Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ja walkeuden wälillä sekä että sama tais-
telu, kuin inuillakin kansoilla, on ollut mei-
dätikin katisalla ja mitenkä mähittäin wa-
lon hisinärä on saawutettu, joka aamuau-
ringo tawoin letvittää ivalonsa. Seii
jälkeen puhelawalle nousi kaitsakouluit tar-
kastajii, kirkkoherra Ahlnian, selittäen kott-
litii hyädystä ja tarkoituksesta sekä opetta-
jan että oppilaiden welwollisuttksistii. Sit-
te pithtti kouluii tulewa opettajatar, neiti
Stetiroth wanheititttille yiitiä lapsille, jonka
jälkeeii itteisattiiii wirsi ja pastori Mikan-
der päätti toimituksen rukouksella. Wielä
kuitenkin puhui opettaja Wuori päiwän
toisestakiit inerkityksestä, nimittäiii, että si-
"nä päiwänä 250 wuotta takaperin Rtiotsin
ktiiiittg:ts Kustaa II Adolf oli etvaiikelista
uskoit puolustaessaan heittänyt hettketisä
Liitzetiiti kentällä Saksan maalla. Täniän
ioputtita laulettiiit "Maamme”. Lopuksi
"aikoi sisääit kirjoittts ja kaunis suntina, 10
poikaa sekä 18 tyttöä eli yhteensä 28 op-
pilasta, ilitioittiipat koulitttit pyrkiwänsä,
Tämä osoittaakiit, etteiwätheidäti wanhem-
patisa ole kotiltta koristukseksi rakentaneet.
W—i.
— Tilttn myynti. Tappijoen tila An-
gelttiemen kappelissa Halikoii pitäjää on
leskirotttiict Collan ttiyyttyt miljoineen ja
"irtaitnistotieett katippias Albert Landzett’ille
"Salossa 200,000 ittarkaii hinnasta.
(A- P")
— Meriwaliinkoja. Hiittisten pitäjästä
kotoisin olewa kituitarilaiwa "Oceana", jo-
ka kattppalaiwanperätttieheii Otto Mauriz
Anderssoniii johdolla äskettäin tiili Ttir-
kuiin Hoiisleuristä Franskttsta, törtiiäsi yol-
lä wasten 21 p:ää ioiitiiekulutiutta lokakutt-
ta lähellä Bornholmia yhteen erääit toisen
laiwatt, litttltawasti erääit jahdin katissa.
Laiwan pääliikön Tttrtttt raastttioaitoikeu-
"dessa antamasta ielityksestä näkyy, että
"Oceatta" mainitussa tilaisuudessa oli ivit-
rtistettii merkkilyhdyillä sekä että melkein
samaan aikaan kuin !aitoaita huomattiin
punainen ivalo ittereltä, tapahtui yhteen
törtiiäys, jolloiii wieraan !niivan masto
kaatui „Oceatia" laiivalle, jolle myöskin
"tapahtui useita ipatitiiioja. Wallitsewati
pimeyden, ankaran aaltoilemisen ja "Oce-
aitan" töriiiäyksessä wahingoittitneeii tak-
laasiit tähden ei wettettä woitu laskea ulos,
"tai ittitihiii toittiiiti ryhtyä toisen laiwan
tilan tutkimiseksi ja antaakseen mahdolli-
sesti tarwittawan apua, waan" katosi se
kohta näkywistä. Näin kertoo A. P.
