Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
W:in Crichtart 34,000 markalla. Talo on
palamakuutettu 36,550 markasta kaupnii-
kien yleisessä palotoakiiiitusyhtiössä ja oe-
taja wastaanottaa talon etisi jouluk. 1 p.
Tämän kaupitti kautta on melkein koko
kalitie kortteria neljäntiessä kaup.osassa kon-
stili Crichtonin hallussa. (S. T.)
—— Mielien ruumis, jakit wiime keski-
wiikkotia löydettiin Aurajoessa Säwett pe-
rillistett titioti lähellä, ott nyt tiitinettii
loismies Hetirik Hatikariti ruumiiksi, Lie-
doit pitäjätt .tiankarin kylästä" Mies,
joka oli tuöskeniiellitt dllie.ipanpellolla Tii-
ruti kttsitrttiirttketitiiiksilla, oli sieltä wiime
maatiautaitta suurukset! aikaati kadontiut
ja siitä asti hiinestä ei ole mitään kuultu.
(S. T.)
-—– Löydetty wanha hautausuinti. Ki-
wijalitn perustusta kaitiiettaessa sille uu-
delle ritkennukselle, jottka neiti Fatitna
Schallterg rakennuttaa täkäläiseti itiin kut-
sutiitt Luostarituäen kaakkospuolelle, löy-
dettiiti wiime tiiorstaintt ittotiissa paikoiti
wallan ttiaaii ääressä 4 ruumiinarkun
jätteitä ja niissä luita. Että tämä paikka
muittainmaailmassa on ollut hautausmaa-
na, sitä ei ktiktiati tiykyisistä ihmisistä
muistane; todenmukaisinta lienee kuite :-
kin se, että tiiuitiais Tiirun luostari, joka
ei olliit tästä kaukana, ott paikkaa käyttäiiyt
hautaustttaaksi; Jos tämä otaksuminen; on
tosi, niin siellä ei ole 354 wuoteen ketään
haiidattti. (6. T.)
—— Liit,ieii-juhlasta on S. T:lle tullut
näin ktiiiliiwa lennätinsanotna:
9;;itzigissii, syyskuut! 15 p, k:lo !0 j.pp
.Jiihla Liitzetiillä on wietetty ihanassa
iltitassii ja maiten tiihantien ihmisen läsnä
ollcssa. Suomesta juhlaitti lähetetty lip-
pu oli asetcttu atioati puhujalatvan tvie-
reen, jolta tohtori Gerok Stuttgartista
korkeallit äätiellä piti kauniitt juhlapuheeti.
Ennen puhetta kantoi kaksitoista naista
walkeissa waatteissit seppeleen Kustaa
Adolfin muistopatsaalle. Liitzettiitt palat-
tita anttettiiii siioittalaitien lippu juhlalli-
sesti Liitzenin kaupuitgille.
— Sotttrileipiiri J; R. Lehtisen pyyn-
töön saada harjoittaa rawintola-oikeiitta
Wirwotiis-rawintolassa, on kaupungin mais-
traatti atitaiiut kieltäwän wastaukseit.
—
—— Hywtå wuodeiitulo, josta paljon pu-
huttiin ja luultiin toariiiaksi, näyttää in-
nokkaimpia etiitustiijia pettätvätt pahasti
toiweissitan, sanoo Aamul. Rukiit ylene-
wät yhä hinnassa, sillä wiime päiwinä
on maksettu 24——25 ntarkkaa tynnyristä,
ja korkenemaan päin on toistenkin ruoka-
tawaraitt arwo. Luullaksemine tnaantiiies
tekee siinä oikein, ettei tarpeettomasti tuh-
laa tänä wtioitna saatitja wiljawaroja,
jotka owat erinomaisen otwallista laatua
ja kelpaawat sen takia tulewina aikoina
siemenenä käytettäwäksii.
—— Haapapuun wienti Stiomesta, Ruot-
sin lehdissä kerrotaan: Kuten tietty, käy:
tetään haapapuuta waarattotniksi tuliti-
kuiksi. Saadakseen sitä kylliksii ja kelival-
lista, on Jönköping’in tulitikkutehtaiden
täytynyt tuottaa haapaa ulkomailta. Nyt
kesän ktiltiessa on parikyintnetttä laitvalas-
tia haapapuita tullut Suomesta ja We-
näjältä. Muutamissa laiwoissit on niitä
ollut lähes 10,000"ikitt kuutiojalkaa. Use-
attipia semmoisia lastia wielä odotetaan,
" (U. T.)
