Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tatnmaa myytiin. Kaikki hewoset oliwat
tilanomistaja J. Klärich wainajan omista-
mia ja oli niistä useat palkittu sekä war-
sänäyttelyissä että muissa tilaisuuksissa.
Ostotarjoukset, joita teketiiään oli saapunut
iuiehiä useista paikoin tiiaataintne, uotisi-
wat keskiinäärin noin 1,000 markkaan
hewoselta. Suuriinman, 3,000 markkaa,
maksoi "President" nimisestä oriista inaan-
wiljelijä E. Fabritius, joka oli itseiden
Myrskylän pitäjän talollisten asiainiehettä.
Norfolkilais-tatniitan "Fairy’n" huuti kapt.
W. Ruth 1,550 markasta; ori "Blixten"
myyttiin 2,000 markasta kaupp. W. So-
loivjeffille Porwoosen; kolmiwuotias tniitiita
"Lydin" kapt W. Ruthille 1,000 mar-
kasta sekä ori "Jlo" katipp. Solowjesfille.
Lopuksi ntainittakoon, että sirkuksen johtaja
W. Kotnarosfskij osti 835 markasta kolmi-
wuotiaait tamman, niineltä "Gainbetta",
jonka hätt kuuluu aikowan opettaa sirkus-
taaii warten. Niin kertoo H. D.
—— Kouluasinssa kuiiluti, kuten H. D.
tietää, keis" senati H. M. Keisarille ehdoi-
telleen ilitioituksen aittamista siitä, että
waltio aikoo ryhtyä suomenkielisten koulu-
jen kannattamiseen niissä kaupungeissa,
joihin säädyt wuosien 1877 ja 1878 ival-
tiopäiniillä aitoiwat suoitienkielisiä kouluja
sijoitettaioiksi, waikka niiden lopullista jär-
jestämistä waltiokouluiksi ei woida toimit-
taa etineiikiiin wuodeit 1883 kuluessa.
kaityisille koulitille, jotka niihin ott perus-
tettu, oltanee kitiiiininkitt aikeessa antaa
waltioapua niin että niidett toimeentulo
on turwattu siksi, kuniies waltio ne, jos
otiiistajat itiin tahtowat, ottaa seuranivana
wuonna hitostaaitsa.
Ylioppilastutkinnon suorittiwnt ioii-
me tiistaiiin seuranivat nitoritkaiset Tu-
"-—
r u ii l y s e o st a I. W. Hellsten,
M. A. Slotte, A. K. E. Gröti-
dahl, E. W. Molin, I. J. Eiigström,
W. M. G. Dahlberg, A. L. Ingermaii,
K. B. Thorttberg, W. Kajander, W A.
J. Roos, K. W. Torckell, G A. Jansson,
D. A. Wikströin, A. A. Bergroth, A. A.
Karsten, F. W. Sipilä, E. M. Creiih.
§kanteletar nikotiinilla. Seuraaivat
riivit eräästä yksityisestä, muutaman Sak-
sait mainioimman yliopiston professorin
kirjeestä hitwittaitewat ehkä suotiialaiseti
kansati-riiiioitdeii ystäwiä, koska ne osoit-
tawat niitä tittiteita, joita meidän kansalli-
nen lyyrilliiieit runous herättää miiussa
inaailtttassa, joka nyt wasta oit ensikerran
saanut tilaisuuden siihett oikein tutustu-
maan lehtori Paul’in "sinutelettaren käätt-
nöksen kautta. Mainitttssa kirjeessä, jonka
Mlil. oit julkaissut, kirjoitetaan näin: "Te
olette tehtteet miitulle hyniin sitiiren iloit
ystäwällisesti lähettäessäiiite tänne tuon
todellakin ihanan kokoelman sitoutalaisteit
kansanrunoutta, "Kantelettaren", joiika
wuoksi minä heti tahdon laustia Teille
siitä sydämellisimmät ja sulimmat kiitokseni.
