak. sanomia. (Kuopion.) Kirk-
koherranwirkaa Sotkaiiiossa oivat määrä-
ajan kuluessa hakeneet kirkkoherra Suonius-
salmella A. B. Calamnius, Haiikasalmella
E. J. Staiväit ja 9)iiionioniskassa O.
Auriin sekä kappalaisen-sijaiiien Haukiputa:
illit L" A. Malmherg ja kappalaisen-apu-
lainen Nurmeksessa K. A. Pfaler.
–– Waltioviiiwii—asiakirjaiii tilaus. Wal-
tiowaliokunnait päätöksen mukaan tarjotaan
tilaisuus kaikkien niiden painettujen asia-
kirjain tilaamiseen, jotki! waltiopi’iiwillä il-
inaantitivat, niinkuin keis. esitykset, ivalio-
kuiitain mietinnöt, siiätyjeit ivastaukset sekä
erityiset säädyille jaetut kertomukset. Tilans
tehdään säätyjeii kirjastossa ritari-
huoneessa, (joka on awoinna joka maa"
nantai ja torstai k:lo 9""10 e. pp.) 15
markalla koko kokoelmasta, jako" ja lähe-
tys-kustannukset siihen luettitiita. Maa-
seuduilla sopii lähettää tilausraha kirjeessä.
——– 3itoiueitkielisten teiiiiitiistirjaiii auta-
iniiieii keis. senaatista kuuluu wihdoinkin
siellä puheeksi otetitii, senaatori 2’. von
Haartiuan’in ehdoituksesta; ja siivitti-toimi-
tuskuina tullee antamaan ehdoitusta asi-
asta" Niin kertoo 11. S.
—— Pavillisia toittiin warten matkustaa
jumaluus-opin lehtori Kuopion lyseossa J.
Sthwartzlierg ensi kesänä Muuriiianin
rannikolla asunutin Suoiiialaisten luo.
Häneii oii niäärä siellä pitää rippikoulua
sekit toimittaa muita papillisia tehtäiviii
näiden kristiiveljeiii seassa. §viatkaaiisa
warten saa herra Schivartzbera waltiolta
apurahaksi 1,200 markkaa Riiu kertoo
"Sawo".
–— Wapaaherea B. Indrenius’elle on
myönnetty ero hänen miroistansa semito-
rina ja jiiseiienä komiteassa Suomen asioita
ivarteii Pietarissa.
—— Hra "Rcin’iu anomus-esitys ja li-
beraalit, O. F:ssa luetaan mainitun ano-
muksen hylkääiitisessä aatelissäädyssä seit-
raawa selitys: "Kirjoitukseinme johdostii
t. k" 20 p:ltä oleiiiiue liberaalisen puolueen
niiehiltä ivaltiopäiiiiillä saatteet sen selityk-
sen, ettii syynit anomus-esityksen hylkää-
iiiiseeit on ollitt se kanta, jolle n. s. wii-
kiiiisipiioliie ynnä muutamat kenraalit ja
ivirkaiiiiehet oivat asettuneet, jota wastoin
koko (li liberaalinen puolue melkein niie-
hissä äänesti iiiainituu aiioinus’-esityksen
lähettämistä waliokuntaan". — lisko pois,
lisää tähän il. S.
Tullitulot tämän ivitodeii tautini-
kuulta tekewät 502,723 m. 25 p Wuon-
na 1881 tekiwät ne saman ajan kuluessa
424,520 m. 37 p. ja iv. 188lt 340,225
in. 5l; p. (11. S.)
19." " ;-——–""
lenansa. klaniin nielin talutti ’kunelia itiisi-
rtirre.stu "ja piiritit niiniin liiiäeötii.
.siruu liioiiiioIIiSta ojiliiii ettii lieiäiiii iili
itiirii. ’kuneli liutasi iilin 8)"äiiiiieötiiiinii sau-
ttu iiiiliilii rainioonsa. diiiiiii jiitliiiiii, !iit-
lciiiii liiiulcniisiini, "soistit ei ]etisiinkin uitettii-
ii)"t lappua tuleenit oli iiiiii iijiiteiliit tiitii
jiiiiräii ja ii)—"t 80 oli tulitit.
(3atlc.)
