Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
lisäksi wielä huonosti ruokitaan ja waali-
taati, nittkka ja huono maito. Jhan sama
ott hetiiostallien laita, waikka itiitten haitat
hemosille kttitettkiu omat waljetntititi tuntu-
wia sett kautta, että itäilla useiii ulkoil-
massa ajetaan. Wtiloii hankkimiseen na-
wettoihiit ja talleihin ei nyt tosin iiittitta
tarroittaisi kitiii kirtvestä ja mahaisen la-
sia, iittitta kun taioit isättnällä ei ole "stta-
jua" eikä toimeliaisuutta, itiiti tuo pietti
työ jää tekeittätta ja kaikki pysyy entisel-
lääti,
Näistä ja utuista, yhteydessä näitteti
kanssa oleivisttt asioista —— niiukuin esiin
lehtipuitten istuttamisesta asuntojen yittpä-
ri, hedelutäpuitten !viljelemisesta ja ryyti-
maati walmistamisesta, joka kaikki ei liioin
sutirta työtä waatisi, mutta tarjoisi sekä
hauskuutta että hyötyä — woisi tvieläkyl-
läkin paljott kirjoittaa, iittttta siinä, mitä
jo oit sattotttt, olkoott kyllaksi taksi kertaa.
Tarkoitukseni ott waan ollut utidestaait
saattaa huomion ja keskustelun alaiseksi
kysymys, mitenkä rakennustapa ja asunto-
jen sisustus inaaseuduilla saataisiiii pareitt-
tuaksi. (Jatk)
Kotituaalta,
—— Hiippakttntitttt satiottiia. (Turun)
Waaliehdolle asetettu: pastorit! ivir-
kaan Brändaiissä 1) kappalainen Lutnpar-
laudissa Jaakko Nordqtvist 2) kappalaittett
Pötityällä Iuhana Iredrik Helltuau ja 3)
kappalainen Dragssjärdissä Kaarle Attiti
Trnliera; pastorin iyirkaau Sultvassa
"""ttäjäuapulaitieu Mustasaaressa Fraiis
Atittust Hälllierg, 2) pastori .stories-jäi"
wellä .liit-staa poti Esseit ja 3) toattkihuo-
neeu saarimaja Turussa Yrjii Leotthard
Udelius; kapulaisen tvirkaait Palkä-
neellä 1) wirkaa teketvä pastori Parka-
nossa Jutja Saladin Tickteit, 2) pastorin
aptilaitieii Tö;itiiiri":;sti Auaust Heikki Sal-
minen ja 31 kappalainen :liaanialissa Auc
gust Edttitird Hetin.
– Turttn postikonttoorissa näkyy yhä
wielä jatkettaman Sttonieii kielen ase-
tuksien haliveksiiuista, waikka tästä
laittoiitasta iiiettettelytatvasta jo olettiitie
tänä intiimiin kahdesti iittoinaitttaiieet.
Ktistaawista kirjoitetaan tiieille
seurannutit.
"Kustatyiti seurakuittaan oit tänä totiott-
na, kuten eitneitkiit tilattu satiottialehiia,
iiittideit imuissa myöskin Pilkkakirtves;
ivaan n:o 11 ei ole seurakunnan laukussa
tullut. Sentahden kirjoitettiin Turun pos-
tikotittooriiit:" -Pilkkakiriveeti 11:sta utt-
meroa en ole saanut, siis pyydäti että se
iiiiiiulle lahotettaisiin.
Kustaivissa kesäkuitn 12 p:nä 1881.
Kunnioituksella
Gtist. Liitdeii.
Sama kirjoitus tuli takaisin, päällekir-
joitus rttotsalaiiiett. Lyijykynällä waati
oli kirjeesett lisätty jotaiit, tiiillä Mahome-
tin kielellä, sitä ett älynyt. Kirjaitnet
samassa järjestyksessä otvat näin: "pilkka
kirwes ii:o 11 har lilifwit assaitdt till (9;
nijet
lainen„, mitä se tarkoittaa! Lieneekö Pilk-
kakirnies n:o 11 ollut itiin suomenkielen
hiintasstt, että olisi höyrynyt ruotsinmie-
listen-kielisten piti mun sanoman aitoas-
tusreikiiitt; eli lieneekö haihtunut iluiaan
ja putoa joskus toitiukokouksetia eli tuli-
kuttlatia, sitä ett iiedä""ja syystä pyytäisin
jottkttti kielirikkaan tiilkitsettiaan fanoinain
katitta meitä kieli köyhiä sillä onhait ivai-
waisia eittieitkiti autettu."
