Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ti owat poistettawat, jos tahdotaan koit.-
lusta niitä hedelmiä, joita siltä woi waatia.
" - ,2
Waltiopätwät;
Waliokuittain inietintöjä.
Yleisen walititswaliokittiiiaii mietintö -Pap-
pis", Porwaris- ja Talonpoikaissäädyissä
tehtyjen pyyntöesitysten johdosta, että pe-
rustettaisiin siionietikielisiä tyrtökouluja.
Waliokuiita esittää, että Waltiosäädyt
anoisiwat:
a) että täydellinen seitsetiliiokkaiiieii nais-
koulit, sitotiii opettiskieletiä, waltion kiis-
tanntiksella perustettaisiin sekä Iyiiiäskyliiän
että Kttopioon;
b) että niinikääii waltion waroilla neli-
lttokkaiiieii siioitialaitteii naiskoulu perus-
tettaisiin Oulitttit: sekä
c) ettii Hallitits etisi lukuwuoden alusta
korkeintaan 1,500 titarkati siiiiruisella wiio-
tuisella apiirahalla luokkaa kohti kannattaisi
suomalaisia yksityisiä tyttökoiilusa Mikke-
lissä, Hämeenlinnassa, Wiipurissa ja Po-
rissa.
Sitä wastoin saa walioktinta pyyntö-
esitykseti suhteen suomalaisen naiskoulun
perustattiisestii Tiirkuitn kunnioituksella esit-
tää:
d) ett’ei se tätä iiykyä antaisi aihetta
miltitikään toimisit LlIaltiosäätyjen puolelta
Wastalaitseissa ehdoittamat ensin hrat
J. Pippiiigsköld ja !llils Groteiifelt,
että waltio ylläpitäisi ainoastaan Kiiopioii
ja Jywäskylän titttökotiliit, joista toiiieti
tulisi waan 4:luokkaiseksi ja toinen 7:liiok-
iitiseksi iittitta waati toistaiseksi (nämät
herr-"it näyttäwät toiwowan, että se ajan
pitkäiiii menisi taappäin ja lupistuisi); ittittit
ttiietinniin ehdoittamat naiskoulut saisiwat
keskiitiiiäriii 1,500 markan aptirahaii luok:
kaa kohden. Hrat G. Wallgren ja A.
H. Chydeniits puolestaan ehdoittamat
saittoille kouluille sekä ylipäänsä kaikille sekä
sitottien" että ruotsintielisille naiskouluille
waltio-atima, joka tekisi 50 prosenttia koit-
luii hyitiäksytystä kustannus-ehdoituksesta.
Tähän yhtyiwät myös hrat C. G. Stan-
d"ertsköld, A. J. Malnigren ja Biktor
Ohlierg, lisäteit kuitenkin ottiasta pitoles-
taan, että naiskottlut Kuopiossa ja Iywäs-
kylässä "taloitdellisista syistä ja katsoeii
suhteellisesti wäkäiseen oppilasmäärään iiäil-
Iä paikkakunnilla jo löytyttiässä suoineiikie-
lisissä naiskoultiissa" tulisi waan 4:luok-
kaisiksi, mutta kaksiwitotisella oppimäärällä
kolinannella ja neljännellä luokalla.
Sittekun wiimein kirjoitimme säätyjeii
keskusteluista, on kaksi isttiiitoa pidetty,
toinen wiime tuorstaina ja toinen kohta
perjantaina. Tärkeistä asioista on keskus-
teltu, intitta meidän ei woi mainita tiiuitta
kuin asiain pääasiallineti tneiio ja päätök-
set.
N a u t a t i e-a s i a. Edellisessä lehdessä
jo mainitsimme, että aatelissääty oli päät-
tänyt eitsiittinäisen rakennettawaksi Taawe-
tista Mikkelin katitta Kiiopioon eli ii. s.
keskirata. Jatkaen keskusteluansa asiassa
päätti sääty sen likentniäit suunnan mene-
wäksi niinkuin inietinnössä oli ehdoitettu.
