Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
työn jälkeen kotvassa kuumuudessa ja tuu-
lessa wihdoin saintitittettiin, sittenkuin se
jo oli hämittättyt itoin kolmekymmentäkyn-"
nurinalaa. (S. W. L.)
— Uusi wirolainett sanontalehti. Meille
ott lähetetty näytettuttiero Riiassa ilmes-
tywästä wiroitkielisestä lehdestä ttiiiteltä
"Kiiitdja””. Kitten niini (Kyntäjä) osoit-
taa, on se pääasiallisesti maanwiljelysti’i
harrastattia lehti, initttit ttäkyy siinä ole-
wan tituitakin wirolaisissa wiikkolehdissä
tawattawia uutisia; waltiollisissa asioissit
lienee se saittallit kitunalla kttitt "Tallinna
Söber". Lehti, joka on ioarsitt sanian
näköinen, tulee ulos kerran wiikossit ja
ntaksaa 2 ruplaa muodessa; näytenume-
rossa ott 20 sinuta. —— Santa lehti ilmes-
tyy tuyös lätitikielisenä ttiittellä "Arajslii
(U. S")
—— !liitttebergiu tumapatsas ott jo kuten
H. D. kertoo, saapunut Helsinkiin höyry-
laiwalla Konstantiit. Sen pystyttätninett
riippttit kititeitkitt toistaiseksi siitä, titilloitt
tarpeelliset periistustyöt kuivapatsaan tule-
walla paikalla keski—esplattadissa saadaan
tehdyiksi.
— Se matka-apu, 5 penttiä toirstalta,
jota laiti utitkaan ne ivakinaiseen sotapal-
welukseeii ktttsuttit asemelwolliset saawat
nauttia, joilla kotoansa palttieluspaikkaan
mennessä ott enemmän kitin wiiden peiti-
kulinan ntatka kuljettamana, pitää "läänitt-
hallitiiksen äsken antaman titääräyksen
mukaan maksettaman heille enneii lähtöä
paikkakunnan nitttisiiiieheti toimesta; kritit-
!ttiuwoudit, joille nimismiesten tulee ilmoit"
t.ta kulloinkin tarwittawat matka-aiottu ntää-
rät, saamat ne koko kihlakutinitlle kerras-
saait lääninräntteristä tilata. (H. S.)
—— !lliyrskystä uudellakirkolla kirjoite-
taan U. S:lle: Hirmuiueii myrskyilma
ukkoset! katissa raimosi Uiidettkirkoii pitä-
jässä (Wiip. läätiiä) wiime tiistaitta kello
5 itikatta jälkeen pst. Sawett itäköiiieii
paksu pilttit laskettsi alas liki puiden litt-
woja, kitlkeitt kaakostit liioteesett. Siinä
hyökkäsi tiitileii pititska, kaasi ja kuletti
muassaan kithilaita, huoneita, aitoja, hei-
näkekoja. Melkein kaikki katot kirkonkii-
lässä owat wahingoitetut. Kellotapulin
rautakatosta pellit kttlki matkoihin kylän
pellolle. Kymmetiistä hiiotteista keikkui
malat, ruoteet, tuohet, raawelit, päätöhir-
ret, neli ja wiisisyliset, ikäänkuitt päistäret
tahi oletikorifet yli toisteit huoneitten, pu-
toellen toisien huoneiden katoista läpi ynnä
särkieit lasia y. in;
Ihmisistä yksi mies ruhmtttttiii koipitt
pahaksi. Wahittgot suuret.
— Merestä lötjdelly ruumis; Wiime
tiistaina löydettiiit Dritmsöu rannalta itie-
restä muurari Johaussou’in ".Tiiruu
Jitssi”” –— rutiinis, jokit tuotiitt pahoiti pi-
laantuneetta eilen kaupungin leikkaushuo-
neesen lääkärin tutkittamaksi Kuinka ja
koska Johattssou ott jotttunitt Wellamon
syliin, ott wielä tietätttätöitt. (U. S.)
— Muila nutisitt Suotneslti. Opet-
tsajaksi Kuopion yksityislyseoon ott,
ktiten K. S:t tietää, ittäärätty: matemati-
kassa ja luotinott tieteessä maisteri G
Colliander, wenäjänkielessä luutnantti O,
Nordqwist, woimistelussa katteini N. Alf-
than, piirustuksessa" neiti H. Westling ja
laitlussa neiti A. Palmgre’ut. —— Suoma-
laisen teaterin jäsenet owat jo melkein
kaikki saapuneet Kuopioon, tnittta näytän-
niöt ivoinewat, näytäntöhuoiteen hitaanlai-
sen walmistumifen tähden, alkaa wasta
elokittttt alussa. U. S. —— Jtsemurha.