.kkustatvin sttotiialaiiieit.
Tämän lisäksi iltiioittaa wielä Kustaa-
min postinhoitaja:
"Kaikki kuitit ti. iti" jotktt oleti tänä
wuonna saanut (kauemmin ett ole ollitt
postiithoitaja) Turuu postikonttoorista,
oivat olleet joko kokonaan ruotsalaiset talti
ruotsi ttiitt suomella soaisnit, ettei tuoi olla,
kutett sanotaan: kuollutkaan nauramatta.
åliäiitteeksi tähän kirjoitati otteeti eräästä
ttiiitttlle lähetetystä kirjeestä, missä piiy-
detäaii lähettätiiaäu anun postikonttoo-
riin Kustaaniiit postilaukun kuljetuksesta
puoleti iouotitieti maksit, ynnä kahdesta
postikirjasta. Kirjoittis kuulitu uijin:
"’Gitst. Liiideti
Gtistafs s:tt.
lKitstaf Litideii i Gtistatoin pitäjä
Aii 5liusti-laukusta Iantiari—
Jiili 1882
2:si posti
. 15.
. . . . 2.
S:nia .72th 17.
A. Boistuati "
Kottlttt. Neliluokkaiseeit reali-
koulutin ivastaaiiotettiiii tämän kttitn 1
p:nä 31 tiutta oppilasta, joista 25 etisiiti-
tiiaiselle, 1 toiselle, 4 kolinaunelle ja1
iieljänttelle luokalle. — Neiti Auausta
Hetirliti’itt yksityisessa nais-koulussa oit
nykyään 56 oppilasta, joista 13 ivasta
sisäänkirjoitetttta. " Neiti Fauny §liitta-
bom’iit yksityisessa naiskoulussa ott ttyky-
ättsä 144 aintilasta, joista 23 ivasta si-
säankirjoitettiia. Jaettuna ltiokkiin ou
I:sellä luokalla 28, II:sella 26, IIl:lla "28,
Il’:llä 24, l’:llä 28 ja si:lla 10 oppi-
lasta.
Maatikaiiltoot"is"—sa eileit pidetyssä
urakkahuutokaupassit, jossa tyätiimniäu tiiaa-
tiittalle tarjottiin etit. akatemiahuoneen ka-
tit-osain puhtaatta pito, teki iyähiiiiiuätt
tarjouksen, 801; siti. wuodessa, herra K"
Sitndroos, jolla etitieitkiit oti ollut maiuit-
tujeii katit-osain ptihtaaiia pito.
– Wapttaehtoittett pitiosattitttitiusktttita
Turussa oit sttaititt kutsumuksen lii-Jttiiole-
iitaan Jytväskyläti palttstiitiittutuskttuuan
!vuosijuhlassa syyskuttu 10 p,
—— Korisinsiitaalatis. Koristusmaalari
hra K. K. Hellstäii’iu atelierissti Helsitt-
gissa on näittä päiivitiä ollut uähtäioäitä
äskettäitt malmistiinut, Ouluu teateria
ivarteii maalattu koristus, jossa oit kuivat-
tuna komea ritarisali. Herra Hellstiiti oit
jo eittien itiaalatiititt hynnit sitttreii jotikott
koristuksia Tttruii, Ouluu, Wiipuriu ja
Porin seka pari kelitie 5;)elsiitgiukiu teate-
reihin yttttä sitä paitsi kaikki koristukset
kappaleesen "Maan ympäri 80 paiitiässä".
— Hiiipak. sanomia. (Kuopion). Pi-
deitnystä toistaiseksi nauttimallensa wir-
katvapaudelle on pyynitösta myönnetty
tuomioprowasti A. Borg’llle. —— Mää-
rätty: Kirkkoherran apulaineti Leppä-
tvirroilla O. I. Heikel kirkkoherratt apu-
laiseksi Jlottiantsiitt.