Hra Mechelin’in ehdoituksesta päätti
sääty sitä paitsi wielä sekä että aluksi 8
miljoonaa markkaa myöiinettäisiin tämän
radan rakentamiseksi kuin myös että halli-
tukselta pyydettäisiin esitystä tulewille wal-
tiopäiioille, josko Onlu on yhdistettäwä
entäwerkkooti rautatiellä Waasasta ivai
Kuöniöstu. ——.Pappissäädyssä oli ranta-
tien asia myöskin esillä ja pääasiallisesti
keskusteltiin, mikä rata etisin oli rakettitet-
tania, ja piiolitstiwat siinä kohden hrat
Doitiier, Wegelius Helander,
Reitwall ja Runeberg Pohjan
iiiaait katitta käywää rautatietä Kuopioon,
jota wastaan hrat P e tt ersso n, Johtis-
soit, Lyra, Westerltiiid ja Ca
la iti nius kannatiiwat Taawetista iitene-
wää keskirataa Kttopioon. Waikka keskus
telit olikin saatettit loppuun, ei sääty kui-
tenkaan wiime perjantain istiiiiiiossii pääs
sitt ratkaisemaan päätökseen, intitta titelkeiii
otaksuttamalta iiäyttää, että enemmistön
mieli oii kallistuwa Pohjaittttaaii radati
puolelle. — Porwarissäädyssä ratkaistiin
etisiksi rakennettaman raittatien suutita si-
ten, että 8!ohjanmaan rautatie eli rauta-
tie Niirntoosta Oiilituii ivoitti puolelletisa
säädyii enemmistön. Tätä rataa puolusti
etenkin hra J gnatins ja sen tarkem-
titasta suunnasta ittäärättiiti, että se oli
ttieiiewä Wäljäii Kyrön, Uuden Kaarlebyn
Kokkoliiii ja Raahen katitta Oiiluiin. —
Talollissääty tiili rautatieasiassa siihen pää-
tökseen, että Pohjanmaan rautatie ott eti-
siksi rakennettawa, joka päätös tehtiin 31
ääiiellä 2;; wastaan, jotka melkein kaikki
puolitstiwat keskirataa, ittitutatiiat kuiteit-
kiii myös itäisempää Wiipiirista Jtiiatran
katitta Joensuuhiiti. Pohjauian tarkeni-
itiasta suunnasta oli kuitenkin" titoitta eri
mieltä, soistit woitti edustit" :llleurmanin
y. iti. tii edoitus, että se oit alotettawa
Waasan raittatiestä Niirmoon ja Mylly;
tnäen wälillä eli noiti 6 tai 7 penikulmaa
merenrannasta sekä wedettäwä Ewijärweti
ja Lappajärwen wälillä Piipolan ja Siika-
joeit katitta Oiiliiuii, jota paitsi se siwttra-
tojen kautta on yltdistettäwä Oiilujärweii
Pohjaiiiiiaan rantakaupunkien katissa" Tä-
tiiä päätös tehtiin 39 äänellä 18 wastaan.
Sitomeit piitikin hallitiiton ja ti-
lan tarkastuksesta wuosina 1877—
1881. Sllaiikkitoaliokitnnaii kertomus hy-
wäksyttiiii sekä aatelis-, että pappis ja ta-
lollissäädyissä tiiitä waliokunnait ehdoitiik-
seen tulee, että sulatettawaksi tiiäärätty
Sitomen hopearahii olisi aleitnettawa 3
miljoonaksi markaksi, iiiittta iiiiiiiteti aatelis-
sääti) waati, että paiikkimaltuusiniesteii oh-
jesääntö oli muutettama siten, että paniki-
waltiiusmies ei saa olla osallisena yksityisen
piitikin johtokunnassa; pappissäätij taas
päätti, että pankkiwalttiusiiiiesten lukit oli,
kttten ennetikin, olewa neljä eikä !valiokun-
itan ehdoitukseti miikaan kahdeksan, myöskin
oli heidän palkkionsa pidettäwä entisellääii;
talollissääty lykkäsi päätöksensä satiiasta
asiasta wielä tuonnemmaksi.
Maawerojen itiuitttaiiiinen määrä-
tyksi rahasummaksi. Asia oli keskuste-
lunalaisena aatelis" ja pappissäädyissä,
joista edellinen pitkäii keskusteltin perästä,
josta emine kuitenkaan ole tilaisuudessa li-
kemtiiitt mainitsemaan, hywäksyi ehdoituksen.
