Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
18872.
hitit 37.
40
li 4.
!lietoja ’kut-un IceiujmnFjSta "ja I-änsj-Stiontestn.
’kiistaina
kaaliakaan 9 pina.
Tiliniö- ja jakamapaikat:
Lehdett painopaikka, t:ri A. W. Jahnss-ouiin "kir-
"jantyyniälä Hi. Rydnianin ja ktttnpv. lamppupuoti
Linnankatu 1 sekä herrain C. A. Rönttbera ’in, .5). Kökö wUöbelta 3 m- —
A. Luttdelin’in, J. A. Krieger’in ja J. L. Törni-
roth’in kauppapuodit.
Kunkaudelta
Tilauöhinta:
Ttmtn kööti-
konttorissa
4m.11p.
2m.llp.
siit-iosa posti-
konti-reissa,
4 m. 29 p.
2 ni. 20 p.
T-riiöla
?; wuodelta 1 m.
50 v.
25 p.
Leltden konttori ja painopaikka:
Littttankiittt N:o 2;; B.
Leljdett wasta-taalainen toimittaja:
Kosti Wehanen.
-3
Jlinoituksiit
ii. 15 penttia ensi siwulla ja 10 penttiä ntuilla
siwuilla pieneltä ritviltä :vastaanotetaan lehdet!
painopaikassa jit herra A. W. Jithnssoniu kirja-
myymälässä.
"ftartaushuotteeasa Läntisenaleijaka-
dutt warrella pitää huomenna raamit-
tuttselitykfen suomenkieleksi k:lo 4 j. pp, kirkkoher-
riitt autuaitten Olssoit jit ruotsinkieleksi k:lo 6 saar-
naaja salom.
Kokotts;
Täällä asuwat osakkaat Suomen
kaupunkien irtaimiston palo-
apuyhtiössä koko-ontukoot tiiaa-naii-
taina tämän ktttiii 15 p:nä k:lo 5
j. pp. 313hoenix"hotellissa yhtiön ohje-
säännön ttittkaatt walitsemaan palo-
apu-komitea sekit yksi tilintarkastaja
ja kalitie tilintarkastajain sijaista .yh-
tiön tilien tarkastamista warten aialta
kesäkuuti 1 p:stä 1881——kesäknntt 1
.p:ääii 1882. Turktt, toukotintti 5
"p:tiä 1882.
F-erd; Frettekell,
yhtiöii asiamies.
S. T"
l kert. 10 ritv.
naisineen
"kvkootttuu ensi perjantaitta t. k.
12 p. kello ½,8 j. p.p. Phoenix-ra-
wiutolaan,
Piiäsymaksu herroiltii 1 markka, naisilta
5() peitttiä.
. T. ensi fiw., 2 kert. wiik. 8 rito.
10,500 Sanarkkaa
Snotuitlitisen Lyseoti stipendio-rahoja ulos-
lainataau hymää wakuutta tvastaait. Tar-"
kempia tietoja iititaa
Antti Helauder,
kierttttlinkatu N:o 4.
Aunetaatt tiedoksi
että täkäläisessä kuurotttttkkäkottlussa, sito-
koon Jittnala, itttkistellaatt ja kyselliiiiu
tämän waod tt rippilapsia jit ripitetään jo
tipeille lasketut ktttttotnyliåt oppilaat, latt-
antaitta tämän kutin 20 p, ja Herran eh-
toolliselle kiinitti oit sent-ainoana stinatta-
taina, tids; siitin. pääsiiiisestä. Tästii ke-
hoitetaati seurakunnan pappia ja muitakin
antautaan tietoa artti. kinteinnykille; Ttt-
rttti kntirotittjkkäkoulnsta, tottkokttttn :i p;
!882. A. Eliel Nordinan,
w. t. esimies.
IIitlcettuuaainritu, etettlcjtt liit-siit,
— osti-tiinu !tietili-:iit L:Ft-tt ’kiiriin
tatelclc’nntjnijtt pataljonain! litistit-nti-
"ii liettuasta rut-teit, "jo-ilia, "tiilesi täl-
lä; lie-lioitetaan !teilaili-iia kuljettuna-
nittix-ittett t:ttJjoitjjit teleni-tikitti "jolcit
.uittiin-tiipiit titj jtiettetttpiii tut-"jaulista
kiilienminnini-itten !niittiisi-ninosta.
’karjatila-iot imit tintti-tintot !terra
nrlijti-Ittj 0. iI. riitt !laittelit-!tille
(kiit-tissit. ’ktlrlcin ltiilttilittim 21; jt.
1882.
1’itjtttilitittta.