Oleit liikeitititt useita noista ihmeteltäwän
kauniista ja syiiiätuitteisista ja sywäaattei-
sista runoista, joiden saksankielinen pitkit-
kiit oit hywin oniiistutiitt ja todellisen kait:
tiis; olen liikenitiit ne suurimmalla iiaiitiit-
nolla ja syiviiitiitällä inyötätuntoisuudella,
ja oleti niittiin kuniitiastiiksissaiii nii-
deit iiioiteit monista sititrista ja kait:
niista aatteista. Jitlo oit todellakin se
kansa, joka tämmöistä runoutta lito! Kat-
sniitotapojeit ja titttteitteii yksinkertaisuus
ja iitilitaiis, sekä saittalla tito itsein iliita-
utitwa surutitielisyys, halu korkeatupaan,
tuletpaisttntcen toisessa, ijatikaikkisessii elä-
iitässä —— kaikki tuo herättää iiteidäit sy-
diiiitellisititii osattottauiaisuuttaiiiiite, iiteidän
sinirinta ihasteleiitista".
"- Erehdiiitiiwiä sanottiin. Pietariin
tuli iiäinii ttiiiioiiiä sanoma, ettii määrä-
aikaita saapiiit siitite C"tiveiidisl)iit ittiirhaa-
n, ja tartoin kerrottiiit miehen iititoto ja
—un„- " -" "-"y —"-.- "—
niiri18t7i, sitä ei 7ntra tietiinit lIiitt leitatti
riiun, init:iiostittteeitti "sii Siiruiiinetiii, tarullis-
ta .suursannalla iioii)""i"tieiii"t liottiin "ja iialittta
raitasta raninista. .sinni oli sariniin niittuil-
la tiieniiit 30ttisnlotniiti inssin-"iiin uitti. itie-
na:i j"i-""iliii";iiaiiit;i:i "jota tiitisten t:titeeili;;et
iiii-.iiii "liirit icaiittinneet. )sui-n oli .siliain el;-
niti, .silia "im-liiti ei milioitilcn:itt u.iiiiiiiit itii-
iten seurata "iittiini liiiiipnniciin taiti "jättää
iialaa, paitsi saliiniki- t-ii suitiin-iittiini, "jaj-
lain iio ictiiiciei, tiiti-"1352i linnuillaan ieuileiriit,
8)"iiiigpi:uttt rattitiititnaii, 8;ii;itiiielin astintaan,
"joita "li sultiniti-tiutläcnti jtliiis.cii iitti-liiii ieo-
tiiat;.i;itt. iiiitiitnsit tartit-i liii-iit-iiisiinst,i icaii-
itintii lc)")"iiic"i"5tiinsii 8)""sriuiiii5ten iti-lentimill-
Ielttt niiniiiitii. i".liitii.)
tuntomerkit. Määräaikoinn saapuikin sen
näköinen englantilainen ja ineiti Deinuth
Hotelliin, jossa hän wangittiin. Tukhol-
tuan lehdille on sitte kerrottu yksityismie-
helle sinne tulleen sähkösanoman initkaan,
että initukalniiien olisi räjäyttänyt itsensä
ja wielä 8 wartioiwaa salapolisia dynami-
tilla ilmaan" Se oit kuitenkin ollut waan
narripeliä, sillä ivangittu englantilainen
on huomattu ihan toiseksi mieheksi; hän
läksi jo Pietarista samalla laiivalla, jolla
sinne saapuikin. (U. S.)
— Ruotsalaiiien kuulutus lähetetty suo-
malaiselle seurakunnalle. Wiime siittiiitii-
taina oli luettamana Hämeenliniinn kir-
kossa suomalaisen jumalanpalweluksen jäl-
keen Ianakkalait tuomarin Spären läliet-
täittä ruotsalainen kuultttus, josta wirkaa
toittiittawa pappi antoi — niiu kuin hän
sanoi asetitksen iituknisen selityksen.
Tänlaista iwaiitekoa suotiialaisia kohtaait
ja näiden mielten kiihoittatniseksi sallitaan
meidän maassa, sanoo H. S.
— Miiita uutisia Suomesta. Kau-
pungiitlääkärin wnalissa Hä-
meenlinitassa tämän kitu 3 p:nä
sai lääket. lisentiati H e d lund 909 ääntä
ja lääket. lisentiati I n h n s s o n 601.