Pappissääty sitä ivasioin hylkäsi ehdoituk-
sen 26 äänellä 6 ivastaan. Ehdoitusta
ptioliistiwat hrat J ohtisson, Nordströiii
ja Lilius, sitä wastaait taas wäittiwät
hrat Renwcill, Hjelt, Järwineii, Kos-
kineit, Rofengren ja Clewe että waltioti
saatawat tulisiwat wähenemään, jos wero
ittutttettaisiin määrätyksi rahasummaksi; että
tiitiut ulosteot, iiiitikiiiii papin- ja titoma-
rin palkat, myöskin olisiwat ttiitittettawat
rahaksi; että kiilkuiieittvot etisin otvat parait-
iiettawat ja n. e. Koskti kumminkin kaikki
tnuut säädyt, paitsi pappissääty, omat
ehdoitukseen suostuneet, ttilee säädyiltä me-
iiettiäätt hallittikselle pyyntö, että tulewille
säädyille annettaisiin esitys tästä tärkeästä
muutoksesta.
Tilusteti lahkomincn. Waliokun-
iiaii yhteeitsowitnsehdoitus säätyjeti toisis-
taan eroamien päätiiksien wälillä hywäksyt-
tiiti pappissäädyssä 18 ääiiellii 13 was-
taan, samoin kuin myöskin talollis- ja por-
warissäädyt otvat tehneet, joten siis tämä-
kiti asia ott lailliseii säätyeneitimistön katit-
ta ratkaistu.
Kotintaalta.
— Wirkawapattita on lääniii kutver-
nöörin wirasto t. k. 2; p:nä sairauden
tähden tityiiiitäiiyt kriittiiitiitiiinismiehelle
Lapissa ja Hititierjoellii .K. Frith" Fri-
berg’ille iieljäksi kiittkaitdeksi, laskien
mainitusta päiwästä, sekä seit ohessa ntää-
räiinyt ent. maankonttoristin Iiih. Wilh.
Marand er’iii ho.tatnaaii sanottua mir-
kiia.
—— Wirkaiitapatitta oti läätiiii kiiwet-
nöörii tämän toukokumi 5 p:nä kiwitloi-
suudeii tähden itiyöntäiiyt kruununniinis-
miehelle Htiittisissii J, Fr. Holmbera’ille
kolmeksi kuukaudeksi, laskieti tämän ktittti
1 p:stä, sekä inääräntiyt ylim; maankans-
listit! Hiigo Leonard Holmberg’in sillä
aikaa hoitamaan satiottua wirkaa.
— Liiäkintältalliiiis on määrännyt ratt-
tatielääkäriii, lääk.lisentiatin Hugo S i-
ren’iti alilääkäriksi täkäläiseen sairashuo-
neeseti.
— Suottialaittett naiskoulu. Huoiticn-
na oiotit inutitamat armoisat, suotiialaisen
naiskoulun ystätvät kutsuneet kaikkia tätä
asiaa harrastuttua henkilöitä, niin naisia
kitin herroja, itiin kaupiittkilaisia kuin maa-
laisia kokoukseen. Asiia on tärkeä juttri
seit katitta, että yleinen walitiismaliokunta
niutitatiiia päiwiä sitten ott itiietiniiössääii
hyläiiityt ehdotuksen suomalaisesta tiaiskoii-
lusta Turkuuii, joiika waltiopäiittämiehet
Brusila ja Wärri oliwat retueet talonpoi-
kais-säädyssä; joten asia siis piammiten
tulee säädyissä keskusteltawaksi. Woidak:
settiine toiwoa jonkinlaista itieiiestystä asi-
alle eri säädyissä oit wälttämätöntä, että
wäestö Turun seuditilla saapnii iiiichissä
tähän kokoukseen ilmoittamaan ttiielipidet-
tänsä asiassa, jotta tämä näin yleisesti
lausuttu mielipide woisi olla kannatuksena
asian puolustajille waltiopäiwillä. Ia oit-
pa nieillä tosiaankin syytä toiwoa, että wal-
iiopäiwät, ehdottamat waltio—aptta naiskou-
lulleinme, jos Turuii ynipäristö niiehissä
lausuu toiwotnuksent seit perustamisesta itiin-
pian kuin suinkin, etenkin koskit, sen inti-
kaaii kun oti kuulusteltu, wähintäiti 2()
oppilasta tiedetään ilmoittaman koulutin,
jos se eitsi syksynä jo awataan.