Tilanotnistaja H. Stephans Pernajassa
sttrinasi wiime keskiunikkona itsettsä laske-
ntalla raivolmerista laukauksen otsakulman-
sa. Wainajaa oli wiime aikatta ivaimaa-
nttt i:nettomuttiis ja synkkämielisyys. Hän
jätti jälkeensä waimon ja monta lastit.
(O. N.) —— Kenrali Tshernajajew,
tunnettu Turkestaitiit ja Serwian sodistti,
kttiiltiii olematt Helsingissä. (U. S.) —
Maaseuduilta;
—— Katnttla tuitilta. Wiime perjan-
tain ehtoolla heittäk. 28 päiwänä attt-
ptti syytittkiläiseit poikii Karl Kattttiittu,
Aakoisten rusthollista, torpparin pojan
Iohan Israelinpojan, Tuitwalan kylästä,
pyssyllä kuoliaaksi, Mttrhait syyksi sauo-
taan olewan niivan wähäpätöitien asia,
— jotain leikin tekoa, sillä kutttpikin oli-
wat elon-leikkuussa Aakoisteu ritsthollin
pellolla, tai liekö wanhaa wihaa ollut, että
Kitrl Kauniittu oli uhattnut "Jsten Jits-
sin" ampua, Ehtoollista syötyä oli Karl
Katiniittu lähtenyt edeltäpäitt kotiinsa, joka
ott tpähän tnatkan Aakoisista, ittaaittieii
wieressä. Kohta otti häti pyssyttsä ja oli
sen entistä latinkia parannellut, josta ko-
totta olema sisarensa oli hawaittniit, ettei
Kallella ollut enää leikintekoa ja aikoi
lähteä tumasta ulos ilmoittamaan Kalleu
julmia hankkeita, ittittta Kalle uhkasi häntä
ettsiit pyssyllä, ellei pysyisi tumassa. Piati
tulikin Johan Israelinpoika perässä, eikä
uskonut murhamiehen olematt wäijytitässä,
waan aikoi toapaasti nietinä kotiinsa;
Mutta silloin murhaaja tähtäsi tumasta
läpi akkunan ja laukasi semmosella settra-
uksella, etä Johaii Israelittpoika kaatui
paikalle –— siitä enää ittihinkäätt liikku-
iitatta. Latinki oli käynyt kaitlaati ja
päähään ttiiit että aimoja pakkausi ulos.
"Se käwi hywin/" sanotaan jitltititrin lati-
suneen, ”ei siitä enää ryssää tiile," johon
tiiyös oli lisänttyt: "nyt on pojalla leipä
tiedossa.”” Työusä tehtyä patitiiit Karl
Kattniittu kiinni ja on jo Turitn liiittassa,
odottamassa attsaitttiit palkkaansa julmasta
työstätisä. " Täniä oli jo toinett murha
pitäjässätnine tänä muotitta. Talwiinarkki-
ititiit aikatta, synnytti, itäet eräs piika
Wikslierijin kartanossa lapsen, joka piti
toimitettaman myös kasteelle. Hoitajalta,
joka sitä marteit joutui titeueiuääit toiseeit
astitttoon, pyysi piika saada lapsen kant"-
sitiisa nitkkttittaan, joka hänelle myöskin
uskottiitt, koska ei epäilty hänen kamalia
ajatuksiaan; ttiiitta sinä aikana oli hätt
kuitenkin ktiristatiitt lapseit kuoliaaksi. Tijt-
tö tuomittiin seitsetttäksi wuodeksi kuritus-
hitoneeseti.