— Otitien mies; Eriis suitturi"- Uu-
deti Kokott kylästä Urjalassa on saanut
pniä suurentumisen summiin rahaa tä-
diltänsä Helsingistä, niinittäin 50,000
iitarkkaa. Tämän rahatt saatiiatisa ihas-
tui hän niin, että paikalla otti lestipus-
sinsa ja iipotti jiiriin-"n pohjaan. Tätä
rahaa ott sittemmin käytetty hyödyllisiiit
tarpeisin. Eräs rusthollari .itakan kylästä
oii ottanut häneltä laitiaksi 40,000 ttiiirk-
kitit, jaillit hän ott awannut siiurett kor-
weti hänen oitiistaitialla tilallansa, jotit
kiitsutaait Pelikortveksi. Siiviitiientieii sitiiti
mainita että hän myöskin aikoo rakett-
taa höyrini woimallit käywän tnyllyn
Täteti on ttio perillinen kohotittiit kiitt-
tittiiiiie mainioimmaksi rahakauppiaaksi, siis
ei tarwitse hänen enää puutteen aliiisettit
olla, kirjoitetaan Hätu:lle
Suoiiieu Piiitkiu uiisi huoneus ott
nyt siinä määrässä tpalinis, että ainoas-
taan maalaustyöt wielä owat kesken.
Maalaustöidenkin, jotka otvat tiskatut ko-
ristusmaalari Hellsteti’ille, oli tnäärä toal-
ittistiia etisi lokitkiiiiit 1 päiwäksi, mutta
työti kestäessä hawaittiin että muurit wielä
oliwat ttiin kosteita, ettei "
ttiaali niissa
pysynyt, jatikti tintoksi ttiyöniiettiiit yhden
kuukauden pitetttiys työti suorittamiselle.
Siitä päättäeti, ttiitä hra Hellsten jo on
saaiiut maalatuksi, tulee hänen työtisä
olettiaiiti hywin ktttiitisttt ja tiioittttiiaaii
kiittniatt tekijällensä. (U S.)
"ilkkuistelmia Ktiopiou kaupungin
satawtiotiseii olon ojalla" ttitttittett juhla-
kirja myydään Kiiopion kaupunkiin aiotiitt
Suelltnanin kuivapatsaan hywäksi. Ktrjan
hinta ott 2 tinkaa"
– Suoitiett polyteknillisestä opistosta
ei tästä lähtiett saa päästötodisttistit ku-
kitan, joka ei woi tiäyttää taitatoatisa Suo-
tneti kieltä. (U. S.)
—— Muita nutisia Suomestti, Por-
wooti kaupunki ott tämän lukuwuoden
alussii sitatttit ensimäisen siiaiiiitlaiseit kati-
sakouliinsa. Siihen on kirjoitettii 13 op-
pilasta, joista 5 on eniiett käynyt ruot-
salaisessakansakoulussa. (Mbl.
—;-. " " —. " -—";.;—""""
Wkaasendtiilta;
— Kauuiitti lattioin, Ktinsakoiilulle Ka-
rinaisissa on rttsthollari Jiihana Tilkatten
lahjoittanut Helsingissä ostetiiti 55() itiark-
kait maksawan amerikalaisen tirktihartnottiott,
jouka hän otnalla kiistanniiksellattn ott kiil-
jettanut Helsiingistä paikalle. —— Sitä paitsi
on rusthollari Rokka saitiati koulun käytet-
tätväksi antanut hywätt maakappaleen.
Mölhö.
Hukknnut. Tämän kuun alkupäi-
winä kaiwattiin erästä tukki-työttiiestä,
Salosta, ivaan ei tietty mihin oli joutii-
ntit, kunnes erätiä päiwänä löydettiiti hä-
nen ritutttiinsa Liekswedestä, lähellä Tyr-
wään kirkkoa. Mies oli kotoisitt thr-
wäästä ja jätti jälkeensä lesken ja ttitiii
tamia pieniä lapsia.
"" "?
Suyslukuktiusi Tyrwään kansakou-
lussa alkoi tämän Syyskuun 11 p., jol-
loitt wanhoja oppilaita saapui kouluuit
poika-oiastolle 34. Uusia otettiin wastaan
4. Tyttö-osaston oppilasluku ott puoli-
wäliiti kolutattakytniiientä.
