Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
iti-eit tarwitse huwitella" Mutta myönnet-
tänee kuitenkin, että konettakin täytyy jos-
kus woidella, jotta se ei kiiluisi ennen ai-
kaansa iiiitättöinäkst, ja niin on työnteki-
jäitkin: tarwitsee häitkiii joskus hetken,
"joita woi työn ikeeit heittää niskoiltaan ja
tuntea itseitsä ihittiseksi. Höyrylaiwain toi-
mia yhtäwähän kuin mititakiiati affäriä tie-
tysti ei saada tarkoin punnita inhiinilli-
syyden eli humaniteetin !vaatimuksien kait-
iialta, waati ttiottawaisuuden. Mutta täl-
täkin kannalta katsottitiiii, itäyttää, ainakin
puustit kittsoeii edullisemmalta tekeinällä
satunnaisistakin matkoista ilmoitus myös
suottien kielin, osoittaa, että suomalaisille:
kin suodaan sija laiwalla. Ehkäpä näin
tehdeit toisteii kannattaisi ottaa soittokuit-
takin iiiitkaait, ettii sitä ei tarwitsisi pitää
ainoastaan joitakin kaameita eliikä pulivaa-
tiiiia siksi, että "landgängen in".
Eiisi siiiiititntaitia palokuitta on ilinoit-
tanut pitäwänsä taivallisen wuosijith-
laitsa, johoit kitataan kuulumattomillakin
on pääsöwalta pientä maksua wastaan,
joka kuten tawallista täällä niiukuin muual-
lakin riippuii siitä, kuittka hienoon takkiiit
olet pitettttiia ja onko hatuitkoiiio päässä,
ioai hiiiioiko ioaaii.
Apulaisopettajattareksi Uudenkaupungin
suonialiiiseeit kansakouluun otti koulitn
johtokunta wiime kokouksessa seminarin op-
pilaan Maria Suitdwall’iit.
—— Kansanjnhla Kokeitiäeiiii. Suiinun-
taina heinäkuitu 2.7; p. kello 4 j.pp. pidet-
tiin kansanjuhla Kokemäen Franspyyn
rttsthollin maalla, eräällä niemekkeellä.
joiikii Kokemäen joki n. k. Liiinanluodi.
kohdalla muodostaa tttaiiiituit tilan maitllii.
Koko aanittpitoli päiwästä oli sitteiiteii,
itiin ettii jo epäiltiin tokko juhlasta woisi
titlla iiiitäitii, waati kello 3 aikaan j.pp.
taukosi siide, jotta juhlan pito ulkona kiti-
teiikin käwi iitahdolliseksi. Witkeä kokoon-
titi kuitenkin useampia siitoja henkilöjä liki-
paikoilta; pitempimatkalaisia ei ollut sateen
takia tullut jtiitri iitoiitit.
Juhlan aukitisi Forspyyn riistitilalliiien
Jitliit isere. Tässä puheessaini esitti hän
laweammin kansanjuhlain tarpeellisuutta ei
ainoastaan hinoina iyaaii iityöskitt kiitisitl-
lishengen edistäjäitä ja kansallisaatteen ke-
hittäjäuä, selittäett mitenkä esim. oit help-
poit taittaa yhden witsan erällääii, waan
jos witsiit asetetaan sitiireen kimppuun itiin
ei itiitit isommatkaan woimat murra. Sa-
iitoin on laitit, jos kansa yksissä iieitwoiii
edistää kansiillisiuittamiite kooten itsensä
tillteen, niin sitä oit waikeit kenenkään mitr-
titii. Seit jälkeen kehoitti puhuja kitikkia
wapaasti kilpailemaan niissit kilpitliikeissi’t,
joita oli tarjona nimittäin: kilpaaiiipumi-
iieii, kiitoely wiputatikoa pitkin, kilpajuok-
sua miehille ja tytöille, juoksua säkissit,
sakkitaistelua, sekä taisteltiit titysiiiitisellit
ivesisanaolla. iiiistä kaikista jaettiin yh-
teeiisit 30 palkintoa.
Kilpii-ampumisesta saiwat: 1:sen palk.
lyse.olitiiieit Aurit, 2:seit lyseolaineit Ferd.