— Pyhdetth tutkinto. H. S. kertoo:
Sen johdosta että Tampereen pormestari
ja waltiopäiiväiiiies hra Procops oli taan-
noin iiiaaiiiine eiiiiniiiäii lewinneessä ruotsin-
kielisessä sanomalehdessä, Helsingsors Dag-
lilad’issa, julkisesti lausunut Tainpereen
kaupungissa oleivan sosialistisen haaran
suoiniiiiielistä puoluetta, ou 7 Tampereen
kapuiikilaista pyytänyt läänin kuwernöriä,
sitten kun tämä ensin on kuulustanut
hra —Procopen läheiiip’ää selitystä asiassa,
tutkimaan mitä laatua mainittu yhteiskuit-
nalle waarallinen puolue oit, iititkä henki-
löt siihen kuuluivat ja mihin toimiin se
jo lienee riiiveitnut.
Liinltu myrkytys. U. S:ren iuu-
kaan kerroiiiiiite, että kolme kaartin sota-
miestä iviiiiie wiikolla yht’äkkiä oli kuollut
ja että sen luultiin iiiyrkytyksestä tapah-
titneeii. H. D:lle annettujen tietojeit intt-
kaaii ei kuininiiikaait inyrkytystä ole tapah-
tunut, waan oit syy kuoleman tapauksiin
ollut aiwan toinen, itimittäin ylelliiien
wiinan nauttiminen" Kolmas sairastu-
neista ei olekaait kuollut.
— Waliiotiäiwämiestemme keski-ikä oit,
äskeit ilmautuneen "Suomen Waltiopäi-
iväiit Kalenterin iv. 1882"" mukaan, ri-
taristossii ja aatelissa 43," wuotta, pap-
pissäädyssä 53," iviiotta, porivarissäädys-
sä 43,23 wuotta ja taloiipoikaissäädyssä
46.5" ivitotta sekä kaikkieit leski-ikä 45,43
wuotta.
—— Muita untisia Siioinesta. Kuopion
satawuotisjuhlan wiettämisestä ker-
too K. S.: Koskci 4 p. Maalisknitta on
riikiiiispäiwän aattopäiivä, ja jokaisen kansa-
laisen ajatuksiin silloin luultawasti johtu-
ivat ne katkerat tapaukset, jotka samoina
aikoina tapahtuiwat wuosi sitte, oit komitea
yksimielinen siitä että sataivuosipäiwää
ivietetääii yksittkertaisemmalla tawalla, ja
warsinainen juhla lykätääit ensi syksyyn.
Juhlapäiwää on piiätetty iviettää ainoas-
taan jitiiialanpaliveliiksella tuomiokirkossii,
jota paitse toiivotaaii, että kaikki kaupunki-
laiset toiiiiittaivat tulituksen. Yksi syy sii-
heit, ettii warsinainen juhla lykättiin syk-
syyn, oli sekin, että nyt ei ole mitään
tilaivaa ja sopiwaa huonetta juhlanwiettoa
warten, waan syksyllä on Wäinöläiinieiiien
huntila jo walmisna. Siteii ivoi juhla
ivielä siitäkin saada suuremman merkityksen,
että silloiii oit kaupungit! kansakoululaitos
10 wuotta wanha. Jithlapäiwäksi esitet-
tiin )keisarin iiiiiiipäiivä, syyskuun 11 p. —
P a i n ej iit tn. Uudenkirkon nimismies
Steuliäik oli haastattanut Ilmarisen toimit-
tajan käräjiin "Wäärä wirallinen ra-
portti" iiiiiiiseit kirjoitukseit johdosta tä-
iiiäit wuoden Jliuarisen 6 numerossa.
Asia oli, kuten Jliit. kertoo, wiime tors-
taina esillä Wiipurin raastuivan-oikeudessa,
witan kun kantaja ei saapunut, jätti oikeus
koitteen sikseeii ja iiiiiäräfi wastaajalle ku-
lungit. Kuitenkin oit hra Stenhäck haat-
tattaniit mainitun toimittajan uudestaan
samasta asiasta, ja tulee jitttu esille tors-
taina iiiaaliskitiin 2 p:nä. Omaa
huoneustoa suviitalaiselle tyttökoululle
Oulusfa ruwetaan rakentaman ensi talwena,
itiin että se walmistunee tarkoitukseensa
käytettäwäksi syksyllä 1883. (K.) –— Näyt-
telijä neiti Iida Aallierg palasi wiime
perjantaina ulkomaanmatkaltaaii, oltuaan
kesäkuusta asti Modumin kylpylaitoksessa
ja .siristianiassa Norjassa sekä wiimeksi
Titkholiiiiissii. (11. S.) — Hukkuneita.