Yutaii ?;öäliiwiiiiatehdas
Y:o 3.
("öitmtit lai’a tisleerattua wiinaa :ikuriin wäkiwii-
natelttaatt wallini puhtaat-tii toiitiitotit, halpaan
hikitauti
!tiurini ’:Säuuviintnich-
taasia "2779 3
Huemaal
:tiiti-i, joita iialat-miat tiitua-;
puhtaasta wiljasta, ilinoitetaan
tiilen, että "uudenkaupungin Wn-
Niitä kuunioitettawia kansalaisia seka’ kaupnngissa
että ntaasenduilla, jotka harrastamat koekentti-
ntan suomenkielisen naiskoulut: perustautista Turnn
kaupunkiin, kehoitetaatt hnwäntahtoisesti kokoontu-
ntaan keskiwiikkotta tämän kunn !0 p:nä k:lo 6
j; pp; Phoeuiks rawintolaan neuwottelemaan sellai-
sett koulun tarpeellisuudesta ja mahdollisuudesta
saada se toimeen;
A; Aiarelins;
A; "W; Jahnsson;
F. Westerliug
Karl Konst. ööellsteti;
Erik Stadigh.
C. Olsotti.
Th. W
"95. N. Schltiter;
G; F; Stettströtn.
. Erieh Eruesti Forsmau;
Ooppuutt
niityd-kiiti
10kl- k:ta unsia ja hywia’ herrojeti ja naisten kulta-, ankkuri" ja
sitinterikelloja,
200 k:ta hopeakelloja; hienoja eegnlaatoreja, kehnskelloja
"suottu !
itseloieitawilla tauluillii warustettuja myy 10 "/" alennuksella
Suomalainen Seuea;
I. G, Jttlitt;
Kellojeti tarkasta käynnistä toastalaan.
napolttitno Yhtiö" walmistaa wii-
tiaa ainoastaan puhtaasta wil-
jasta; Tiitii wiinaa ott !nyhtä-
wättii uudessakaupungissa wiina-
ttitjyntiilässä entisessä "Cederitt”
talossa ja yhtiön tehtaassa;
äioeiljiors ja (kiiunjtjt.
Tiiwaratttoiittititstit tekee pikiti-
sesti ja hitlj.ialiititaisesti
Nordfors ja kiitittpp.
Näätveliitt ja Lynpekkiin
lähtee
Höyiisliiiwa Porthim,
katteini G. Matt-Zson,
perjantaina touk-’okuun 12 p.
aatnnlla, ottiie.ii lastia ja matkai-
lioita. Tietoja atttaa
8iordsors
ja littttipp.
Stttnnnttaikouln Turnssa;
(Ii1tk.j
Kititenkitt tiäitikiti olleti ei koulu itykyisellä
katimilla täytii ttiitii waatimuksia, jotka koulun
fääitnölliselle opetukselle ja oppilaaten edis;-
tyniiselle atoiit wälttämättöntiii. SLJitlaisem-
tiie wäitteemnte ttiiiittiitttillii esittierkeillii.
Mitääti harmitiaista esittterkiksi ei ole, ettii
oppilito, opettajan tiiiritikiiii selittiieasii, kiiäti-
ttty selit! opettajitansa päin iatttttiaiin tuo-
lille ja altait jutella toisett oppiliiati kanasa
ylitit kotoiillii äänellä kuiti opettajakin. Ta-
pithtuttpii, ettii oppilas; liilttee paikaltaan,
itiitett hittien päähiinsäpälkähtiiä, toisett op-
piliiiiti luokse, tilkitit pakitha jii ttittireokella
tinnitti kanssa, kitti opetus alkaa häneotä
tntittia ikätvältä. Siititimtnepa huomait-
ttiiiati myöskin, ettii koko luokka, sett sijaan
kuti sett piti olettiaatt kii"jitittt-3ti)ii5sii, jakit
ainoa järjei:ai’iiiii iotui pakieitett jii jutellet!