—— Raisio, syysk. 13 p:uä 1882. Tääl-
lä ollaan yhä edelleen kirkotikorjaus-
piiuhissa. Tätiä siitoetia on tehty uudet
tijaii ttiiikaiset penkit, jatkti otvatsjokseenkin wii-
itieisiä korjaustöitä, tätä rupeamaa, koskit
ei kirkossa tiäy enään mitään ttiiiiita wati-
han iiikiista mallia, kuiu saarnatuoli ja
seinällä seuraaiott kirjoitus: Edle wälhor
Fru C-hristina till Norikiila oih Ttthwitt
täti tätta kiörkiti ttiitk samt Btiuke Giidi
till ähra (stadz huiis till prydnadt. Kir-
joituksessa ei ole wiiosilukiiit, miitta itse
kirjotiisttiwasta woipi päättää, että sett
täytyy olla koipiit tviitilittit" Kirkko ivit-
riistettiiii myös Ukkosenjohdattttjalla,
josta selwästi näkyy että kaitsii wielä tah-
too säilyttää jtt kuiitiiiissa pitää iki-ivatt-
han pyhäti tettippelitisä. – Wuoden tu-
losta iiäillä seuditillti woipi sanoa ylimal-
kaan hywää sittott joka lajistii; waati pe-
runoista ei ole warmaa tietoa, tiiitett ne
säilytoät talwella, koska nyt jo ott valjit
ii. k" koleraa joukossa; Sentähden ott syyta
peljätä, jattii mainittu raittiitta-aine tiil-
tven kiiliielltt kohoitti kttlliksi, tiuiikka se nyt
ott itiittan polkuhinnassa.
– Riihi palautit, Tyrwään Kaiwolan
Koiwuii riihi, kauroilla ahdattiitiii, paloi
poroksi tättiäti ktiuti 11 päiwänä sydän
päiwt’illä" :liiihi oli wakiitettu, tiuitta
kaurat tiiakuuttatnatta.
—– Sutiwo syyskuussa 1882. Lupasin
wiime kirjeessätii täältä kertoa Aiiran leh-
den lukijoille yhtä ja toistit kirkostattiiiie
jtt sen omaisuuksista jti koristuksista.
Täyttääkseni lupaukseni, tehkääitime pietti
käytiti tuossa wanhassa temppelissa, jakit
jo ttoiti 500 wuodeti paikoilla on seisottut
säikähtäiiiättä ja kestäuyt ttiatittt myrskyä
ja rajuilmaa kitikiltii iliititti suunnilta.
Tämä arwokas, uhkea huone iliuittt tarttia,
oii ritkeniiettti harttiaiista kititestii kauniille
paikalle iitaiititieti warrella "Götiliii-s" rii-
kennustaivatt mukaan ja ott 54 kyynärää
pitkä; nurkkain sisäpiiolelttt 31 kyytiärä
leweä laattiasta walwikattoon 12 kyynärää
korkeit. Päiityyii pidetään tiiaitsta olewan
koron tioiti 50 kyynärää. Seinät oiotit
37.; kyytiärää paksut ja ikkunoita löy-
tyy 8:san, jotka otvat 6 kyyti. korkeitit
ja 2½ leweitä. Katto holliottttu tiilillä
ja laattia tehty laudoista. Neljä untotta
sitte katettiin kirkoti katto rautapellillä. Nykyi-
sett alttari-taulun, joka ktitptiii Wapahjttn
ylösnoiiseiiiista oit 1854 itiaiilaiittiit Ha-
ioittittalari R. W. Ekman" Tttuluii ytti-
päröitsee titititttiset raatiiit ja lähitiitä lii-
naa kiillatitt liistat. Ttiulun ylipiiolella
on risti, johotika oii ripustettu orjantap-
piirakrattssi. Alttarin witsemiiitillii piio-
lella on niitikutsuttti piispitti penkki,
ritketitiettu kaapin tiiiiotoott. Tämän piis-
pan pettkiti päälle ott tehty pienempi sa-
tiiatt laatuinen kaapin muotoinen penkki,
joka on koristettii pienellä torttilltt. Tä-
hän pikkukaapiin ott asetettu neitsy Maa-
–6.