Wiime lauantaina hukkui Tainmisaaren
kaupuugin edustalla, tuten W. N. kertoo,
"sohjaa pitäjän urkuri Bäckinan ja hänen
reiikiiisä, ajettuansa jääiirailooii. –– Kor-
kea ikä. Harrströmiii kylässä Korsiiäsiii
kappelia oit eläkemies Erik Iiujels nykyäiin
kuollut, elettyään 101 wuotta ja 23 piti-
yää. Niin kertoo SUlil. — Lakannut
aikakauskirja" "Tidstrift för Teologi
och styrka" on lakannut ilmaantumasta. —
.ikuollut Tämän kuun 21 p. kuoli Pirk-
kalassa arkkitehti-oppilas Frans Oskai”i
Mäkelä, ja häiiessä painui hautaan inon-
ta kaitiiista toiwoa. Hän oli hywälahjai-
iieii nuorukainen, ja osoitti suitrta kykyä
rakeniiustaiteesen. (11. S.) — Arpajai-
set apurahaston hynniksi köyhiä kansakoulu-
oppilaita warteii "iiiytyällä pidettiin siellä
laskiais-tiistaina hywällä menestyksellä.
Piihdas tulo iioitsee yli 1,400 markan. —-
W altiopäiiv ii iiiiehen-ioaalista
"12" i i p it r i s s a" tehdyn walitukseii oit keis.
senati, kuten O. "? tietää, hylännyt.
Waltiopäiwä-kalenteri on kir-
jakauppoihin iliuaiitunut. — K i h l a k ii n-
n antu om ari :ii autala m miii tiio-
iiiiokuitnassa F. Olsoiii onäsket-
täin pidetyissä käräjissä toimittannt kaikki
oikeuden pöytäkirjat Suomen kielellä.
Surkea tapaturina A:lehti ker-
too: Waasaii rautatien työssä tapahtui
wiime maanantaina, että sorakaiivannossa
Tuurin tienoilla maa lohkesi, jolloin kaksi
iniestä joutui kuoleman uhriksi ja yksi sai
wähäisiä waiiiinoja.
H; M, Keisarin maltoistuimelle
astumisen muistopäiwiiä tullaan iviettä-
mään wuosittain 14 p:iiä maaliskuuta,
waikka itse tapaus olikiit saman kuun
13 p:nä.
Wirolaineii teateri. Jeweii seura-
kunnassa oivat tilan-omistajat tuonitoiii
kokeeksi pannet toiineeit wirolaisia teaterin-
näytännöitä, jotka saaivuttiivat yleistä suo-
siota. Sen wuoksi aikomat yrityksen alka-
jat jatkaa iiäytäntöjä. Se ivotkin sitä
helpommin tavahtita, kun yksi inaan—omis-
taja oit wapaamielisesti tarjoutunut rakeu-
taiiiaan erityisen salin näytäntöjä war-
ten. (A. L,)
Moskoivau iväkilukii on äskettäin
pidetyn laskuit mukaan 748,000 henkeä.
Wienin stiina-teaatterin palossa
kuolleiden luettelo oit wasta näinä päi-
winä lopullisesti saatu selwille. Hra Ne-
inetschek’ille oli annettu toimeksi tiedustella,
oliwatko ne todellakin, joita kaiwattiin,
paloit sattuessa teaatterissa" Tähän asti
on hän lakkaamatta jatkanut tiedustuksiaan
ja thait yksin sitä paitsi hankkinut tiedot
myöskin kuolleiden kausallisuudesta. Hä-
neit laatimansa listan mukaan oit palossa
kuolleiden litkit 383.
— Puoliiewehkeitä Wirossa. Tartosta
tulleeit yksityisen kirjeen mukaan kertoo
"Die Heimiuh" sen uskomattoman sanoman,
että eräissä piireissä puhataan Riiassa
koossa olewille iitaapäiiville aiiiiettawaa
anomusta, joiika alle ivirolaisten
miehien nimiä koottaisiin. Siinä tulisiwat
iitto Wiron miehet saksal a ist e ii sa-
noinalehtieit mielen initkaaii
walittamaan maassa wallitseivasta häiri-
östä ja iiiaapäiiviltä anomaan sen poista-
utista. Siiiiä syytettäisiin wirolaisten sa
uomalehtien kiihoituksia tuosta häiriöstä
ja pyydettäisiin että inaapäiivät korkeim-
massa waltapaikassa ivaikuttaisiwat siihen
sititiitaan, että maa häiriön-synnyttäjistä
wapautettaisiin.