toierttaktiitippanitisit kanasa tekettiättä mitään
armialta tioiti 5 ii !0 niinnutin tulnee-sii,
jattkit itjittt kuluttua yksi ja toitiett tiia-"3 al-
koi toitttiit, kun opettaja itttdeatiiiitt oli ke-
hoituksen tehnyt. §liiainitsetnatta etuine
tinjaa woi jiittiiii erijatä tapanata, jokii
teki tuettiin hittoin ikäwän ivailutuksen;
iisia koette työjärjestyatä. Erääti pöydän
ltioita seisoo 5 jit ttielkeitt täysikaöwiiiata
tniethä, mitäätt tekeniättä. Kun kysyimme
heiltä, eikö heillä ollut mitään työtä,saim-
me witataukseksi: "Opettitja metti pois, ei-
kä ilttioittitttiit, itiitii ttieidäti ttilisi tehdä,
waati kyllähän itte nyt maisimme ottiiit päitt-
kiit iltttiiti opettajaa kirjoiltaa, joss; satsini-
ttte toitloa tättiätt pohditti ääreeti, että tiä-
kisimme"
Näic:intä tosi-asioista lukijii jo itsekin woi-
itee piiättää, että kuri ylimalkaan sittitttitt-
tai—koitlus"sa ott hitotta; tähän yleiseen lan-
seltttititti ettitne suinkaan tahdo sulkea kaikkia,
opettajia sillit olimme tilaisuudet-sa !janiiiitse-
ttiaatt niyöokitt, ettii kuri täälläkiii woi olla hy-
toä. Iohtopäätöksenä tästä ott, että järjeöttja
ja kuri sutitiittttiiikaiilitasiimnie ehdottomaa-
ti ott saatettawa toiselle kaittiiille, ettttettkititi
sunnuntaikoulu täyttää tarkoitustaan. Tä-
hiitt tuuniitiinee lukija: kyllit kaiketi tätnän
asian sitisi atitetttksi, joa olisi waroja ntitk
saa opettiijille korkeat palkkiot, itiin kylläkai
sitteti sitisi opettiijiii, jolkit olisitttat kaikiti-
puolin kuutiollista, witan nyt kitti ei ittiik-
setit enenipää, kiitti että liitit-int kiitittää sel-
laisia heukilöitä esimr. lyseolaisia, joillii ei
opetukseosa ole tuitääti kokemusta j. ii. e
Tahdomine esittää tiiasii ttiielipiteetume
asiaösa. Suiitittiitiiikoitlnosa waaditaan joh-
tiijalta siilitikellifeöti etientniätt työtä, witi-
toiiii, taitoa, maurinpitoa, kuiu ntiasään
munasit kotiltiösii, jttttri sentähden, ettii opet-
tajakuttta siellä oii niitt erilliiiitett. useinkin
wähäti tai ei ollenkaan opetus-taitaan hiir-
jiiiiiittitttit, joten johtajiiti tulee useinkin
ollit myöskin opettajain opettaja siittitti war-
siniiiseösa ttiei"kitykse—:;sit, sekit sentähden, että
opettajat luonnollisitta sisi-sitä tallaisi-"isa koit:
liiiosii useinkin waihtelewat, joten johtajatt
tiimini itsein tiusiii opettajia tallittaa kott-
luti oloiltitt ja oitetchtiipiiiitt. yläiFaä soia-
tä ott tiittiin-Jkiit ttiiilttiintiitiititii, ettii oppi"
litilla ati ainakin johtajaansa kohden ehdo;
toti kiinniottaa ii"e—3pekti); sillit tiimit tekee
tniiliditlliseksi eri opettajille tuotteissakin tilas-
sa hankkimaan itselleen ttilewitit kunnioitti?-
tii. ––– ’Sitä paitsi ei tämän kotilttti toit:
ritt nitistit oietaan niinkiiän luumolla kiin-
ttalla, kaaka usealle opettajalle kannattaa
"tiiksaa 3 markkaa 50 penttiä tuituilta; tä-
mä ati suoraati sanoen tuhlaattti-Itii; sillä
iiittiikitt meidän makuutuksenani" ott, ettii
ott mahdollista saada kattsitkotilttti opettajia
wähetutnäi:itäkin ltiiittaatii. Tiittiii tuhlaa;
ttiitteii tulee sitä silmitttti’ilitäwänttnäksi, kitti
tiedättittte, että yksityisiasä kouluissa on tiiioal-
linen palkka tunnilta ainoaakaan 3 markkaa.
Tällaistii tuhlausta harjoitettiitt niiniranta"
wuosi sitten melkein uskomattomassa ttiää-
tässä teknillise-Jsä käsityökouluasa, joösii opet-
tajat saiwat l; jii 7 markkaa tuituilta.
Wiiati eipä kaikille kuitenkaan tniitseta täl-
laisiii palkkoja. :iiiittpä sunnuntaikoulussa
toiset opettajat tiiat; saawat ainoastaan 80
penniä tuituilta, siis ei tieljättä osaakaan
siitä, ttiitä toiset saawat. "Tässsäkitt iuh-
teeasa ott siis mielestänime parannus sait-
tawa toimeen" Luulisimme opettajatuol-
tnitt saatawiiti paremmalle kanttiille, joe; nii-
titkin taaroja, joitit kotilitlla ott, käytettäi-
siin jarjelliseuimiin.