– Jtseniurha. Kiiit kauppias Kalle
Salonen Kokemäellä aika ajoitt hawaitsi,
että hänen oliitkellarissaan tuoit ttiostakitt
käwi wieraita, asetti hän kaksi wartijaa
heinäkuun 13 ja !4 päiwän wäliselle yölle,
eikä turhaan. Noin kello 2 aikaan amulla
tulee naapuritalon renki Kalle Kallenpoika
ja alkaa pitemmittä mutkitta wääntää pu-
ralla pielimäärlyä ttlos. Täten päästyään
kellariiit latoo hän siellä taskunsa täyteett
oltttpulloja. Hättett tullessaan sieltä ulos,
ottiwat wartijat hänet kiintii, witati pääs-
tiwät hänet kuitenkin taas isäitttän käs-
kystä. Mies katosi heti tämän jälkeen tie-
tätttättöittiin ja löydettiin wasta wiime kii-
ltiiteeit heitiäkuutt 20 päiwänä kitolleena
Kokeiuäen joesta, Rannalle oli häit jät-
tättyt liiminsä ja lakkinsa merkiksi kanta-
lasta työstään.
– Kuollut. Huittisteit piiriktittttatt ni-
mismies Jolj. Fr. Holmlierg nukkui rait-
hallisesti kuoleman uneen heinäk. 30 päi-
wänä, elettyättsä yli 64 muoden watihaksi.
Wainaja hoiti mirkaattsa Httittisissa yli
16 wuodeit ja oli kaikkien rakastattia sekä
edisti kaikkia kansitit yhteistä hymää tar-
koittamia laitoksia, ollen myös hywä suo-
itialaisitiiden ja kansaii rakastaja. Kepeät
mitllat hänen tomtillensa!
Niinikään ott kritiittunwoitti Jkalistett
kihlakitttnassa Konstantin Paltnen kitollttt
näinä päiwinä Modttm’issa. Wainaja oli
itiottet wuodet nimismiehenä Jkalisteti kih-
lakuntiassa jit itiittitettiitt wiime muonna
krititnutiwotidiksi sitittassa piirikitituassa.
Wainaja oli kuollessaan 57 mitoden tässä.
— leessttsia. Kiitt torppari Juhana
Mäkilä ja hänen waiinottsa Walperin ky-
lästä Noiisiaisten pitäjää oliwat matkalla
niitylle, kohtasitoat he tiellä iieljä ilioessu-
deti pentta, Kttn miehen piti ottaa kiitttii
ne pääsi kaksi ttiistä pitithiin, jonka jäl-
keen mies käski waitttonsa meitnä satiot-
tuun kylääit hakemaan pyssymiestä, jää-
deii itse wartioituaan ptiitii alle. Wartioi-
ntistoitita pitäessään, tuli itse etitositsi pe-
tiitjett kiljunnan kutsumana, ittttttit ei ktii-
teitkaaii tohtinut lähestyä miestä ttiiu lä-
helle, jotta olis moinut saada iskitit täniäit
kädestä. Miitta etttieiikuiii pyssymies saa-
pui paikalle oli jo emo kadotittut, jotta
tvaait ne kaksi putissa olemaa penna siti.-
wat sitriiiatisa. Kolinas penu löydettiitt
eräästä wuorenloiikosta, itiiitta emo sekä
tteljäs peitti pääsitoät pakenemaan.
Useatnpia lampaita ott ttäinä nikoitta
pahasti riiadeltii, jotta wartitittta iooi pi-
tää, että yllätnainitut ilmesstidet owat ol-
leet näittett hirttiittöitten tekijöitä.
–— Waititais- ja työhttotie aiwotaan pe-
rtistait Loituaalla; kunnan kokouksessa hei-
näkiiiut 25 p. walittiin iiiiismiehinen komi:
tea tekeinäätt sääntöjä tälle työhttoneelle.
Komiteau jäseniksi walittiin kirkkoiiiäärtti
.Topias Kuttineii, iiiaattmiljelijät Axel Wir-
genius ja Karl Raittaneit, kauppias J,
Wittlierg ja torppari Johatt Lältteo. Sään-
ttöt pitää olla walmiit ettsi syyskuussa jä-
tettämäksi kttntakokoiikseii tittkittamaksi.