Kolinas hakija ei saaitut ääitiä ollenkaan.
(U. S.) — Ylioppilaskuniiatt
puhenjohtajaksi on warakansleri
rehtorin ehdoituksesta toukok. 27 p:nä iitää-
rännyt niistä ehdokkaista, jotka ylioppilas-
kunta huhtik. 4 p:nä walitsi, filos-maisteri G.
W. Wallen sekä warapiiheenjohtajaksi fil.—
kandidati I. Castren’in" (U. S.) — .tk uo-
pion suoiitalniseeit tyttökou-
litun ilmoitettin toukok. 30 p. uusia op-
pilaisia 29, joista hywäksyttiin 1:lle luo-
kalle 27. Ukkonen on wiime kuun
30 p:nä Numinen kappelissa Sierlan ky-
lässä Hopialaii torpassa lyönyt kuoliaaksi
parin härkiä, ikeessä ollessa. (U. S.) ——
Tawattoman suuri naarassusi
sekä 6 pentua tapettifti äskettäin Miiolait
pitäjässä lähellä Perkjärweti asemaa. U. S.
3";" ——
Maaseitdnilta;
— Tiiriloitn on nähty muutamissa
niityissä Taiwassalossa. Jkätoää olisi,
jos näitä suuremmassa määrässä iltitaantuu
pilaamaan iititutoin niin knuttiita ja lupaa-
wia itiittyjä ja toitkoja. Nämät pienet
eläimet häwittitvät wiime witoitita heitiäii
kokonaan Taiwassnlon ttaapuripitäjässä
Wehmaalla muutamien talojen niityissä.
—– Alastaro 7/6 82. Tutkinto kansa-
koulussamme oli tättään. Sen iiiitkaait
ittitä tutkinnoista woi päättää oliwat opet-
tajat kiinitolla tehneet tehtäiväiisä wuoden
ajalln kylwäessään opiit sieiiieniä lapsiin
Sainassa tilassa wannoi opettajatar neiti
Anna Lagits itiirkawalan ja asetettiin wa-
kiitaiseksi opettajattareksi.
Wiime wiikolla snapiiiwat tänne herra
Thulen tekeiiiät itrttt Kangasalalta kirkko-
ainiite ioarteit. Kirjeenwaihtaja.
– Liitsolaii kiil-"i Punkalaituiiien settra-
kiiiiiiassa, joka kylä tähän saakka oit hallitt-
iiollisessa suhteessa luettu Tyrwääit pitä-
jään, kihlakuntani! ja tiitiiisittieheit piiriin,
siirretään, kuten A" U. tietää, tulewan wiio-
deit alusta, tykkänääit "istuitkalaitiiuten pitä-
jääit kiiulitwaksi.
— Miirljn. Yöllä 30 päimää wastaatt
wiime toitkokuiita löi torppari Isak Pieta-
riiipoika Häggroth Ylikarwian kyliistä Sast-
iiiolan pitäjää seipäällä wihapäissään lois-
miestä Jsitk Jsakinpoikaa Osterliytä pää-
häit niin rajusti, että Osterlitj tititiitaiiiait
tuntiin päästä heitti hetikensä. Murhaaja
istuu Turtin littuassa odottamassa tutkin-
toa ja tuomiotansa. (:lt, —P.)
—– Kaiisaiijiihiia Loiiiiaait Koljonktilinal-
ta. Kesäii kauneus ott nyt jo täydessä kii-
koistitksessaait. Tuolla nurmikolla wiheri-
ällä kukat rehoittaa kauneudessaan. Nii-
deii erittoiitainett kauneus, tiiideit itiaihte-
letitaiiieii iittioto, iiiidett ystätoiilliiien päiiii-
iiyökähdys perhoisen suudelmalle, täyttää
luontoa ihaileman katselijan mielen ihanil-
la tnnteilla. :l3iiii, luonnon kaitiieudesa
olisi aitoait tuiljit puliiittaiitaa, miitta koska
se on kaikkialla liilics yhtäliiiiteit itiin kääti-
iiäit puheeni sentiihden toisaalle, alkaen siis
mainita tässä kunnassa olleitit tapahtunna
yleisölle. "Toiikok 22) p. pidettiin täiillä
pienet iltalniioit, tai toisin sanoin kausan:
juhla. "sainiin huntin olitpat panneet toi-
meen iuuiitamat kansitit parasta harrasta-;
iitat hetililöt. Seii toititeeit olimat he ryh-
tyiteet siinä toiwossa, ettii sellaisessa tilai-
siiiidessti saada ede-J; utahiinkin tinttoja, nu;
desti eliiiyttäiikseeit lainakirjastoa, jonka rap-
Höyvylaiwaliike;
Tukholmaan
Hangö, katteini Osk. Wilh. Andsten, Mariahaminan ;
kautta, iitannantaisin k:lo 8 j. pp.