Jouduttuatnme kerriin ptihiittiitiiii koit-
lutt raha-asioista, etuine woi olla huoma-
uttatttitttii eräästä seikasta, jakit ansaitsisi
kaupungin jii etenkin tviilttiitstott huomiota.
Sunnutitaikoulullii ei ole mitään kirjas;-
toa, jossa olisi koulussa tarwittawia ja käy-
tettäwiä oppikirjojii. Oppitirjojen hankki-
minen sitttuutitaikouluuti olisi tehtäwä itii-
tä pikemmin Tiedi’inintehän, että oppilaat
tässä kaulussit melkein jarjestääti otvat iii-
toati ioiiritttotttia, joten tiit-dlestätitttte olisi
paikalliinsa hankkia kouluasi käytettäwiä
oppikirjoja, joita oppilaat saisiwat siellä
käyttää. Täniiä olisi sitä paitsi hy-
win helppo tehtätoä, kaaka walttittatolla
owitt käytettäwinä anniskeluyhtiöti ivoitta-
riihiit, sotkit eiwät tnichäätt täyttäisi tarkoi-
tucötiinsa ttiinkititi tässä. Loi:ootnnte että
tässäkiii suhteessa koulutt johtokuitta ryh-
tyy tarpeellisiiti toiniiitt täntati mielestäm-
itie huoinattitwiin epäkohdan poistamiseksi.
Sunniiiititikouluata puhuessamme emine
saa ollit hitottiioint ottatttiitta eräatä tärkeä
seikkiin. Tällaiseafa koulussa on tärkeimpiä
seikkoja pitää selwillä, etteiioät oppilaat il-
matt syyttä ole paiasa koulusta. Täösäkin
suhteessa on sintnuntaikoitlun jolit.tj illa
waikeit tehtäwä. Ei mitään niininiitti ole
tawallisempiia, ktiitt että oppipojat, kun
mestarinsa käskewät heidät kouluiin, nie-
tietoät ottiille tcillensä siksi ajaksi kni:t hei-
dän pitäisi koulussa oletiiati. Lttouna:li-S-
tii tawallansa onkin, että sunnuntailaulun
oppilaat kokewat, niin paljon ktiiit suinkin
liiiminlyödä !velttiollisuutensa kotiluu kiiy-
misestä. He otvat tehneet koko wiiko:i työ-
tii ja tahtoisiwat sii-3 koko sunnuntain olla
joutilaina; heidän niieleatätisä tito toitni
stititiuntaisiti ott wiirsiti liikuit waittiinuöta.
—— Mitenkä tätnätt asian laitit lienee sutt-
ttttittitikonluasa Turn-Ssa, siitä ei niel-:iiin ole
onnistunut sitadii tarkempia tietoja, ei myös-
käätt siitä millä tawalla johtaja tarkastaa
(kontrollerar), owatko poiasit olewat lailli-
statit siti-Jtii poissa. Seti werran kitti oletti-
nie olleet tilaisuudessa htioittiiitittitiiii, on
poliisit-olewan litkii kuitenkin ollitt jotenkin
stiitri, eikit ttykyääti tietääksenittte ntitään
muuta tarkastusta piaetä, kuitt tuerkitään
läanä ja poidsa-olewat oppilaat. On kui-
tetikitt tätttänkiti johtajiin aikana jo kiintei-
ty sitä tarkastustapaa, ettii jokaitteti kou-
luosa käytiyt saa kullakiti kerralla lipun,
janka hän sita wiedä kotiin tiirokarilleeit ja
holhojiilleen näytteeksi, että hitti koititte-sii
ott ollut, waati emitie tiedä, iniksiksi tämä
ntieleötiitunie jokseenkin hywä tiipii, jos; sitä
oikeiti ja tarkkuudella seurataan, oit suljet-
tii käytäntiö-Jtä pois.
.Wielä olisi tthtä ja toistit sanomista
suitituntaikonliisöta esitttr. kotiluu jakatttisea-
tii kolmeen luokkaan, koska salliksi pääse-
tttiseeti waaditaan wähitttitiiit kolttien wuo-
det! oppi-aika sekit todistaa sunnuntai" tahi
kansakoulusta, witan ahtaita sititaitiiileltdce-
sii sellittse:;sii kiitti tiittiii on eötää meitä
tarkenimin ryhtyniäötä tallaisiin seikkoihin.
Oleninte tahtoneet ainoastaan huomauttaa
intuitatttiata epäkohdista, jotkit ehdottomak-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