Tuiimasta toimeen! Miehissä kokoontu-
koot kaikki siioitteii mieliset huomenna latt-
sutiiaaii iiiielipiteeiisä suomalaisen naiskou-
lun tarpeellisuiidesta sekä keinoista sen toi-
tiieenpanemiseen!
— Wahdinpilo kaikissii kaupungin ivah-
tipaikoissii, niink. Linnassa, Kakolassa, ruu-
tikellariti litona, y. m. oit tämän ktititi 1:stä
päiwästä jaettit täällä olewan wenäläisen
wäen ja sitoitialaiseii asemelwollisen patal-
jonan wälillä siten, että wenäläiset pitä-
wät mahtia aina kolme päimää perätysten
ja suoitialaiset sitten yhden päiwän.
—— Sainoiitaleltti "Alto Posteii’in" toimi-
tuksesta oit t. k. 1:nä päiwänä luopunut
kirjailija Fritz Wilen
—– Kail’ki nahkansa, jotkii meitimät wii-
me fiiiiressa jääiilähdössä, owat kaupungin
nahkurit wihdoinkin ahkeralla etsitiiisellä
löytäneet.
—
—— Waltiottiiiwät tulewat, kuten pää-
kaupungin lehdet tietäioät kertoa, päätty-
itiääii Kesäkiitin alussa, ehkäpä sen 4 päi-
wänä.
—— Eläkeralnt. Wiiitie huhtik. 27 p. oit
keis. seitati, siitä tehdystä anomuksesta,
myöntänyt kollegalle Porin neliluokkaisessa
lyseossa, rehtori K. F :llordlund’ille 3,600
iii-.irkati sittiruiseii elinkautisen eläkerahaii
wuodessa. (U. S.)
—— Tttpitklawero. Kejs. senati on, kiiteti
H. D. tietää, ttiyöntyessääit säätyjeii hy-
wäksyttiään tupakkawerooii, saittalla ehdoit-
tanut tupakasta iiykyääii maksettaman titllin
a’,etitaitiista säätyjen niääräättiään arwoon.
"— :kiikarista ja aateli piti toispäiwänä
komeat päiwälliset K-.iitiiopitiston rawinto-
lassa iitaatiiarsalkkatisa wapaaherra S. W.
v. Ti:oil’in kunniaksi. (U, S.)
U. S:ssa oit kaiisliaiieiiwos Elias Lönii-
rot julkaissut seuraawan iiiastauksen ylei-
sölle hänelle tulemista onnetitoiwotttksista
adresseista ja litltjoitttksista:
§llääsiäispäiwänin 9 p. iiykyistä hiihti-
kiitita, 80 ikäwuotta täytettyäni ja wiikolla
jälkeen tiili ttiititille otitienioiwotiiksia, ad-
ressejii ja lahjoituksia iiiotielta eri haaralta.
Niistä, sattioin ktiiii tninita warten siellä
täällä toimitetuista juhlallisuuksista, saati
nyt, onnellisesti jälleen titaalle päästyäiii,
lyhyesti laustia sulimmat sydämelliset kii-
tokseiii kaikille asiatiotiiaisille, kunnioitetta-
wille sekä kittiiiille että yksityisille. Mutta
yhtä wilpittöitiästi saan samassa latistin,
ett’en suinkaan tiedä ansainneeni näitä
ylenpaltista ktiniilan-osoituksia, Ne kyllii
Multliulteoitt ivapattseota.
(-letlc.)