rian kuwa meistetty puusta pienoinen
lapsi sylissä. Maiiiitun piispan petikin
on rakennuttanut piispa Ttirussti Kottrad
Bitze, jakit eli Kunitigas Kaarlo Kiiuutin-
pojati aikatiit 15:sta wuosisadan keskipai-
koilla ja pidetäätiki kirkoti wanhiinpiiia
ittiiistoitta, ja jollemme erehdy oit tämä
kaapin muotoinen penkki katolisuuden ai-
kaiia ollut tiinuustuspeitkki. Samalla
puolella iilttaria löytyy myöskin eräs
kaiverrettu kiwi, asetettuna kiioijaliille, joka
on suuruudestaan tioiti 15 ttietiitiiiiti kttiitttiti
ptidati tiiuotoiiieii. Mihinkä tarpeeseit tätä ki-
ipeä ott käytetty ei wiirttiiiatt tiedetä ttiiitta
tiäyttää siltä kititi olisi siinä, tiiytettynä
wedellä, katolisuuden itikiikitiitena taimi-
tettii kastetta. Sitä paitsi ott walittiin
alttarin kohdalla maalattu ihmisten ja
eliikkaiti kuwia ynnä iitiiiitittttia epäselwiä
kirjaimia tiiuistuttaen ttiiiitiaisitikojett ko-
risttis tapita. Kahden ptiolitt alttaria,
siwuseiuillä, on katolisuuden aikana ollut
niinkutsutut nuittiiiiit parwet, jotkti sentään
jo aikoja sitteti oiotit hajoitetut
Saariiatuoli oit kiiteii sitttotiiaii korea,
maalattu uudestaan in. 1605 kaikilla tai-
ivitaiikiiaritt wäreillä ja seit yinpärillä ase-
tettu apostolein kiimat, sotkit owat weiste-
tyt putista, titiitta hywästi tiiaalatitt,
tiäyttäwät kitin inarinarikiitoat; Wasta-
päätä saarnatuolia tniesioäett puolella on
pieni parwi jottkit sinni seinällä tiäkyy
juhlallisetta Moseksett, Aiiron"iii jit isotti-
paiti profeetain kuivat maalattuina. Kir-
kan läntisellä seitiiillii ott urkupitrwi, jonka
siivuseinää koristaa kirkko-isien kiitoni ja
pääseittillä ott seurakuntiini kirkkoherrain
nimet muosilta 1563–1689 jolla ajalla
seurakunnassa oit ollut 11 esi-pappia
elikkä kirkkohertan. :liiiittett niittien joii-
kossit luetaan nimiä sellaisia kuin Laiireii-
tins Caniiti, joka itllekirjoitti lipsalan ylei-
sen kirkonkokouksen päätökseii w. 1593
:llesihillus "letraeiis, joka sittettiiititi oli
piispa Ttiriissit, Nieolaiis :liyeopensis, jota
sittemmin oli piispa Wiipurissii jit ittii-
itieittett tiillii iijitllit oli Iohituues Gezelius.
lirut, kyntinen iitiniset, otvat kirkkoon lah-
joittiiiiiit w. 1671 tie aateli-perheet, jotka
siihen aikititti oinistititat pitäjässä löytywät
suuremmat ttiaitoitiitisiiiidet. Näiiiiii urut
pidetään ivaiihempina urkittiin kuin tuttiini-
itie kirkoissa löytyy. Aateli-tititakiinoita
löytyy myöskin kirkossiitiiine uotit kolineen
kyttiiiieiieett, joista ehkä tiiaitiitseitittie muii-
iattiat. Oikeitlla puolella altitria on Mtt-
jiiri Petter Piperin siiwim maakiina peu-
rati kuwalla. Majuri Piper oli syntynyt
Wiipurissa ja hallitsi täällä rittittiitilan,
jossa hätt kuoli 1690, Wtisentmalla puo-
lelIit tilttaria ott öwersti Arwid Fougel-
htiftttitdt’in ipaakiitia, jossa ott ihtiiis-ruu:
inis liitttiiti päällä suwun aatelisuierkkitiä.
"wersti F. hallitsi Linnunpi’iän ja Liiwa-
lait tiloja ja kuoli 1605. Etisi pilarissa
mieswäen puolella on Betigt Johan Horn’-
iti komea ivitakuiia, warustettu ymmärret-
tiiwästi siirtitella, tuntoinerkkiiiä stiwulle.