Wäoläiieni, 3:neii Erlaiid Kuopanportti,
4:nen Albiuus Uotila, 5:ncn Iuhit Piii-
noinäki sekit 6:nen Eniert Keurti. – Ty-
töistä saiwat kilpajuoksussa: 1:sen palkiu-
non Ella Erikssoii, 2:seit :limanda 8)täyla,
3:nen Emma Manni, sekä 4:nen Emma
Mäkiiien. — Kilpitilnjen päätyttyä alkoi
teivas tanssi, jotit iloisesti pitkitettiin aina
päiwän koittooit asti
—!—— ——.—; ;- ."
—.— ;
lilianna-illit.
Iöixyptin ajoitin-tiiata o!at tieilot iiiiinii yii-
niei.qiiiii piiluina olleet liilcuiSnminat ja tä)"—
ilelliJeiiiniiit. kaijon piilcoliiiöia on nimittain
Saameut ismailiaan, kort öiiiiliiii jii aleli-
Saiiiliiaan. Saatujen tietojen uniltaan (mit
ei sii icynttilii, "jenica liitii piti liiicienaiiiiii,
iieitti iiiinmeiin yalonaa lianliietulcee.eta liuo-
lem:iit lialpeille linsseille. iiäii tnnöi liiinot
Saiittliiitl’ilcai. Isliiiieiiltnin liitii oli Sunaaliaan
anttomit, tieai IIailaSSa, ettii iiiiiielia oli "jo-
liu onnettomuus ilmoitettuun.
"s’ilioilinen tiili me liityimme linti-ii
yli — aitioni on surmattu —— 2ara on öy-
rial:tiateii i"aiilciiia.””
’i’iillaiiieii oli aattoina, joica oli paiieiiipi
liitin iiiioleiiiantuoniio liitinmaalla! §alati-iel
ei ruinut riipyii, aariotiiceeoii eneininiin! iiii-
Iieii täytyi rioni-iiii oinitiöteiiöa "jallieeii ja pii-
eta iiiiiileii liunana pelaatauiieeini lienlieiiöii.
IIiiii rienöi puia liitutiu-iinati, nieliceiii ylitti
nopeasti iiiiin aalatiin; "ja liiiteii salam-ajatti
iitiit iiiJ i -Iliiii niet-liiii niiliini esineesen, jolioii
itäiioii tulensa oli ieoiiiiiiiiiiiit. (Jatic.)
—.".—i pyssyt oratliiii
murhaamiset useammissa !saapungeissa liioi-
teltuja, raililta tosin muutamin paiitoin mi-
tä iiaulteampia iiirmutoit-’t ott tapatitiinut.
iii-aiti on iaitettänyt eotajouiciioja paiitlcoiiiin,
"joissa litistityitiii on niiattu "ja iitinen onlcin
onnistunut peiaetaa !tioitta sata eurooppa-
laista. 1(auiieiinpia tepituiceia on oliut ’I’ati-
tait’esa, aieitanärian ja kort Saiiiin säliliä oie-
yasaa lianpungisea, joasa 85 iirietittyä on
saanut surmansa. Surmattujen ruumiit itie-
lieitiiii iiaiiuille; eriitiltii iireiiciialaieelta leili-
icttSii-at murhaajat iiurls:un piiilcici tayallieelia
liniilcuyeiteeila. isun ltirmiityöt eliirat ouu-
remmiliaan saapui aradiii icäelcyetä ’kant-tii’-
aaii rautatiejuna, "joltan noin sata icriStittyä
päiiei paiconemaait, ja tulitat oiinellieeeti Ie-
mailiaaii "ja I’ort Saiiiiin. "Iiinaii laitteissa
’l’aiitaii’eta icoiii erääii diiiielcoyi deyn "solita-
ma iiaiieaiijouicico eaiiiii että läliteinäStii ja
tappaa lirietityt. Brääeeä toiSeSSa !caupun-
gissa Ueiiaila-ei-iceliar Sai inyöSliin moiti
iiriStitty aurinauea. IDi-ittäiit oiiyat raimot
mitä "julmimpia murhaajia, oliyat oilcein pa-
itoja donnia. !malmsit-iit ruumiita piiliin
iiatuja italioittaan lapaia lteittelemiiiin iciyia
icriStittyjeii litteroitiin. Uoiii 400 eurooji-
palaista on miian eiaäoaieea saattut surmiinsa.