— Sittiri iueisiiwalkea rattoosi tämän
wiikon alussa Kustawin pitäjässä Lyypyr-
tin tilojen titetsässä. "
— uusikaupunki heittäkuittt 3(l p. Wal-
tii iistttiestett kokouksessa eilen illitlla ewesti
Paliti’in teketiiä kysymys, aittaako Uttdeti-
kaupungin kunta tämän piirikunnan ase-
melwpllisen warawäen kokouspaikaksi 4 tyn.
alaa maata Saltneit kartanon ptiolisella
kaupungin laititntella sekä 600; askeleen pit-
kän pitlstatt samaa laidunta ampumara-
daksi ja millä ehdoilla muuten, synnytti
miikkaan keskustelun, joka kesti toistaliin-
tia Useatninan äänestyksen perästä tuli
ipaltuitston päätökseksi, että 1:oinitinittu
maa sanottuun tarkoititkseeit annetaan, 2:0
korkeintaan 25 mttodeksi, 3:o- 2(;)0 inarkait
tiuituista weroa wastaan, 4:o kittienkin
myöntämällä waltiolle ylössanomisoikeits,
jos waltio ennen 25 wuoden kuluttua litk-
kaa tätä maata tarwitsemasta kysyitiyksessä
olewaan tarkoittikseeit, 5:o tutitta kaikesta
tämän tuaan witokritlle antamisesta syuty-
wästä aitaitsmelmollisutidesta tahtoo kunta
olla wapaa ja 6:5 ott, wastaisten rettelöi-
dett wälttämiseksi, tämän maati rajat tar-
koin rajapaalitilla merkittämät. Näistä oli
päätökset 1, 4, 5 ja 6 iiksiinieliset. Pää-
töstä 3:o wastaan ilmoitettiin wastalause
pöytäkirjaatt pantawaksi. Sitte walittiin
toht" O. Myri’m uudesti jäseneksi kaupitu-
giti kansakoulujen johtokuntaan 4 wuodeksi
ettsi syysk. 1 p:stä ltiettutta. Katujett ma-
laisttisitsia lykättiiti wasta-uudesta yleisen
iitalittistustyalioktittiiati käsiteltäwäksi.
Jlmat owat edelleen olleet erinomaisen
kauttiita ja lättipymiä. Neljätt nurkan
wälissä oleskeleminen käy päiwä päiwältä
tuskalliseininalta. Sentähden ei menheille
tähän aikaatt sttoda toähiittäkääit lepoa,
ei – "wäsytteillekään", waan pidetään ne
alituisessa "tienstissä’tt
Höyrylaiiiiat myös tekewät ainakin
joka sunnuntai tt. s. "hiiwiniatkati". Cäk-
iikitt päiioäksi oli huivimatka ilmoitettu Ki-
toitttiialle. Laiwa ivihelsi, kaupungin soit-
tokunta asettui tiitisin "tamineitt" kotttait-
tolawalle, säioel soi toistit kattitiiittpi, ke-
hoitukseksi huivihaluisille tulemaan miikaan;
itielkoiiteti jotikko heitä jo oli astunutkin
""""" Mutta
mikä nyt? Kittteitii jotaiit sattoi soittokun-
ttalle, tämä siitä lewottomaksi ja nyt hätä
pikatt pillit säkkiitt ja soittoktiitta laimalta
pois. Kittteiniti mielestä ei kannattanut
soittokuntaa tittaa ttiitkitatt. "Tästä huioi-
matkailijain naamat tietysti piteueiuään,
muutamien niittkiii pitkiksi, ettii warmaan
titkertitiioat soittokunnan tottoihin, joista
niitä ei enää sitarit erilleen, waati litistyi
muistajain setirata soittokuntaa eioäs-kep"
puineen ja kappttiiieett intialle; Jit kitkapa
heitä siitit moi moittia? Sillä kyllähi’in
todellitkiii ttiollaiiteit kohtelit yleisöä was-
titati, titiittiu wähätt attterikiilaiselta. Iln-
teeksi se sittekin, jos tämä huivimatka olisi
ollut ilmoitettu ainoastaan suomeit kielellä
ja siis ai’ottu sitomalaista kausaa marten,
sillä he sellaiseen kyllä oiiiatsaitueet totttttt,
iititttit ihmeeksi pistää, kuti sellaista woi
tapithtiitt ruotsalaistakin yleistili masuitta.
Tttntiettu iittiitte.it ott että kaikki ilmoi-
tukset höyrylaimain tekemistä huivitutti"-
koistit y. in; s. meidän kaupungissa teh-
dään yksitt rttotsiit kielellä. Situoiit lau-
suttuna tämä ehkä merkinnee: suottiitlaiset,
täällä ei ole teille sijaa; työtä kyllä kel-
paittte teketuäätt, koitettii siis olette, ei ko-
"
Miiktltakieoiti wapaus-zola.
(.latlt.)