Hänen ei suotu täällä sulkea siltitiätisä
tälle eläintille, waan titttitaiiti Narwan
tappelussa haawoitetuksi w. 1700, kuoli
häti myöskin siellä wähä sett jä keeii aitio-
T-; ". "". ——""."
Makikiabeoiii wupuuesota.
(Jatlc.)
"louhlca leiriini yimmaeta niin meluayaeti,
että pailcalla haliaantui ytilceii jalca leirin
c-SaSta. bluiäen muaaSa saapui sinne myöe-
lcin ituori ltrejlclcalainen, jolta lälieatyi innolt-
ltaana saamaan tieti-"ia syyta niihen, ei en-
sinhaiin aayietaeii etta melu juuri hatien
tahtetieii oli alliunöa saanut. Kiin I-ylcitlai;
ali saapunut yimniatun jauhan lua annettiin
hanelle tilaa, etta lian piiasi janitan liea-
lcelle, .laahat-in luo yaan aullceutui taae Sen
jällceeii eatäälcaeen hanta pisti-"taamaata paltaan.
I-ylciclaa ali saapunut lairiin yapaaehtoiaen
leolta innalla liitinten ottaa osaa harmaati-
tuneitlen sotilaitten yaisoihjn, taisteluihin ja
saittoihin; ei jhinettii Siis etta hiin lialta-
naan htinimiietyi huomatessaan olayanea ylei-
sen !ihan eeineena. !li-"iii ei yaiuut erehtyi;
naista eahenöiyiata eilinaylrsieta, joita jolta
taholta luotiin haneen"
"171835 han ott, petturi, ltreilcltalainen;
nyt täytyy hanen liuolla Sa liualema, jonlca
hait ari anaajnnut!” huuclahti .laahat-.
"IIitä tarhaitatte, ebrealaiaet, yatäyö.t-?
’I’appalcaa minut, jaa tahtiatte, !aari ei en-
nen lcuin oletta lcuuiinelleet minuai" huuei
I-ylcitlaa haileuyalla etanalla. "blinit alen
nahastani muuttanut; minä alan hylannyt
taatat jumalani.”
"llättelliihäti oit niiileii lruyja leilattamaa-
Iaanl" huusi "saaliin ja osoitti IJallnitait
lcultaraitnerengaeta, jalia harjati lci"eililcalai—
eeit häeiteartta. Siinii. nillcyi taaiaanlcin apal-
lon ja I)janan lcuyat aätaicleii ympäröiminii.
’kania ali liuniooinutan toisintua, eili-ii liat-
-ottu tarsittayan eneinpiiii, "lIäiien täytyy
lcuolla! !liitteri täyt)"y ltiiolla!”” ali ylteitnie-
lineit ltuitto. I-ylciclaan henlci ai haaliaan
allut itiin suuressa yaaraaati, ei aillainlcaan
lcun liitit huomattiin yiilliaiaea nauttijoistaan
talti silloin ltun liiiii taisteli ahiaaiit liatta-
aa lcuilun partaalla. llitei ailmiinriipiiylreee-
Sii aliai lirejlclcalainaii maannut tunnettuini
ruumiina murhaajainsa jallcojaii juureeaa,
ellei sanat: "llllciiti lcoelcelca hiinaeiil" lau-
suttuina lcayalla, haetetulla iiiiiiellii, olisi
piäiittiineet niitit likistit, jatlca ja alitat lco-
hotetut lyöntiin. !juuriolla "lllahlcadeuin
ruhtinaat" yaiaty"i joulclto alitulle ja sotilaitt-
Sa tiitien yalitae astui esitit piitillil-.liti .laa-
heriit luo. Ileti ettei ailtniiiiriiptiye ilinaiai
hänelle" ettii. häti ali ajaissa saapunut- pa-
lastaalcaeeti hilpailijanaa nuolemasta.
"hijitä tiima merisiteet" lcyöyi ltäalclcaheue,
liataoen totisesti ja aitlcaraeti ntiehiiiiaii.
"hke ajamina aiuaaetaan elliamien tuultaan
rangaista lireilclcalaiaeii, epajumalain palte-
lijan, yiilcoajant" yastaei IaSlter, saan tällä
liet-taa ai niin lciiyaaeti, sillä. ltäalrltaheua ali
ainaa mias, jota hän palttasi.