arabiii antajounoii eitiirnucieöta on monen-
moisia liuttuja liiiilceeilä. leilinpii aryelee
erite ’kjmee-loiiiieii liirjeenyaiiitaja eeti 50,000
mielielcei yieläpä erite teitten aanoo arabilla
oletan 100,000 miesta. Btteisät nami-i nu-
merot piilit pailiicaanea, on tarma, raililta
arabin Sotiijoulclco leoitta onlciii mellcoiöeii
Siiuri. yarniempain tietojen iitaliaan 30,000
inieatii. .ampumayaroja on lcyllin, "jae lioit-
raniiojit, itiin iiii-tyypit
liyyiiilciii. 133)"ptiii sotajouiion pitäwima nii-
icyy yetäyyän Rosetteen. !kiittee-lehtien liir-
"jeenyaiiitaja "aroittaa iianeaiaieiatiea nelio-
maSta arabiii "joulelioja peräti initättömilcei,
huomauttaen niiata suurista yastulceieta, "joi-
ta IanFlannin :sotajoulut eaayat lioitea erit-
täiit elo- "ja SnyIiiinSSa, jolloiii Uiiiinrirta
tuiyailee.
i’iimeieet ilmoitulceet ILprtiStii icuuiusat
niitä, liitin tulisi liraiii toileiiperiiiiii itaritta-
miiiin ne enint, "jotlia Kiiliii altistamalla ("iiel—
titila) olijaayat seileiiicorlceutt;t ja tuoreen
retien tuontia icatipunlieiitin. s’irrait nyliyi"
iieii lierit-eite helpoittaa epiiilemättä tätä yri-
tystä. liIitä tii88ii iioiicioii yoi teliilii "ja icuin-
ica euin-ia yaiiieuiceia yaetaaii englantil-cneet
yieiti yoiyat Saaiia taiatella, liuettua erite
"’I"imeS" ieliiieii iiirjeoiiiiailitaja, "jolta motita
enotta on ollnt 08)"pti88ä, oeoittaa. IIän
sanoo muun monsaa:
Joliaiiieii tietää, että Uiiliii suistamo oii
icaii:tyieii iiipileilcicaama, "sotiin ottayat enurett
oeaii siitä. yettii, "jonica dliiii yie piilijoi-
Seeit pitin. leni iiäiSSii lcanayoisaa iiouSee
niinituin itee riitaisin iceeiilcuuicatiöieit ailia-
na. ILe.eäiciiiiIIit allina yeai noueta dijiliSSä,
mutta aitioaStaaii liitaaeti, IIeinäicuiiSIa,
jolloin pohjoistuuli, jotca eötiiii yeiieii "juole-
eeiiiaeta i’älimereen, alisaa tulla yoiinalclcam-
malisi, noiiSee yeei "jooana liyyin nopeasti.
Siiloiii tarieaötetaan oulut tiiyailiziiia yiionnit
joita paiicaSSii ettei yeSi piittaisi "suoli-semaan
niitten lapi. "kiinti "nonna ei ole tiitä teii-
ty. 0ntiettomuutta, "solia soiei retien lapi-
piiäeemieeii liautta tulla, saatiin iioliea yiime
ruotina, iiliolciiueea 1881 piililittiSi reel
eriiiin tiimntiiieen auliin "ja iiaiiiieSSa pälytte-
ea oli ja noin 100 tieiiöpeniiilculinaa tieclou
alia. Riiliyirran nouSeuiiSeii ilmoittaa "joica
yuoei ILeiron liaiiiiilla tätä sarten niätirätyt
yleiSet huutajat. ’I’iinä ruoniin ei tiiliiiit ole
ollut ailiaa. ILiiartuinieta ilmoitetaan, että
oit nyt toit-osea liuten eaiiotaaii "iiyiä nou-
aitö. "joe arabi ei ta.liiio teli-iiii tiimiin suo-
cioit pumpulisatoa turiialcSi eli iiiiyittiiti. leolco
inna, soipi iiiiii eteiilcin tiimiin ituun alicu-
puolella itiuutainaeea tiuiiiiSSi-i. muuttait 5nu-
reti oeait ponsoje- isi-ryptiii aiturelcai "jiiryechi
joeta ratin !nellit tiiliilii pionilla litilciculoilln
oletat icyliit oriit iiiilcyyiööit. Iuiiri osa alii-
eeeta iiiuiittuiSi Sitoii enoliat "ja "jolin liylii
lnonnolliaelcei linnoituicaeicai. 8iillcemiilla iia-
iiarat, "jotlctt "jortit polijoieeen "ja itiiiiii, roi
uralit nyt jo eettiii tuomaat-"i tuoretta yettii
nlaliSaiiiii-iaaii. 8neain lennartille "ja niiliin
lianpiiiilceiliin, "soieta eurooppalaiöet eetujen-
icot tuli-ytit teiiemiiiin ryiinälciiiineii.