Aura, katt. Chr. Feilcke, tuorstaisin k:lo 8 j. pp.. .
Consiantin, katt.;K. Waenerberg, lauantaisin kl. 8 j.pp.
Åbo, "katt A. A" Broberg, poiketen sattuinoisesti Mn- s
riahaiiiinaan, maanantaisin k:lo 8 j. pp.
Finlaiid, katt. G. M. Fogelholm, tuorstaisin kl. 8 j.pp.
Pietariiii,
" poiketen Hanl’ooii ja Helsitikiin. l
Abo, katt. A. A. Broberg, sunnuntaisin k:lo 7 j.pp.
Hangö, katt. Osk. Wilh. Aiidsten, poiketen] Tattiinisaa- l
rellekin, sunnuntaisin k:lo 9 j. pp. . .
Finland, katt. G. M. Fogelholtn, poiketen sattumoisesti
Wiitiuriin, keskiwiikkoisin k:lo 7 j, pp.
Anra, katt. Chr. Feilcke, keskiwiikkoisin k:lo 7 j. pp.
Constaittin, katt. K. Waenerberg, perjantaisin; kl. 7 j.pp.
Tietoja antaa
Hitom,l
12 päiwänä.
Hnoni.l
Wehiiäjauhosäkistä
0
"
Kesäk. Heiuiik. Elok.
l
. . "——19 3t73!i4l28—
—22;— 620— 3li731
io24"— 822— öjitt-
i226;—io24— 7;2t—
——15I’29 13 27 —— 10724 ——
l
—18"—— 216301327——
ii25— 923— 620——
——21— 519— 211630
. i428—i226"— 9:23—
—16301428;——11;25—
Nordsors ja Kiimpp.
Höyrylaiwa Abo, kapteeni A" A. Broberg, poikkee Maa-
riahamiuaan matkallaati täältä Tukholmaan kestikuun
Kuljetusmaksn Pietarista Tiirkiiiin oit Niiisjau-
hoin-irosta S.markkaa 1:
80;
1:
isöijriilaiitiiiliiliettii
Helsingiu "i;;""Wiipurin
Lowiisaaii, Kotkaau ;" Hamiiiaaii
wälittäwät tänä wuonna
Höyry
laiwat
llllllilllllllliil; ja lllllll lillill,
kapteeni A; M, Ekblad,
kapteeni K. H. Ekluiid.
" Höyrylaiioat, jotka owat siististi ja niukan-asti sisustetut ja
joissa on hywä rnwiiitoln, lähtewät wuorottain:
Helsi’ngistä’ ja Wiipurista joka tiistaina, tuorstaina ja
lanantattia päiwän waletesfa.
Tarkemuiin ilmoittawat laiwain asiamiehet:
Herrn A. Gratsehoss Lowiisassa.
Herrat Cadeiiiiis ät Grithn Kotkassit.
Herra F. Fintke Hainiitassa.
Pääsy-hinnat:
Herra F. Miiiieisson Wiipurissa.
Herrat Lars Krogiiis 85 K:ui Helsingissä.
Lowiisan wälillä .
Hesingiiii ja
" " Kotkan "
" " Wiipitriit " . ”
Lowiisan " Kotkan " . "
" " Wiipurin " . "
Kotkttn " Wiipurin " . "
Wiipuriit " Haminan " . "
S.m.
"
l:nen " 2:tien Perä- "isotka-
Salonki. l Snloiiki. kannella. kanttelln.