Suomalaisen parkkilaiwait "Muisto"
haaksirikosta ulkopuolella Segerstadia Olaii-
niit itärannalla oii settraawat tarkemmat
tiedot ilmoitettu "Kaliiiar" lehdelle: Laiwa
ajoi karille iiiaaiiaiitaiiltatia 16 p. loka-
ktttita, klo 6,30 j. pp. hywin ankarassa
ittyrskyssä itäisillä ja itäkaakkoisilla rae-
putiskilla. Sitteiiktin eitsiitittiäiiieti sysäys
oli tuntunut, käätttiettiiii laitoa tuuleen,
wälttääkseeti jos mahdollista tiiaan lähei-
syyttä; se ei kutterikaan onnistunut, waati
laiwa istui kohta kiinni; tititli yltyi ja
käätityi kaakkooti rakeilla ja lumirännällä;
laitoit kokonaan heitettiin silloin sitojan puo-
liselle kyljelleen ja uhkasi joka minuutti
kaattta kumoon; mtttta rimakasti päätettyä
hakata mastot poikki, ja yhtä rimakasti
paitttta sen päätös toimeen, pääsi laiwa
pahiitiiitasta ivanrasta ja pelastettiin henki
ja omaisuus, nitnittäitt se mikä woidaan
pelastaa. Koko yött kesti myrsky hywin
"ankaratta ja wäestöti tila oli tiikala. Hä-
tä tulia pidettiin tosin yllä alinomaa,
mutta, jos tie ittaalta olisi hitottiatttikiii,
ei ankaran aaltoilemisen ja kotpieti tyrsky-
jeit tähden woitit saada mitään yhteyttä
titanit kanssa toittteett. Kun koetettiin atti-
jlle. "ilailituitselia siinä. ett !tyrii yttitntttiis,
raati ei tneillii."
".Ios te itiin tuuttiaatte, iiiiti "jiittiiltiiiimtiie
asia siitsetis;i.””
"lilitiii pyytikin teitii"”, sanoi (ille-gauril-
reuriin; jos teillii ett initiiiile iiiitiiiiti ilmeit"
tamista, niin pultitit-.ia "ja iilit-"iii jtititiiitsuite
yelieni yiiriniiisutttta: itteitii itiin tiseitt ett
petetty. .laitiala tietiiii ettii ttiittii jiiteiestii-
tii itiiiaitin lttetatt teiititi.”"
"rtritieiiineit rotira!”" riistasi 1)atiiei sii-
rttlliseiiit iiiinellii, "tiitiiii ei ele ensititiiiniitt
masennus, "jetit tnjnii ystätiitti tiilitien siinti
ltärsiii; sett saatte ttsiceti. liitit-ta joita piil-
"jeit riiitastiiit, ltiiti ittyäs !niljen ttnteeitsi iin-
taa. liiinii ett yei itieitiiii, ettii titiitt tänne
siiiiii toit/essa, ettii ntittiiiie osoitettaisiin
iiittltittt ltiottamttstii jntlitiitneitsi siitti, ettii
iitiiiii ttiiit lujasti elett liiottanut teiltiii
(-ltttic.i
pua hätälaukausta, räjähti naulallinen ruu-
tia, jota päällikkö kapteeni Backlund tässä
tilaisuudessa säilytti taskussaan ja tuotti
häitelle komia palohaaivoja sekä käsiiii että
kasivoihin, waikkei räjältdyksestä oniteksi
mitään siitiretnpaa wahinkoa sytttynyt. Se-
kä päällikkö että miehistit osoittiwat kuiten;
kin suurta mielenmalttia kotoati yön kestä-
essä. Wasta päiwän koittaissa, saattoi
kapteeni pienellä wetieellä tulla maalle ha-
kettiaan apua, ja waikka wielä käwi hywin
ankara tuitli ja tyrskyt olitpat rajut on-
nistiti apu ktiitenkin.
kiiltomaalia.
Iri ii ii " i " tiia en yiinteisinä nutiitau"
sina oliut yitii parantumiseen pain. Irian-
tiiti niinistori ott eriikissii puheessaan seliiillii
ttunteroilia teriistanut, että riitoitsiett lultu
on nieiitoisesti yäitentynyt. liiimeiseiiä syys-
ittiitiiii tapaiittii 131 riitasta, joista ittiiten-
itin 52 eli uititausltirjeitii, itun sitti rastoin
syysitutilla ruotta eittien tociellisten riitesten
luitit teiti 223), Ictiitettitin eit tiina syitsynä
tyättättiyys eiltit ylite’" suuri ituiit eniien "ja
tietysti myös ylit ylitit pititiit "ja pimeiit.