"23ra!” liituni itiin ja tarttui tytäit ltä-
teeit. "llIiitä taliclou nyt tietää Siiiuii yli"
metson pätitlö’iltSSSi. 0letlco yielii nilit ajat-
teleniatoii, ettii t-alitsot tuöltiit "ja ltuc-lotnati?"”
2ara ltatSoi suoraan isiittaii silmiin j:i yan-
taSi taitamilla" äätiellii: "’"Isln ltoSltaan talitta
ltieltiiii ttöltoatti."
"Silloiii on arpa lieitettyl" ltiiuilaltti l’ol-
lutt, melltejn rauhoittuneella äiinellii, ettii
piititäS yilitloiiiltiii oli tehty-; "ma eliittiini;
eli ltitoleiniiie yliclesSä! Koetaniiiie puetti tiyt
lieti."
Taitille ei ollut ailteia nyt oSaittaa ltailtltoa
Sitä ltiitollisuiitta "ja iloa, "jota liitii tiinat,
ajatellessaan, että; lti’inen iSänIii nyt peliiS-
titi-ci Synmetii jtt tiliotteesta Seltii palaisi äi-
tinSii ja iSäntiiaatiSa helmaan.
"l’ulteucleit tiilisin orjait jiiiltiiitii, "janita
olen tuonut 8tiiiillo", liitii-"ui I’ollutt. "0ta
tito tyltjii teelastin; siitti ole menei-’intiat
noutama-iii totta. llle omnia saa ltiiyclii li-
Iellii toisiamme, sillä So liet-iittalat opi-ilttii-
loa. )lotilan tiiyt)"y titaanit !alisiin oltitSe
"set inyööltin uitti-lon ilttiiiateii, yajltltoi onnelt-
Sj tilulii montaa olo ylliiiiillii näin ailtaiSeett.”
"llitenltii niini-i li’-ytliin tieti, tatit-" ltySyi
Tara. ’l’äniii siitti-i palatsi on aiyatt ltuiit
labyrintti minulle."
"Sinii et ltaSlttiaii saa jiäiistäii !uintia 3il-
niiStäSi", vastasi kalliiit, "yaan et myäs-
lttiiiti seurata njin liltellä, että liuoittataait,
ettii !niitä "joltaan Sinttei. lilatta, tiimit, tiiti-
tiia ei ltelyaa"”, "jatltoi itiin "ja löi ltääellt’itin
i)tSaaiiSa;"” miitti ett iiiiltiSii sinua, ja "jos "jo-
ltti Ititiiittäiai ainut, en yalet niittaa Sititiii.
8inun, lapseni, täytyy" ltiiyt.lä eclollii."
"0i iSiiiii, mitettltii siinto-583 iitiiiirin mi-
iian läSnä oloni liattu ainiin yaaraaSi!” liuti-
äaliti ASira. "tliitä niittii tiinuoja palteita
yltSiii" lili ltultaati estii 8tittui".
kalliiit Saatoi tyttärenöii yailtenoinaaii lo-
yottontalla !ijttatilteella ltiicialliiiiti. "ILtiiila
nijniia", latiSiii liitii, "nio alamitta "jo ltylliii
tiiltlaniieet ailtaa. lilluit joltaan tiinut onsiin-
iiiiiiSeit pylyiiS ltäytiiyiiii lajit, yaaii öitteit
tulee Sintin ltiiyilä eilolla. likene oilcealle,
ltiinneS olet mennyt etisimmille-toit yaliilin alii;
itilloiit (ilet puutarhansa, "janita lteIltollii läy-
tyy liiltcle. ’I’liytii, tai oli tiiyttiiyiniiet tiesi-
ttStiasii, Sonjällteeii niiot Iiitltiin, jiinieiiit
ltiiytiiriiit isaac-niinalla; 36 yio ullto portilla,
ju Siollii on taan yaliti.”""
"lslitonltä mliiii ttilett yalttioii altit" lty-
yi Aara, "joltei yaStti iiyt alltoi yintniirtiiii yri-
tyltSen !ailtetiilot jii saarat.
"liljasi oit tiellä; intit-ta 86 ilmatila, jota
palttalat, on Siiojeloya ninna, lapseni! lilluit
seuriiaii siniin !iiin pian lttiiit Stiittltin. -loltei
sotainto; tai orja tuntee minut —— liiiucla
tulituet, jos "joltii iiltltaa Sjnua, nijn rionitiin
lieti 3i"ultöeei,””
"ISi-i, antia !niitulle 5iiinaiilt898i", ängötti
23!"3.