"Ikilcoe oit ainoastaan nitistiin "ja tati-
Jeiiotiielcean ei ole tulematta, joe ei liitii
ltaäu rilcoStaiiSa "ja itiin muottein 833 "1u-
ttteilaltei attteelcei. JoS ei likin oliei ollut
3ilceii8iit lceiäotetuit bliriotniiiiii puoliso, ei
liäneit yen-"joiten lcoelcxian olisi eaaiiut piitien"
tää tätä lcynnyettini
"lläinä en talielo lcoelcaen enään !ikitiikki
ettitä puhutella liäittä, liana-"iltti 2341-3, niin
lciiyaaeti ltuin likinen laublcealle mielelleitSä
oli maltäolliStt-i" llänen olisi tullut luot-
teet itkeneen, "jota -Iuäaelcitt uelcoi”, jatlcoi
ltän leat-selleri !li-telasena eältetmiteeyin eil-
tnin.. "ITreiltlce-leieella oli eeinnioieet l:ee-
7ot, "soissa ei ollut lcnyeluuttei”, sanoi ltäti
ääneensii, riititte. lisäsi ltiljelceeen: "Icuinlcu
lcautiiilta, "jalolta "set tyytteltä litin näytti
ltuti ltuoletnii !tiileesi liäntä ja likin, patinoit
ltäeitnirten.ea rietiin riitteitten yli, ynettiei ——
olen tyytyi-stinen, Seii nälcoieet elitet
tieti-maaniini ne enlielit, joilta kierre lähetti
I-ot’ille Soclotn’iiti päitää eniten eeti ltäyi"
tyetä. 0i, "joe liänen ltaitenlcin täytyi
ltiiolla; niin iuilce’ei llerrei sallinut "jalott
eultuleieeni, eilcä julma nitistiin surinat-3
hänet-?" jatltoi ltän tuae ääneeneä. "leo-
kiiti-2 —" tässä lteelceytti Tare jälleoii pu-
lieenee ja lenteet leyottotniteti je- tutltien
!jaatiseen lteeyoiltin "eiltö ole toit-ott
että siet-titin sielu oit löytänyt eritien .ju-
ntulan luonti? I(uiitlcit yoilca:iii tiuori pn"
leana ralcetetait, palteelle, IIäntä, jota ei ltii-
lcniin ollut opettanut liiintä tunteinaan?
IIäti oli perinyt soitantonsa yaitlieiitiniltaiiea;
ei lisin tulialluneet ollut lcäiitttyityt poiS to-
tuuileii tiuloata. 0i, eiltö ljunlcailclcinen
iii-maltein 8yyttoniä8ti murltetttue, lcreilclca"
leijetit?
"nrinelitiiten !kerra )liitit-en liitupunlciitltin,
ltiiit lie näyryttiyät iteeäneii "ja lcuii I:li’in
tiitneliitietiuclelle" ajatteli pieniä, yielä tintto"
mia lupein "ja lulteinettontia eläimiä!””
"blinit toit-on eeit. . ei, minä uSlcon
eon talcayaeti"; yaStaei IIeiieieee" icateoeit teii-
yaeta lcoltti. "Icunimiilliiteit unennältö, joltei
minulla oli ttyt aamulle, oli yiirrnaatilcin lä-
ltetetty yulcuutte,tnaatt minuti eijtei"
"ellu liet-ro Se minulle, ritisee äitil" rit-
koili Tarei, jolta itsein tällä nimitylceellä pu-
liutteli llaäaeeiia, "joltei liiiitelle oli olltit äi-
ilin Sijueöe"
"bopeta eitte työei "ja tule toise-ett liuo-
neeeen, niin 4tiinet eitit "ilmiotan eitei"i3itttne”,
sanoi klaaseen ja astui 2:iriiti eäellii siilien
liuoneeeen, "jorilta nie euroopalaiset liuteui"
simme yiertieliuotieelcei.
’kiittiki enurentpi "ja ltauniimpi liitotie, ynnä
ltelcei multunltainmeria ylilcerrolteeeea, "soiliin
ullien mentiin lettiportaita myoäen, oli lie,-
cleieeeit neunte; tiilit-"tii tuli liuitettltin tiielä"
lieälcei leolto pienen asunnon yli ralcennettu
litteä ltetto, rautasine ltäeipuineeii "ja iltalii-
ne ltiiltltneitieeti; täällä löytyi tyynyjä "ja
mattoja ja telon asuisit-"teit oleelcelinit täällii
liauSltiiiimat lietlceneii: jtäiSeit maati iltatiet
illat.