i’iime maalisituiiiia eii riitosten iiiitn 531
ja itiiitenititi eli yiinitiloiiiiii suljettu 587
iieniteti, "joita epäiltiiii riitoitsista; yiiine syys-
ituulia niitti sitä yasteiii eli yaait 40. ’ke-
äistiiitseitsi tiian parantumisesta mainitsi
ntitiisteri iepnitsi myösititi sett, ettii oriis
maaliiteti itiiyaimyia jeiittijia, I)aititt, ett
tnyäntiinyt, ettii. itiilteitus eit loppumaisil-
laan, siilit itarisa luulee naittaneensa itailtlti
maalain itaritta.
l’ a 1 i :i n it ii ni o u s tapahtui "jeittt niita
sitten ILere-itt saarennolla, joita iiyyiti !tiirai-
iee sen peri-itämaalaisia oleja. sannoilla-
elijat ja ttuiiistiiitsien suosijttt eiirat täiillä-
itin yastatusteii, miitta yasteitt tai/ailista itie-
ttea teltiyiit täiiiiii "anitoilla-alistit italiiittitu-
tnoiilcsen "ja ituitiitgras eli tietysti uutiistus-
puuhaajain tipolalla. iltin, tiilet, eli anta-
tttit muutamalle tiiuuitaiaisyailnlie lueati teittit;
itattppaa erityistila, ttiiiiitsityiiiii paiiteilia,
tiuitta sitä eirat itänett alamaisensa tyynellii.
mielellä itatseneet, ite itiin tiiltiiti asti erat
eliineet niin ityrin suljettuiiia uiiteniailtnaita,
ittiin niiitlti itiieressaatt. Sattuipa sitten yielä
ettii itiin raitati puutteesta. eli "jättättyt iis-
itelliset setantieltensä pari ituuitatttta ilmait
paiititaa. Näitä seiitlteja itäytti itiini-iitaan
setit, ’i’ai 0ti ILtin, iiyyt’iitseeii. Icesiiitutiti
23 p:nä siti itiin ittipinan teitneen, "joita pa-
iteitti ituninitaatt "jtittiitniiiiit yiiltattsa "ja liiii-
temätin palteen. Tuitittitatar ja perintöprin-
sessa "jeutttiyat teiti napinoitsijain itäsiin.
Itämaiseii taran tnnitaatt jtaitoitettiin niitttät
"juemaait myisitityii, joita iieiäaii paiitaiia tap-
poi, ja tnetii iteriteampi ytritattiies sai sa-
ittoiit surmansa. Siiiä tiiitaa itiini itatisa
niitien muultalaisteti itimppttnn, "jetita läy-
tyiyiiiiit piikiltanpungissa. liiaita ei loyty-
tiyt ittiin naapuri-italian, Japanitt, liiiietystu.
itkutta iiiiitttit osoittiyat että "japanilaisten
muitteitt itiitetty iiritoeiiisnus yieltieläii. icoite
seitsemiin tuittia itesti liiliettiliis "ja itiineti
ittitnppanittsa ittinsajeuiton ltyöititäyitset "ja
ltiitt iieiiliitt asuntonsa eli sytytetty pala-
maaii, tuttitieat lie, ltaiititiatisa 28 ntiestii,
liipi yäitijetiiten satamaitaupiinitiiti, "jossa itu-
yerttäöri ltoitti iieitii suojelia, tutitta itutt
sotamieltet täiilläiciit rupesiint iteitii alttiis-
tamttan, eli iteitiiiii paitito "jiilleeit tnieitaii:i
raititta itselleeit tieti. IIe piiiisiyiitltiit rati"
tatut, ituititaamatta eittttttpäti itttiti yiicieitsiin
miesta. ’I’iiiiltii lie pääsiyiit yeiieeliii paite-
tietnaan "ja sairat yiimeiit turtiaa englanti-
laisella setalaiyalla. ILaiiatt itapineitsij:it
eirat itujtettitaati saatteet täistiiiisii iloita.