"llitnun siunaitltsetii!” toisti l’ollttt, pe-
räytyen aSltolen. "kaltelat-iti; Siuiiatiltgon liett-
tiöltii, "jotiltn ltatitta pilteininin ltjraiiö tulee
sinulla"
"0i, iilit aatto niin" kultaili Aara- "isyt-
ltiiti siinä test siitti, niiltti on oiltoiiijtijaliiS-
ti! 8iiiii !tienot taas yltäiötyniäiin .lunttilan
ltanSSti, Sitiii ltiiiiuniit, ltiiton ltatlt, selitiiöj
80cloniolle. "
",Ia .siinti olet 80 enlteli, "jolta joltäat iiii-
iitia!”” äiinniiltti l’alluit. 0i, 7";ira, niitä,
pyltiiti yaiiiion ltijiöi, siitä "jolta olet heittii-
!iyt toit’on siiteaii ntiitiiit syntisen 3yiliini-
itteni pimeyteen! "108 tiiiiiii "onltitS saati ai"-
tnoti Juiiiuliilta ja ilttitiniltii, "joa iititiii "jaa-
ltitöt taitS Siiiiti itiilttjii iittini, "jos itiiitii yiil-
tiiii iialtotiluopiaii oiltaait rangtiistiiltiseit, itiin
ainiin ttiitiiiit oit ltiittt’iininen siitti. )liten ta-
liansa pttlconiatltatniito jttiiittytiooltin, nilit
!nuiat-ii, että minä ltiitiiit aittua "ja siunaan
Siitii:i —— itiin, siunaus talttaan Stniiii aistilt-
Saai, tyttäreni! "l’olliin liialti ytit/iston ltii-
tanssii poluillaan eleytiii ty-"ttiiwnaii piitiliiiit
ja ltittöiti ansiiiitniiisoii rttltoultSen inoiieaii
yiioteen.
!cantlesltalmatta ltiltii.
kaitaluinen niatlta,
Sillä ailta oli lIiitlaSSa ltiii"5iity"t ltoria 8te-
liin ttiSltiti.
I(iiii ’sara ädiöaiit 8011i"tiaiiiutiii "jiitti lta-
toiiSa ottaaltSenSa osaa pyltäiin yiiliSiiiiöl-iiii-
nius-titotitian, §etit-"tai liii-lassa lieitii ajattilt-
Sjlla, ruiltlta ttiSltitt ltiiiitiittiriit rttuiiiiin tiio-
teello; liengollisellii tiitalla otti llailii.qaa osaa
atsti-tuit: liattiiuati riiltoili lillii !tans-tinnit piia-
leSta "ju ylisti Soti ituna-"sii .luin-tilaa" l’itiyu-
oit tijuttiltsiitiSii "ja eliiltytettyttii .litilaati roi-
toista, ltiiliti IIatlaSSait ailia litta-asti; ]taltta
oli 80 uilta, jollotti 7-arait tuli pultita. 12n-
iniit ]kaileissa ei tulitit loytittotn:iltöi yiipy-
ittyltöebttii, Sjlli-"i tisjaitlttiatat yoiytit ptiltaitta:i
tytöii "jiiiititiiiiii Iiiltitliioliii linnueesen yi’-lt3i"
2:ira oli nilit iiseiii ollut rttltaiiSltoltaiiltSiSSn
8ttlntltioliii liuotit-6833; ottai llailaSSa jiitiiityt
altti ttiitt ratit-alliaotiti.
lIiiil:tnsii ei lttiitenltaaii Siiatiitt tintti Sittii
ylitili, IIiiit ai yoinitt suliton silittiiiiitt, eti-
tioitltttiii 2ai"ti taas tulisi niiityttiiit, auttett-
lttiiti litin oli niilinyt nait, "jata liitti ltittötii
"italltaineltni ltyy"ltlt"yiSe-—ltseeii."”
li; ltitltii hitaasti. liitolimatta raliltoii-
ilosta ja !taltoitta tiiti-i II:i-laötiti natititjitiii-
laait "riitainmatti let"i)ttitiiiittii,t:i. kiilit uitti-i
stinan moititit loi-olla, "ja piti staa, linolimat-
ta lioiltltotiiioötitntt. tuittia otsolla. .s’tltltiii
littultii "salati :taitoit-eit tilini. ]laitaapa ttultai"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