lietit-teea "sii 2ai"ii litelceuitiat istuntaan, eli
puoleiset meltoemu-iit lijeitoille yuolteniniltoil"
lo, "joitet oli leyitotty euin-emmitti ltuoneeii
laattialle. I-iiitttia oli toltty lcirjettieta tiili-
lciyietä. l’äliiin ajun ltiiluttua allcoi !lucias-
Ia 23,reille ltertoa seuro-eitit unelman:
"Icuii ttiinä ltotiti tultuamme inuutrininlcei
tuniiilcei leSlceuin loiselle, olin iiiieSSaiii iiii-
lteisäiiäiti ital-!ei tiaista, jotltei 15lie8tyiyätitii-
nuii; lie olieni; molemmat liettiiiit; "jonisinliti-
SeSSe, lienJellieeSSä kietoutuneet, tnaalliSteit oleii-
tojen muotoiset "ju lcuitetilciti eislaiSet. llei-
clän "sallattien eit/iit olleet maneeti, tiitan näyt-
tiyät liåipjyiiii ilmeisen, "jolta 1oi8ti "ja tuolteui
myrriie.eta "ja cassiusta. klliäiöernittällä nai"
eolla oli lciicleSSii ruusunpunainen tietulta,
toiselle" lciinppit lculttiieia iilit-uti tiililciä. ’II-a-
äaeeu’, letit.eui etieimiiiuen, ’minä oieti 1kaltab;
lcanaiienlajeteii uitetusta enenet-ei; uititte" titi-
uä olen otettu abrahamin lueteit "joultlcoon
buyiätit tiilieleit, jolcii tnyiilietniniit eyntyi itti-
tiuit sutustani "ju IIiinen tiiltteneä, jolta oli
leaiii juuresta "ja ott oletat tiesit liiiiieii icein"
nostanen, erinaiicla tierasta!
’koitten tietitteli oli erinomaisen eulaitteii
"ja tniollyttäyii, IIiin lälieetyi minua iiyt "ju
leinetti: ’lleclaeoe, !niitä olen Ikiitlt, anbin
rilcolteellieeete "ja leit-otusta statistista, tiiutta nti-
nä olen otettu 4abrahamin tyttärelcei. l)e-
7ii1in tiilitien jo, lläiten tätttetiei’i, "jolta oli
ISiiiit juurta "ja oii oleen yoSa liittien ltaittioS"
tattaa, nrtiiiilttlii ylei-aetnl’ 8";iittaeeit liutosjyut
jltiittitt tiaiset ja itiin-"ei liet-iletti.
"0i, "joe IIorrii olisi läliettiinyt Siitniin
uiten ilk-isuille ealellizeitii yiinä: "silloin ei
liittien olisi tarttinitiit lcolcit eliitlteiiiteiieei leatt-
tiiei K:iiiiin inarit-liiii otsallansa. lilyt en trii-
itii ltiieitii titilcii liyöty olisi wielmrieta”", yue-
tuei Aara surullisesti.
"lsaitiin liiiuilaiiti IIaäaSSa; "tnilsä itum-
ititillitieii äiitti 80 on, "setilta lcuulin?”"
Aare. oli niilttiitiiieti ltitullut ettittiin iiiineit,
Sillii liitti oli ltypälitiinyt ylöS "ju oli "jo ottel-
la etinenltuin ieoiiiti oli lopettanut pulteeiiea.
IanmSe-i lentosi liitii puutarhaan.
litteineen iiouSi liiljalteoeit ja seurasi tyt-
töä; "jolta ynyieteii mieleitliiliittulceeetet, litiu-
let "ja poelcet lettipannu, tuli itäntä uitetaan
orolle, innolilcaeSti huutaen: "tiitu lcateo
tuolla öljypuun jutit-olla nielette litin, lereilc-
lciilainoit, !erieeiiä jii yaritiiiaulcin ltiioleyei"
eetin"
Se oli toilelluitiit I-yicjiiae, "jolta tueltasi
eeliilläiteti piitiu alla, "jolionlca liäit !tiilitili/iie-
ti oli litoisstinttt iteoneii eauäiilcSeneii suojae"
attriiiieon polttayilta eijteiltii. lil’erinoii "jiillci
onoitti ettii liitit oli puiloititut tilast lculclculitl"
tii; muttet lcuit ei tiliurin piet-ot olleet eut-
tiineet ruumiin "jeloiitpiiit "ja arjiiinpiiii osiin,
eilcä litin pucloteeeaiiulcuii ollut "nerollisesti
lottlteltuntuitut, alitustie ilmit lteriittänyt liä-
tiet ttiinttolteietaiiti. I’iiäetyi’ineä suurella
ponnietuiceelle puuii "siiat-elle, oliset liuiten"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