8 in y r n a n icaiipuiigiösa oit ollut atiliara
tiilipalo, sotii lieSti neitzemiiii tuntia. dioin
1400 taloa on palaitut poioicsi "ja 6,8iiii
lienlieii on lioilitoiiiia.
liiiyeiiilieiiiii "ja ilourlcen iniirlia:ijit
iin, ictiteii "so olemme iiiaiiiinneot 0"Brieii
niminen mieS. i’iiliii; toiticolinun 0 p" jäl-
lieeii panoo itiin liiliteneiieii dublinista aelia
ii:iicei piiltiin iny-’tlieiiimin astuneensa liii-
raan "61tiii5tiiiie"", "jolsa purjehti Sytiiieeiteta
Caraoaaii. illuilmn kitsiini-puistoosa oit liii-
Häyrylaiwaliike;
antista Tttkholmaatt
Hangö, katteini Osk. Wilh. Aiidsten, Mariahattiinait ; ;
kautta, maanantaisin k:lo 8 j. pp.
Aura, katt. Chr. Feilcke, tuorstaisin k:lo 8 j. pp.. .
Constantin, katt. K. Waenerberg, lauantaisin kl. 8 j.pp. 5
Åbo, katt. A. A. Broberg, poiketen sattumoisesti Ma-
rialtantiiiaaii, maanantaisin k:lo 8 j. pp. . . . 7
Finlaitd, katt. G. M. Fogelholm, tuorstaisin kl. 8 j.pp.
Pietariitt,
poiketen .sankoon ja Heisinkiin.
Åbo, katt. ?! A. Broberg, sunitutttaisin k:lo 7 j..pp
Hangö, kiiti. Osk.
reikelin, stiiiitiiiitaisiit k:lo 9 j. pp.
Fiuland, katt. G. M. Fogelholin, poiketen sattumoisesti
Wiipuriiit, keskiwiikkoisin k:lo 7 j. pp. . " . ;
Anra, katt Chr Feilcke, keskiwiikkoiisin k:lo 7 j pp . 92
Eonstiintin, katt K. Waenerberij, perjantaisin kl 7 j.pp.
" Tawaraliistat otvat ja ätettä’wä’t tintti eittien höy-
" "
rylaiwan lähtoa.
Tietoja antaa
Wil h. Andsten, poiketen Tatiiinisaa-
Eiok Syysk. Lokak.
l
. " . . .i4;28;—ii25— 9—23——
—i7;311428—1226—
ie- 216301428—
"2i— 418— 21630"
"io"24—— 72i—— 519——
1327——ioi24— 822—
, . . . . 6;2o— 317—11529
—ie;3013’"27—ii25—
23s— 6q20— 418—
ii25;— 8;22— 6,20,"-
Nordfors ja Ktimpp;
neit iiertoniuiceenea tuuliaan teiinyt iitin aelia
icoime muuta iienlciiiiii, "joista liuiciti on siaa-
nut 20 puntaa. die, "jotiia oliyat niineit
painauneet, orat mainioita lteiiiiiläjii. IiJnSi
alussa oli liiiii inaticuutaiiiit omalla nimella,
mutta sittemmin iiiniellii ileetgate pititittä-
nyt matliaaiiöa. 0iiico tiiman pulieieiii litot"
tamista, oit yailcea yielti, aunoa. liikuntamat
tietärät lcertoa että iitin omatuntonsa raati-
muiiae.eta oli.ei tunnustanut- rilcolceenaa toi-
eet taae, ettei tiimit olleltaan murhaaja,
raati "jolin yeitiicica, jolsa pitäetäiceeeii linolie-
alia hinnalla binglantiin titta taricoituata
yarteti oli sanonut itsensa muiliaajalcei.