Jaj)attiii iiaiiitiis liiitetti sotalaiytitt, joita il-
miin rastiteta laslti liiaalle, pietien seta-
jeiiiteii "ja palteitti icet-realaisia suostutaan"-
ltaiititiiii ritariittuiiiitt ityeityicsiin. Sttntaan
niit-aati muisti myös ILiittait iteisat i, ettii
lieroa oiiteastaait ituttluiititi iitinen yliiterriiu-
tensa alle. IIiiiiititi toimitti pittii setalai-
yati "jit pienen sotitiioitttait paiitttlle sii iiätteii
liiiiettiiiiiitisii inenitetteii ttiiti riisiiasti, ettii
itiiit sai ittipitioitsijati ’koi 0ti !catrin laital-
lensa iioitittiteiinitsi. Kyt itiin paittiiii itiin-
ni sa iiiiietettiiit riittitina lsiyttnatt rustaamaan
teoistansa "ja !tore-"tiitiset sairat riitit-iran
itiisityti pysyit aiallansa "ja totella yiilier-
rati ]inuttiin iteisaria; ja siiiteti se rullatt-
lctttiieits loppui.
"Matitt" tviittteisestä Heisingitt
kirjeestä
iaittaattittte seuraawan ruotsalaisuuden pe-
rusteita itiuscrtaivtttt kirjoituksen.
Tilastoilitien toittiistomttie ott ottanut
kiitettäwäksi tawaksi joka wuosi ulosantaa
"Suotnenmaan tilastollisen wuosikirjan",
joka sisältää runsaait joukon yhtä hyödyl-
lisiiä kuin hutvittawia tietoja. Äskettäin
ilmestyi siitä tieljäs ivuosikerta 1882
Tässä tvuosikerrassa oii yksi ihka uusi
taulu, jotiiitioista ei edellisiissä wuosikerrois-
sa ole nähty. Se on järjestyksessä toinen
ja sen tiimi on "Pinnaii—ala ja kirkonkir-
joihin pantu wäkilukit, sekä suotitea ja ruot-
sia puhumien lukuiiiäärä kussakin Suo-
iitettinaan kunnnssa"’” Tätä taulua, joka
käsittää piteli kuudetta tiheästi paiitettua
lehteä, oit eriiioitiaiseti hupaista katsella ja
tutkistella.
Siitä itäkyy esitti. että Kajaattilla on
kiitittia olla se kaupunki maassamme, jolla
ott suuri pinta-ala, s. t. s, kaupungin omis:
taittaa titaata. Se tekee ttäet ei wähem-
inätt kuitt 129 4/".—) neliöwirstaa eli enein-
niän kuin kokotiaisen neliöpeitikitltiian. Si-
tä tvastaati oivat Lappeetiratita ja Sorta-
wala tässä suhteen oikeita kääpiöitä, sillä
niillä ott waan, edellisellä 27;; ja jälkiin:
tnäisellä ½ neliöwirstaii piitta-ala. Ei
sowi Wiipurittkaatt liioin kerskailla, kosk’ei
silläkään ole enemmän kuiii 1½ neliöwirs-
taa ttiaata. Muista kaupungeista mainit-
takooti seuraawat, joiden piitta-ala tekee:
Kokkolait 6977"" Toruion 654/z, Oiiltitt 43,
Raititian 259"" Poriii 242/z, Heittolan
227,0, Waasati 17½, Turun 159"" Hel-
sitigiit 14½, Kuopiti 107"" Hänieettlinnatt
67"„ Iywäskylän 4½, ja Tattipereen 23/5,
neliöwirsiaa.
Mtttta wielä hupaisemmat owat ne nu-
tnerot, jotka osoittawat sitoittalaisten ja ruot-
salaisten lttktttiiäärää itiaaittine kaupunki-
ja ttiaalaiskttiiiiissa. Minä hain kaikkein
etisiksi esiin Mikkelitt ja Kuopioit kaupuri-
git, tiähdäksetti ittiten asian laita siellä oli.
Silloiii sain tietää, että Mikkeiissä ott
1,041 sttotiialaista ja 389 ruotsalaista, se-
kä Kitopiossa 6,221 suomalaista, tiiutta
aitioastitati 505 ruotsalaista. Minä koe-
tin saada itselleni seltväksi, tninkätähden,
asiaiti näin olleti, edellisessä kaupungissa
ylläpidetään waltion kttstamtiiksella täydel-
listä rttotsalaista lyseota, jälkimmäisessä
taas kannatetaan waltioaivulla yksityisiä
seitiittoista.