–— Mikkeliu ruotsalainen lyseo taytti
t. k. 1 p:nä kymmenennen waikutustvuo-
tetisa. Sen johdosta lausuit Pell: Tälla
ajalla ei se kuitenkaan ole ttayttäytyttyt
paikkakuittamme sittiistttstaritiettii laisinkaan
tyydyttäiväna, ktiteii sen jo yleisö koke-
tituksesta huivin tietää. Motieit oppilaan
ott täytynyt wieraan opetuskielen tähden
tiikkanaan keskeyttää opintonsa tahi hakea
tietoja utuista opistoista. Niinpä nytkin
tttaiitittttt syyti tähden tuoni sai pantia
heivosen kärryn eteen ja ajaa poikineen
kotiinsa. Mtitta toiset itkot taas ajaa kött-
nöttelitoät, tttlleii pohjoisesta pain, koulun
otoett siivuitse Jytvaskyläau ja Helsiitkiin;
toiset ivarojen puutteessa jattiivät poikansa
kotiiti. Näiu itteillä on siivisttts koitiieti
takuiden takana, ikäänkuin Pohjolati kiivi-
mäestä pelastettamaita.
—— Jhutislieugett pelasitis, Kuteu Ha-
niinasta kerrotaait eräälle Pietarin lehdel-
le, oit Suomett ministeri-ivaltiosihteriit,
salaneuivos Bruun’in otnalla Summati
tilalla Hattiinan lähellä erääit Wetiäjan
hoivissa oleskelewaii ulkomaisen diplouiatin
tytär, kreiwittita D., uidessaan tilan lapi
juoksemassa sytvässä joessa kuullut lapseit
htiiitoa ja uituaan sinne saanut sukelta-
malla pelastetuksi jokeeit pudonneen ja jo
tyeden alle tvaipiitieeii itottt 6-tvuotiaan
lapseit. Kuu se oli pelastetttt, alkoi se
uudelleen httittaa, jolloiu lapsen äitikiii
kttitli sett ja riensi paikalle. Häit ytit-
niärsi kohta, tiiitä oli tapahttitittt, ja kiit-
teli kreiiviititaa, joka kititettkaatt, ulkoilutit-
laitieti ollen, ei ytitttiärtäiiyt sanaakaan.
Mutta tapaus oit arwattawasti pysywä
kalliina muistona hänen ttiietessään.
(11. S.)
—— Hirwi on taaskiti oleskellut Mik-
kelitt pitajääit Harjutitaaii kyliin mailla
koko tviittteistä edelliseu tviikoti. .styläläi-
set, jotka eniien eiwät ole seittitioisia ittet-
säpettraa itähneet, otvat :nosta olleet ih-
meissään; tiiiitpä ttittiidait iities, jonka
ivastaan se oli tuetsässä tullut, oli hä-
dissääti kiiwetiiiyt puuhun, siten iitttka pe-
lasttieii "itse paltain" kynsista. Santoiu
eräs akka, joka oli itähityt tätuätt Tapio-
lati astikkaati ttiettian kylässä oletvia ili-
itiisasitiititksia katselettiaati, oli säikähdyk-
sissääii huittanttt ihniisiä aivttkseeii tuota
pelättäivää kummitusta wastaan; ttitttta
toki ei kitkaan tuliut, sillä kaikki, jotka sen
kait iipaa itäkitvät, katseliwat kuinka tuo
koitte eiäiu kiirehtituättä kulkuaan, ke-
weästi tasajalassa hypähteli peliojett ai-
tojen ylitse. Eräs mies kertoo olleetifti
kerran titetsäiiiityllä ttiiii likellä sitä, että
olisi saattanttt silitellä sett setkää, jos ei
heidän wälillääti oleiva aita olisi häntä
siitä estänyt. (illeil.)
—– !lietehen kuittipa-opiston tvihtitttiis
12 !ahtimat juhlasaatossa koulun opettajat
ja oppilaat ynnä koulun johtokttitta, katip-
payhdistyksen puheenjohtaja ja kaupungin
pormestari juhlallisesti koristettuuit raati-
huoneesen, johon sitä eniien lukuisa yleisö
jo oli kokooittunut. Iuhlasaatott sisaan
tullessa soitettiin marssia, jonka jälkeen por-
mestari Nysteti sekä ritotsiti että suottien
kielella puheeitlaivalta lausui Iätnpiitiiä sa-
itoja iveljeksiieu Johatt ja Balthascir Fell-
tiian’itt ttiuistoksi sekä julisti Raahett por-
ivari- ja kauppakoulun awatuksi. Tämän
perästä laulettiin "Wärt laiid", joiika kai-
kuessa wanhat Adlercreittziit kanuunat la-
heisessä satatnassti aitiptia pattiahteliitiat.