"lliin on lireilclcalaiiien, raan hiin ai ole
epiijumalain j)alyelija eili-ii !aliooja", aanoi
"Iucliia "IIi’iii ati sen liattaan jäseniä, jalia
lierran niin urltolclcaaeti taisteli yapauteiteti
puolesta ja hilti toi nyt eitit paremmin !cii-
aittiiii majailit talclcauteinme yapauteeit. IIiiit
iin tiittäätt Saapitniit; tiiuna tai-joutnaan taia-
telun maitiini puolastamme, ja ta ajotta pal-
lcita tiillii tauotut"
"ple 1uiileintna, ettii hiin ailcaa pettäii
ineicliit, laueiti oriis sotilaista; jalcti sanialla
ilmaisi lcailclcieii ajatulcaeii.
"I’ian anttiinne hyttiin tilaiaitiitleti itiihilii,
niihinlcii, liitin lcelpaa", laitatti Illalclcal:teiia;
"aiommehan jatsinakin lciiyclii !ilialliaeii hittip-
piiiiii, ja taisteluaan plati tulee jlitii anlco
tiima liroiltlcalainan petollinen tai taitollinen
yetiisä.””
’kaietelun ltalu saattoi jolcainen aatilaan
pian ajattelemaan taisia asiaita. äaaltat" ei
huitenliaan haluimut laattoa uhriaan niin
helpolla.
"liitii oit paltan-tk" huutlahti .IaSher ite-
lcam"iirtnta88aan. "iloa anitamme hiitten taia-
talla tiitaiaeiimnte, tuottaa hiin aseillamme
letkausta"
"IIiiii on neitostaan miiiittaniit”; yaStaIi
Ittlalclraheiie itiin liamilla iiäiiallii, ettii lcajlilci
yntparilla aaiaasat ltiiuliyat hiitten äiiitetiaii.
"hjelttiin pappimme ja yaitltjinpamitie aisat
ottaneet hänet saataan, ja miitti atait !aa-
ine"
tatin hänet juiitalaieenii aeetayeritia ja ya-
tiiyiiiiii !"
liuhtiim:iii aattoja lcuunnaltiiit arsalcltaalla
hiljala-niitlahti. ltiiilchaheatt anturoilla oli eli-
rloton luottamutia hiittaan ei iiittaaataait aen-
tiihtleii ettii hiin ali urhoollinen "jit yoittajaa
piitillilclcö, yaan tnyöalciit seittähilen ettii lia
roinat luottaa hänen itarasaiaiiuteanaa ja ltuit-
iiioittaii hiitten junnilan peittoaan. Itli liu-
lcaati heiatii uelcalttiiiiit haaliaa tiiiehaeii, jota
lieiiliiit piialljlclcönaii suojeli.
lty’liitliia tunsi että liiiiteti toistautiseen
oli liiittiitniiteit ltlalclcaheata hangestaan. dina-
ri ataeitalaitiett ali Syiliiintiioaaiiiiit lcjitallinen
peliietajaanea holttaan; inuttu jotain hita-
inaSi hiin tiitiiiiit liiiytöetayaaea jataiii, jolta
ilmaisi, ettei hiin nyt" yoitiiit ltuittinella hii-
rien lijjtaSlaitSeitatitt. ltylcjilita iiai sentiih-
iien aittatiatuatt ruhoilla klart-alta tilaisuutta
tulet/asaa taisteluaan istaatlalcaoeii itiiyttiiii liii-
tallieuuttiiait tatiana saitojaii aijaaii.
"’kaitattaltaa tai-tiiti ja; liiitSiilcaa taiste"
luiiii”, huuai illalclcalieua, lcoatlcua satariilci!
.laa !kerra Behttotlt anttia inoille täitiiiiii yat-
ton, niin oit tia itse .loruealeiniiit aulci mail-
la!”” ltlalcltaheus meni samalle ltiiminulla,
jaata Jaalier italian oli puhutellut suurta
itotilitejaiiltlcoa ja antoi lctielcyn liputin-tinta-
jtille asettamaan Se eeti huipulle, joeta ea
!oi iiiilcy"ä ympiiri lrolca leirin. I(iiaisart"et
rist-jaati rinnan yli hatsali ltIalclcaheue tilalta,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