10 8 6 4
14 10 8 6
15 ; 12 10 8
8 , 5 4 3
14 10 8 6
1 3 9 7 5
12 " 8 6 4
piotilaan joutumista kenties iiioiiikiti
ikäwin mielin katsellut. Sillä täällä ott
iiäet joskus jo ollitt erityinen laitiakirjasto,
mutta aikojeit kuluessa oit se ivanhentu-
iitit, ja wiimein miltei titaiialan majoille
joiitiiiiitt. Tarkoitus oli siis aituait hyitiä
huivien toititeeitpanijoilla. Siitä syystä oli
toiwottawa, ettii ne tantallaan onnistuisi-
watkiit ja luulen ettii ne oittiistuiwatkiii.
Eii aio imarrellen kiittää sitä paremmin
menestyneeksi, kuti mitä se todella oli.
Tnivallisuudeii iitiiknait oli liitotie kori?-
tettit kuiiseit haipuisin tehdyillä köytiöksillä,
joita oli taitawasti kaariteltu sekit seinille, että
kattoon, Peräseiiiällä oli taulu, johon siiit-
rilla latinaisilla kirjaimilla oli piirretty:
"Eläköön Suomi" liikoita korkealla lie-
hui koliiiiittäriiieit listitit, joku wienan tuu-
len tuudittamatta oli ikään kitit olisi sano-
init: kaitsalaiset "’kohotkaat itialistuksessa
korkealle’, lielmttakaat Sitomalaisitiiden litt-l
piia korkealla, iitäsytitättä kuten ilitiaivirta
itiiiiiia.
Heti killo kitiideit jälestä alkoi iitiihitel-
leii saapua kansaa" .si:iii seitsemiin alettiiit
toitiiittts siteit, että ensiksi paikkakutinan
iiii-.triio kansatuuliin opettajanjohdolla laiiloilhpeiiipiä puitetta illan kululla.
sepittämällänsä rnnopätkällä ja satiin hen-
kilö piti sitte innokkaan pitheeit kaitsnllis-
siwistykseiittite kehkeymisestä. Hän alkoi
rttiioiliait sanoilla: "pitk’ oli pohjolan yö"
selittäen, että iiäitiät sanat selwästi kuwaa-
ioat pohjoisten kansain heitkistä yötä. Ja
osoitti ettii nyt jo iiäyttää aamunkoitto ole-
wan lähellä. ’suljuja selitti mitenkä Suo-
ineit kansa iitiihitellen oit herätetty kittisal-
liseeit tuntoonsa. .Liioden lyhyeti siltiiäilyn
aina §ituotsin sekä Suomen sotaiseett suu-
ruitdeit aikaait, sitte; isoit wihan onnetto-
masta ajasta aina tuohon tämän wuosisadan
alkupuolella olemaan kansamme uinaile-
maan aikaan asti. flöiihitelleu tuli puhees-
sa esille iiykyiiteit aikakausi" Häit tuettasi
tätä rietttojeii, pyrintöj-:n ja edistymisen
aikaa suljettuun wirtaan, joka ittihdoiit pai-
suit ett’ei sitä sulut enää woi pidättää,
suitian pauhaamatta koskena rieiitää eteeri-
päiii esteisui huoliunitta. Hetkiseit kulut-
tua piti tilioppilas .ilaliiteit oikein ponte-
lwant puheen lasten kasittatiikseeaa, selittä-
"en, ettii lasten kti:aiuititksesta riippuu koko
;kansamme titleutaisuus. Sitti" saatiin kittii-
"lit mielii useampia lauluja ja joitakin ly-
:lio etitäs
jjcjj-j’jänif-J;:,ii: "Terutetiiltitautie" j. ii. e. sit; nutitta! –— niiu nuorison tanssin olin uii-
te "Häutäläiseit laulit,"
Kun iiiiiiiät kak; lioittaa mainita, olihan setin sallittit heille
si laitliia oli laulettu, itiiti eräs ulkoseutu: huiviksi.
Täilaisista; liiiitteista tahdoit waan
kuntalainen teriitehti tittelit titlioit-.t lyhellä tittelit itse puolest-"iiii sattoa, ett’ei tie eit-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