Sitte puhui koitittii johtaja F. Heikel itiis-
tä perusteista, joille tämä koultt ott ratket-
ttt, ja toht. Raiicketi piti esitelittäti. Juhla
päätettiiit suonialaisen kiitoswirren laitla-
malla. Juhlatt jälkeen lähtiwät oppilaat
koristamaan Fellinaii’iu haitttija ja illalla
oli kaupunki ivalaistu, kanuunat paukkui-
ivat ja ilotulituksia poltettiin sekä pidettiin
raatihuoneessa juhlapidot"
Oppilaita oit ivastaatiote.ttit 6 tvarsinai-
selIe kauppaluokalle ja 8 waltuistaivalle luo-
kalle. (H. D.l
— thltioraittatiet; Jimoitus tiitoista
tvaltiorautateillä Suotiiessa Heiitäkuulla:
Helsittgiu—5;;";äiueeulinuatt——Pleta-
riit rata-osatta:
1882 1881.
M. P. M. P.
Heittäkuulta 633,186: 27. 612,144: 95.
Edellisillii kuu-
kausilla 3,003,892: 46, 2,463,332: 95.
Yhteensä Sttt. 3,727,078: 73. 3,075,477:
Haiikotiietneu–Hyivitikään rata-
osa lta:
90.
Heinäkutilta 26,935: 84. 21,818: 22.
Edeitifiilit kuuk. 16:i,yi):—t: 71). 126,961: 61.
Llhteeusä Siu. linh-)30.- 63. 148,710: 83.
Turun—Tattipereett—Häuteettlittttati
rata-osalta.-
töeinäkttuita 147,027: 50. 135,040.- 37.
Edciiifttta kuuk, i;i;:-;,:;—t"""t: 65. 466,736: 231.
§ihteeusä Sitt, 810,376"- l.";. 602,683: 66.
—— Kirjallisuttila. Ettiil Hagellierg’iii
kustannuksella oit ilmestynyt: "Itketyä äi-
ti eti katkeria kyyitelheltuiä lapsista stisieit
uieriuhriiia." Wr. 16 s. pientä "25-taitteis-
ta, hinta 10 p.; ":ltaukaisetuaton rikos"
Ottilie LtSiidertiiuthin kirjoittanut. Saksas-
ta suoaiennettu" 16 s. pientä "24-taitteis-
ta, hinta 15 p.; ":lieekeiipriitssi. .li’irjoit-
tanut Ottilie Wilderinuth. Suotueniios"
32 s. pientä 24 taitteista, hiitta 25 p.;
"tkadouttut sa jälleen löytynyt". 30 s. pien-
tä 24—taitteista, hiitta 25 p.; "Kiiuo, Io-
tias Liett kirjoittattia. Suouieiitios.” 24
s", hiitta 25 p.; kaikki painetut Emil Ha-
gelbergiu ja Kuiiip:iu kirjapainossa Tatu-
pereella.
Hra G. W" Edlundiii kustannuksella oii
iltttaantiittitt: "Maatttoiljelys-kirjasto. l’I.
A lhotuaitteit wiljeleminen polt-
tamatta. Kirjoittauut Haiupus vott
Post." Suotitetiuos. – 30 sito. Hiitta
25 peti. Sekä
"Yleishyödylliiteit kasikirjasta n:o 11.