"Ios tämä sanoma toteutitit, surkutte-
lemme me" — sanoo "Die Heimath" –—
"niitä jotka siihen toimeen owat ruivenneet,
niin tärkeästä hankkeesta! Koko Wiron
kansa tietää, ettei ole yhtä aitioitta-
kaan kansassa kunnioitettua ja järkeivää
iiiiestä, joiika mieleen unissakaan juolah-
taisi paiina iiiiiieäiisä iit o i se n anomuksen
alle. Niin totta kuin Wiron kansa elää,
niin ivariiiaan joutuisiwat kaikki, jotka
senlaatuisen anomuksen kannattamiseen antii-
tuisiivat, ikipäiiviksi kausait ylenkatseen alai-
siksi. Seii tietää jokaineit, keit kansaamme
tuiitee". (A. L.)
— "Tartu Eesti Seittiiigi" toimitta-
jaksi ja ulosantajaksi oit ministeri wahwis-
tanut J. Iiirw’iii, joka myös oit lehden
omistajaksi tullut. Lehti joka wiime iviion-
ua oli ivaitkeudessa useampia kuukausia
ja iitititteiikin rettelöitteii tähden oli toimi-
tettu ivailiiiaisesti, — ainoasti iituutaiuia
numeroita ilmestyi, aikoo ilmestyit
säiiiiöllisesti tänä iviioiiiia. .tiannaltaan
se, on Sakala puoluelainen s. o. kiiwas
Wirolaisiiiielinen "Esti )j,iostimees" näyt-
tää kanssa murtaneen kantansa tänä wuon-
na, jos sellaisena rupeaa pysyiiiääii kuin
alkit näyttää. Sen toimittajana oit nyt
toht. K. A. Heriiiaiiii. — "Olewik", jota
toimittaa wiime witotinen "Eesti Posti;
miehen" toimittaja 9!. Greitzstein (Piirikiwi)
pitää yllä "Eesti Postiiir" kantaa ja siis
oit jyrkkäiiä wastapuolueena Sakalalle.
—; Wiieiiiasku Pielarissa tapahtui, 15
p. joitliikiiitta 1381. Sitä enneii pidettiin
samanlainen wäenlasku w" 1800, 10p:nä
joulukuuta, fiis 12 wuotta takaperin. Sit-
loiii oli 607,207 asukasta, waan nyt on
samoissa kaupunnin pireissä 801,020 hen-
keä, s. t. s. iiiätiliikii lisääiityi sillä ajalla
melkein 200 tuhannella tienaella, tahi liki
kolinaunen ositti eutisesiä luwusta. "liaitsi
sitä oit muutama aika sitte yhdistetty kau-
pungin piiriin sen laiteilta kolme osastoa,
niin ettii niiden kanssa koko nykyinen pää-
kaupungin wäkiliiku on 827,467 henkeä,
soistit on miehiä 513,120 ja naisia
414,347: uiiehiä siis 100 tithatta enem-
iiiäu kuin naisia. Ei kaunian tarwitse ai-
——
kaa siihen että Pletarin asukasluku nousee
miljoonaan, jos se tässä suhteessa lisäntyy. ;
" (P. W. S.)
Maaseuditi lta;
——– Kiltia-ajot Lavissa laskiaistiistaina
lahosimat silloin wallitsewan hirweän pyry-
ilman tähden. Maaliskuun keskipaikoilla-;
pannaait uudet toimeen, sanoo R. L.
— Warkaita käwi Loiuiaan kirkossa wiime;
helmikuun 24päiwää wastaan yöllä. He oli-
ivat menneet sisään kirkon akkunasta ja rikko-
neet kynttiläjalat alttarilla" Sakaristossa, oli-
wat he myöskin rikkoneet kyiittiläjalat sekä
kaappien lukut, heitelleet öylättiastiat ko-
pat ja messuhasukat laattialle, sekä tahri-
neet ivesikarasiinin. Saaliikseen eiwät kui-
tenkaan paljoa saaneet, ainoastaan 6 tai
7 ivauhasta messupaidasta tehtyä pyhje-
liina sekä 5 peniiiä rahaa, joka oli edelli-
sen pyhäit kolehti ylioppilaille; Olipa heistä
joku loukannut sormensakin, koska oli tip-
punut werta laattialle.
—– Karinoisista kirjoitetaan meille, hel-
mikuun 27 p" että kunnan läpikulkewa joki
pari päiivää kestäneeii sateen kautta nousi
6 kyynärää taivallisuutta korkeammalle.
Wirta ivei iuuassaait useampia joen yli
ivieiviä siltoja; tällaista ei ole tapahtu-
nut sitteii kuin kewäällä 1853 jäitteii läh-
tiessä. ——nen.