Tolitoriit kosioiminen;
Kirjoittiinut Oiliiie Wiidermuih.
(Saksasta suoiiiennettns.
Se oli warsinkin kaunis, koitien kylä
Schwalien’in alankomaassa, johonka lääni-
wouti jo timosia sitte oli ottanut asitiitoii-
sa ja jossa hän wietti aikaansa ntaiiiiwil-
jelemisellä? Häii oli oppinut sekä kaikin
pitoliit yiitiiiärtäwäinen, wieläpä katiniilla
awuillit warustettu mies, joka sepitteli rii-
ttoja ja kirjoitti ohjaitwaisiit kirjoituksiit sa-
nomalehtiin ja joka pysyi rinnakkain ajan
iiiitodoit kaitssa, waikka hän ei kuiteiikitait
aittaitttt sille liiati paljoit waltaa.
Suurimmaksi osaksi noudattaaksensa rou-
wansit tahtoit, hän itiin iiiitrhain oli otta-
iiitt eron wirastaiisa jit iisettttiiut kylitäii,
roitwait perimälle maatilalle, jossit tämä
oli wiettäityt lapsuuden sekä nuoruutensa
päiwät ja nyt koko mielensä halulla askit-
roitsi, hoitaen sekit hamppu" ja perttitit-
maitansa, ettii myös kanojansa ja ryyti-
maatansa, jossa hän kasivatti parhaimpia
ruokakasweja sekä suurimpia kupukaaliksia
ja aina iieljäätoista päiwää warhentiuiii
kuin papiiiroiiioa ehti keittämään wuohen-
kaalia.
Heillä oli yksi ainoa lapsi, seitsemäntois-
ta ivuotias, ketteräjiilkaiiiett sekit iloineit
tytär, iiiineltä Sohwia, joka joskus käyt-
täikse hiukan ajatteleiititttomastikin, mutta
jokiiiiten joka kiitsot hänen ntustiiit silmiin-
sä, joistit ritttoisit eläioäisyys loisti, antoi
hituelle inielellätisä täntiin pieiieit wian itu-
teeksi. Kuiteitkin se pidettiin arwelitttiiwanit
asiititit, että häit oli ttiiii wähän siivisty-
nyt; jii piiiiwoudin Matilda sekä tiedekun-
itaii päällikön tytär läheisessä kaupungissa
tästä syystä usein lattsuiioat moitteitansa
hänestit "s:tiin ei wie ä ollitt lukenut niin
siinaakaan Scliiller’ in teoistit jit oli tuskin
kttitllttt (soihini tiiainittawaukaan, ioiiikka ino-
leiiipiiin teokset löytyiwät hänen isänsä kir-
jastossa. Jit kiiti Matilda kerrau tarjosi
hänelle laitiaksi Fredrikit Bremer’in wii-
iiteksi ulostulleita kertoiiinksiia, itiin hitti
sanoi:
"tiiliiiitllii oit näetseii koko päiwän itiin
paljon iekeinistii, ett’eit illalla enää jaksa
ltikea."
I litikiii, waikka hän ei taitanut kehitit
itselliiiisit olewan piiiiarwoista siwistystä,
oli pahoillaan siitit, ettii hänen tyttäreiiiä
tässä suhteessa ei ensinkään woiiiitt täyttää
ajan waatimuksia ja ehdotteli ettii tyttö jok-
sikin wuodeksi lähetettäisiin Stuttgartiin;
muttit isit käsittämättöinällä huolimattomiin-
della katsoi kuinka tämä istuttamaton kitk-
kaiiien pakottomasti kaswoi kodissa ja hänen
sydäiiieiisä iloitsi nähdessänsä tytön lap-
sellista ioirewyyttä, kuuliaisuutta sekä iiitt-
teruittta, kun hän aittoi ritokaa linnuille
taikka sylissänsä kantoi naapurien itkewiä
lapsinulikoita, joidenka äidit oliwat pellolla
työssä, sillä aikaa kuin Klaara serkku pro-
wissorin kanssa pianolla opetteli ioaikeita
nelikätisiä sonaatejit taikka haukotellen litki
Bulwer’ia.