Neuwoja kopan kutomisessa
f:in —— dolk skall den llinfkllffclö om möj- Hän ottkiti erittain sita alaa tutkinut til- tapahtui 4 p. tätä kittita, lahjoittajan Jo- käsityökouluja ia yksityisiä warten sekit ly-
ligt." Tätäktis sittten ymmärrää "fuoma- kgmgillq, (Mh[") hait Fellitian’iu sytityuiäpäitvt’iuä. Kello hyeitä ohjeita piitiptttiit witjeletttiseen. Mu-
Mllni’injbeoint wllvlluSSnill" tiilitien ettei lttin tiilitie palteella ltiitteit epii" talointtte eit ttilet"";t"" ltiiueit leolttiilelceeeit", mintut puolestani. liitua initiittt !taltutella
junttilan liituinani" tiustasi erut; mtelttöta. "luonsia pitintettmti- tintti; ta, etttiettltuiit lillutettuna littiitotuylteta,
03"" "illit-ii! liitelette-83?"c chiJFinät sotilaat; junaa roi itiin lisua !antiiieelc8i. llluututttitt titi rinna Sinii liiittelle tiimit horistaa titi-
”SelS!l(eitii aletie? lsliltitt aiotte metitiii?” "Bi, jo eitemtuiiit lcultt itutiet ltuulcauttit nieicliin tnieltlStii,mme outit uittaneet )siinaa ttultu.”"
eliirat ne liititciot, jetiin lieriittitiat 231";tn Su- on ltuittnut §iitit liitti ltiiit iiteiti leititteli luo", siellä, raililta jtiiallilclcöttiI tie tiittlcitJi paljuun isariötne oli piilten lcultaitteti ratitterettlcite,
laiSeSt-"i uneteta. !seitoset pystiin-)eirat älclciii
"ja riittisiin litisi titi-tiiti ltylciäaatt liet-tieeit letto-
laiutiiit "ja leelltiia ojettuettiitt ltätten rintaun-
83" raattttiti. l’ielii. ei ollut itiitt teilaisit,
ettii liiiti olisi soinut eroittait, oljico miaa,
"joitet pt.tliutteii ltiitttä juutalainen tai syrjei-
leineti-
"isle olemme turttlcuatasia"”, !tieteet strelit-
lt’alaitien, "jetien ainoastittitt ituinamme itkit-it-
setyiittii jatlcati titatlcuauttne. 308 kieluut lcul-
teia, ttiltt antietu Sjtii sinulle"
"tien latinatuitta lenitaa, niiit naimine eitti
ottaa itsellemmni, ltitnäultti joulcott piilillilc"
1:0. "OIetlco autioicoti puoluelaisia?”
"Bn”", irastasi I-Flcicie.ö reiilteuSt-i.
’kotien puhuminen ott ainet ojlceiit, "ju tiil-
lii, lcerrallet oli Se th-öe eiluilieirtta, siila icei-
bii,S laeltettjiit alue liet-i; "ju piitillilclcä lcyszsi
liekitellen-immulla iititteilii: "0letlco Siie Juäue
liäalclcabeaii )i8tiitijii?”
"l’oittultoott liitti lcailtlci omitt; "ja .luutalait
silictllieet!” itiiuäitltti .lo-tii, ennettltttiii 11)"-
chlus eitti rastata. "kiiluen eulculuintaan
tiie tiissa ltatitotuolieea lculjetatnme Betiteu-
raein, pelaat-tiilisiimme kiiluta liirmuraltjeieiti
sallasta, joitet etsii likinen neuleitansa, eett-
eastuSi tietili, laeltieit iiiineitaä.
Suruti ltuuclaltiliiJ piiliSj iteeummilta, jot-
lea )stiipiirifiii7iit leatttotuoliti, ju Se "joisit ettein
oli piilinnut leinetti: ""’l’ithii tulee suruinen
autioitta illalclcoiteolle "ja ltiittett seljilleeit."”
I-Ficiclae lciiiiutji ttFt Sei"t pueleott, "jolta
itiiyttl oletan jolttitjii. ""’I’tinsii lcatitotitiilieaii"",
lausui itiin, "on llatlaSSitti pojan tyttiin lliin
palcenee liitlcetilcöeett Suojiut eriiiitt "tultiin
eitlculuiöen luotta, "joltei :te-uu liltellii ltetltnu-
t"uti.””
"iitistlcel, leel-i! ille tunnemttte ltiinet ly-
t"iit”, oli raötatie. "i’oilco lctilcttiiii telata
oltjata, nteiiliit liiiiieti a3untoon3a?"