—– Marktinoideii vjiämiseit Siilon kaup-
palassa on, kuten A. U. kertoo, keis. se-
nati itiihiiiit hywätsi kieltää.
Kirje Tiiritsta.
(Kirkonkokou-3. —— Ostra Nyland.)
Te mailla asuivat etenkin niissä kun-
nissa joissa kansa pitliiui ainoastaan yhtä
kieltä, ihmettelette ivarinnan, mitenkä täällä
Turussa yhteisissä kokouksissa inenetellään,
kun löytyy sekä suomalaisia että ruotsalai-
sia, — pidetään kaiketi tulkkia tahi puhutaan
ainoastaan ruotsia, koska Turiissa ollaan
ja siis "turustuiieita." Käwintäälläerääs-
sä hiljakkoin pidetysfä kirkonkokouksessa ja
woin sentähden kertoa teille oinin korivin
kuulemani tapaukset.
Kokouksen alkupuolella kääiiiiettiin aiwan
tunnollisesti kaikki ruotsalaiset puheet suo-
meksi, sillä kokouksessa oli koko joukko hen-
kilöitä, jotka ruotsia eiwät yiiiiiiärtäneet;
ja jos tätä ei tehty, huomautettiin puheen-
johtajaa siitä wäliiapä oikeiii odottamatto-
malta taholtakin. Sitä wastoin suoma-
laisten puheita ei käännetty ruotsiksi, kos-
ka kaikki läsnäolijat inyöitsiivät yiiiiiiärtä-
iväiisä suomea. Kiikii enää woi soimata
Turkulaisi-.t ruotsalaisuudesta? Eiainakaan
"auriin Kärki, asiaiit näin ollen. — Koko-
usta jatketaan, asia on tärkeä, keskustelu
muuttuu wilkkaaksi, jäsenet innostumat; jo
jää yksi ja toinen puhe kääntämättä suo-
meksi, wihdoin suurin osa; Suomalaiset
kokouksessa katselewat aivosilmin, pyytäwät
pitheiviioroa ja lausuivat ajatuksensa ivaan
aiwan toisessa asiassa, kitiit mitä keskits-
tellaan ja —– luonnollisesti niin, waikka
jotkitt saattoiwat sen yksinkertaisuutena pi-
tää. Wihdoin pääsee kokous niin pitkälle,
että ruwetaan ääiiestäiuääit ja nyt tiipah-
tuit, ettei ääiiestyselidotusta ollenkaan
käännetä suomeksi. Mitenkä täteii tehty
päätös wastasi kokouksen mielipiteitä, en
ainakaan minä meite takaamaan. Ainakin
kahdesta äänestiis-ehdotuksesta päätettiin
mainitussa kirkonkokouksessa, joita ei ensin-
kääii kiitinnetty sitoiiieksi. S-iis alussa tun-
nollisesti kaikki niinkuiit pitää, lopussa ei
ääiiestys-ehdotuksiakaanl Sie.
Mitä osoittaa ylläiiiaiiiittu tapaus? Se
osoittaa: Tottuiitits on puoli luontoa. War-
inana itiniittäin pidäiiiiue, ettei asianoinai-
silta mainitussa kokouksessa piutttuiiut tah-
toa katsoa suomenkielisten etita, waan ta-
pahtui tämä seiitähdeii, että itiin anihar-
ioat wielä siwistyneistä, etenkin "Länsisuo-
messa käyttäivät jokapäiwäisisfä oloissaan
Suomen kieltä. Tämä kuitenkin mitä tär-
keimpiä ehtoja suonialaisuuden asiassa. Sil-
loin kun siivistyiieiden kesken yleisesti käy-
tettäisiiii suomea, silloin ruotsalaisten wäi-
tökset, ettei wielä "iiiydy mitään fiinisti)-
iiyttä Suomen kieltii, olisiwat kerrassaan
kuututut. :liityttiin kolinankin sillit, kim
useat suoiiieniiiielitistit itse eiwät tilisi täy-
dellisesti wakuutetut täiuäii kelpaauniisuu-
desta, koskeiiiiät sitä kiiytii kaikissa tilai-
suuksissa, joissa heidän suomalaisen iiiiiieä
taittaessa tulisi sitä tehdä. Täiiiä on welt-
toiitta, turkulaisuutta, missä ikäiiä sita ta-
wataan. .tiitisokaamiue meidän riitaivel-
jiäuiiiie tässä suhteessa ja oppikaainiiie heil-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