Klaara, joka warhain oli jäänyt orwoksi,
oli läättiwoudin weljentytär ja oli setänsä
litoiia sitaiiitt koditt. Hän oit pulskea,
wiilkowerinen nainen, joka oli muutamia
wuosia wanhempi sekä paljoa simistyneem-
pi kuin Sohwia. Hänt oli likimäärin kaksi
wuotta ollut Stuttgart’issa jit oli siellä op-
pinut tanssimuoti, kudinta kutoiitaait, tiett-
loiniiaii waatteita sekä ompeleiiiaait koris-
tustöitä ja tämän lisäksi hän wielä oli kuun-
itellut iiiääräit kirjallisuuden historiaa, josta
iititutainiit epäselwiä muistoja wielä oli hä-
itellä jäljellä. Häii myös ymmärsi waa-
tettiia itseäätt komeasti sekä käyttäioä tai-
tawasti. Jos hän seuroissii ollessaan ei
taitanut puhtia kaikista aineista, nilit hän
kuitenkin käyttäikse ikäänkuin hän yititnär-
täisi kaikki pitreiiiiiiiit, waikka hän osasi pi-
tää siittitsii kiinni.
Seiitähden ei kukaan kuiittiiaksitntit että
ituori tohtori, joka oli iituuttaiiut lähiseen
kauppalaan ja joka oli otetttt lääninivou-
dille kotilääkäriksi, heti oli ruwennitt suo-
siiiiaait Klaariia, jota pidettiin rikkaanakin.
"Tosiitiiti ei kukaan ollut kititllitt tohtorin
häntä kosiman, mutta hän oleskeli koko pit-
kät päiwät woudin talossa, jonka asujatuet
eiwät koskitait eniieit olleet nauttineet itiin
hellitä hoitoa kuin nyt, koska pieniiikiit kipu
mukit tarwitsi pitkällistä parantautista.
Klaara oli saaititt tikitit pikkusormeensa,
jota nyt täytyi paraitnella kahdeksiin piti-
wää; ja itse rottioankiit täytyi aittiiit hel-
ioettit kiioellä polttita sekä sitomallit kiilut-
tait pois syyliin nenästänsä, joka ei enää
pitkiin aikoihin ollut hätiiineittänyt häneit
kititiieuttaitsa. Wieläpä Kätchenkin, eräs
wanha piikit talossa, tuli iiattriteii ja ker-
toi ettii tohtori oli arwellut häuessä ole-
wait jitseiiten särkyä, kun hän kerran oli
astunut jalkansa, ettii hän hiukan onnahti.
(Iatk.)
Knrssit,
Suotnen Pankki Heiiiäk. 29 p.
Waihto- Osto-
kurssi. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7 p. . . . . . 25:;- —— 245: — 100:lta r.
Loiitoo 90 p ..... 25: 17 25 – pun:ta ft,
"tiurisi 00 p. . lili: 30 08 10
Haiitpurt 00 p. . 123: 20 122 50 "
Amsterdam ..... 207: 50 206: – 1001""
Tukliolma 3 p" . . . 39: 30 138: 40
Laiwalista;
Liwerpool, 13 p. heittiit. Muisto, Hagen,
Pensaeolasta. " "
Holtenau, ii p. heiniik. Onni, Soderntan,
Skellefteithon.
Draiiöriu luotsipaikka, 10 p. heittiik.
"skäiittiinyt luotsia: Jitgelioi g, Kiti"lsson;";;Attrit, Ek-
liiid.
Helsiiigör, heittiit. 15 p Ohitse: suomal
parkki Toiwo, Turusta; sani saiii Coiistaiitiii; sam.
sam Lainetar, R,;;iumiltit kolmimastokuuu. Expreft,
Turusta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