"01tjuta eititte? llialtclotoitta!” linti-letitti
piitillilcliä, "liittoa tie linnit-elin anuittaan
liity syrialajeteit ruumiitten )"ii ja tiimit tie
ott toisati miitti atilcainttt, etttteiilcuiti tulet-:i
uttrinlco oit 1u81cenut”"
det/ottomaita lymyi I-Flciciae, pelästzitteetiii
siitit, ettii oli tuontit 2arittt nilit liitelle paile-
ltaa, jaetta piammiteii oli taistelu tapahtui/ii.
"illatta tniltitt piiliset/iit neiti "ja iitinen
paltelijatturenöti 8uojaiin?”
"liitta suojaan tulee, itiin oriit ineiäiin
mietcltaiume euejeloiiat ltantii, "ja meteliin leolt-
tujiianit tilla.””
blyt alitoimit mieltei" l:tiiSlcntella lceche-
tiitiin, "ja itzilcjiite leitiili !nuutuman auttiin,
"jotlcu lausuttiin puoleitai lejleilliSeSt-l: "11;-
!itt §opitntitoitta ott, ettii lilitlclcitlteiiJ satt
atticulajeettöit tiitiiie "juuri eittien taistellut,
"josta titanit itelit-aio riippuu"
"UiiFttiilciiii lteti mejlle titiilclci””, lausui
sylelit-tie t)"yt"i"tniittätttiittii siliten; että Baru
"joutui seliitintett muistutusten itluiSelsSi, "ja
lerattoniaöti ltiiititeit ltaitlclclu niinelle ttijit
suuri-"i itiulcittiuuleöiit letitti nuiitlcjtt,
"llijtiii näytiini teille tniilcitin, ln.nnui eriin
eltieiiluiiten, "ju uititte einit, 8iitil "ju "ilinoit-
ta lteti piitilljlcälleinitte, ettii ltiinen Suitulai-
Seiie:i eit saapunut"
UJt rietiin 7-aru eteeitpiiitt, ruan tällä
liertitii el riiaznieiiiett lieventeli tiiri-"iittiUt pit-
ltiille liullceit. löi-iin Sotiltiöttt "juniisi eteett-
piilit iittiittiIt-ttiilcseeit tiiua iiiälciöeii.
lillitlcullit itiälclciitt ltualeetutti Sur:ta eräS
seilclcu.
""intntt", leinetti ltiiu paltelijattarellett8u””.
me oleutine paljttit "ellenit .louhille eiliä
!tiinulla ole eeilceliälctiiitt, "jolla roinin pulleita
itiini-ii, 0tlcein ei ole eitti bylciilui; tuuliaan
"jota onneton 1’olluic oli pitiitiFt. 2neu eit-
ljt.si sett seittiiltelett, ettii Se puittai ittelleni-
öenti, jtt tttFii.Flcitt seittiiltcleti. ettii .sillit yli
ttjiu piiliitttulljtteit tttuoto, ettei liiitt itee sitti
tnlelelliiiin pltiiitFt.
"tietili ei ole tiilillii", lausui liuttu, leut-
anett ulos; "itiin ott "jiittiittFt ltetioöett eriiäii
sotiin-"tii 1tttltuutt.”
"luuli ali taajaattlciti SeIirttnnut 8ttul’iit,
§iinatilceeett (illit ettöitnntiiiuen liertotiiitssti "lu-
tiitulle" niitit ali t:tpitlttuiittt .iet"it3ttlettti33;t,
.Sen "jiillceett ltutt lie eroJiriit tt"tut"tt"i")"rien
liitu-luilu.
"l-llleti niinii sita. itne "lilulii "lottlt’ia””,
:"tj:itteli stara, "täytyy minuti jizjrtiiii; ltylci"
titta tonnittani-tutit uni-titti, tsillit tules" ei eau
"tenttii lcotiitt utulceuttoutuna,”
Setitiiluleu p"i")"51 ltiitt l-Flciilitatu, isun tii-
ttiii oli eitutttttttit ltiittet iti-"’tlcleiitt, utit-"tuittiin
tii-"iit rualta-titi lcultiiruutterenlinnit llottii’ille
riistoistaittt. ””’l"eille”, lisiini Auru silmät
luetuitta ttinspiiitt, "rein niitottatuittt antait
liitollisuuteni"
l-yicjtluutt toit/o eli suutiut uutti; siriitettä
ju nouse-ett aut-iitlco linjoitti lilluessa saineitt-
lsuiit luouito:ieiiititt lcuiitlci syntt-iit suutut.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