Waan silloin juohtui mieleeni, että war-
tnaankin Mikkelin ja Ktiopiott läänissä
muualla, kiiiii hallinto-kaupungissa, asuit
paljon ruotsalaisia, joiden hywäksi noita
ruotsalaisia oppilaitoksia ylläpidetään ja
kannatetaan. Olihait portvarissäädyssä wii-
itie waltiopäiwillä puhuttu "itiistä tuonis-
ta tuhansista perheistä Sawossa ja Kar-
jalassa””, joita warten Mikkelitt ja Ktiopi-
on ruotsalaiset lyseot niuka olitpat wälttä-
iiiättötnän tarpeellisia. Rupesiti siis etsi-
tiiääti niitä numeroita, jotka osoittiwat suo-
malaisten ja ruotsalaisten lukuttiäärää ko-"
ko läänissä.
Silloin sain suurimmaksi hämmästyksek-
seiti tiähdä, ettei koko Mikkeliti läänissä ole
ciiemtitäii kititt 1,680 ruotsalaista. Kuo-
pioii läänissä ei ollut niinkään paljon:
aittoastaaii 1,339 hetikeä. Sitä ipastaait
teki suotiialaisteti lukutitäärä edellisessä lää-
nissä 165,486 ja jälkinimäisessä 255,002
hetikeä s. o. suonialaisia oli 106 kertaa
eiteiiitttäti kuin ruotsalaisia!
Sitttiatkoon, ajatteliti itsekseni, eihän tä-
iiiä tooi olla itiahdollista, oleti luultawasti
katsonut ivääriti. Otin esiiii linjaalin, las-
kitt seti cnsitt Mikkeiin, sitte Kuopioti liiii-
iiitt iiiitieti alle, seurasin silitiilläiti sett syr-
jää noit.i pitkiä iitititerosarjoja myötett, kuii-
iies tulitt niihin sarekkeisin, joiden ylipääs-
sä seisoi painettuna "Suoniea puhumia"
ja "Ruotsia puhuwia". Wariiiitudeksi pa-
iiiii wielä sett paperiti, johoit tätä kirjettä
kirjoitaii, pitkin ttoittett sarekkeitteit reunaa,
jott’eti erehtyisi nuuteroissa, sillä itäittett
sarekkeitten jälestä tuli wielä itiiiitakitt.
"isaiiioiti sitte lujasti wasetiipaa kättätti tpii-
titoittiiueti ja oikean paperiit päälle, jotta
tie pysyisiiwät paikoillaan, ja tiihysteiin taas
numeroita. Aitvan oikeiii, silitit tie seiso-
wat 1,680 ja 1,339, siitä ei päiissyt iiii-
hittkääti, ittitiä ett olltit erehtyityt. .liatsoin
kiiiteitkiti wielä kirjan loppiittit —– sillä
minä yhä epiiiliit –– löytyisiko siellä "oi-
kaistatvieti paitiotvirheitteti" joukossa iiättiät
uninerot, tittitta siellä ei ollut tiiuitta kttiti
tyhjä iti-.ilkoinen siiptt.
.tiaikki epäiletttiiien oli iiiitiittttodoitt tur-
ha. :iitittterot otvat kttiti omatkitt oikeita.
.iloko Mikkeliti ja ttitopioti läänissä ei ole
yhteensä ettetttniäti ktiitt 3,019 ruotsalaista
ja näitä warten ott olemassa kiiksi täydel-
listä lyseota, joista teitten kokottaati, toi-
iiett osaksi kannatetaan waltion waroilla.
Mutta Mikkelin läänin 165,486 suoma-
laista warten ei kannateta ainoatakaan ly-
seota.
Minä laskin kynäni tolppoon, sytytin
paperossin ja rupesin taas miettiniään,
löytyisikö jotain järjellistä perustusta täm-
ittöiseeii luonnottomaan asian laitaan, Lie-
iieekö, arwelin itsekseiti, mitään siwisty-
nyttä maata inaailtnassa, jossa tällä ta-
woin kouluja perustetaan ja ylläpidetään?
Silloiii wasta muistin, että eläithän ——
Suotnessa, siinä maassa, jolla kaitsallisiin
epäkohtiin katsoen marinaankaan ei ole wer-
taistaiisa "atiringoti alla.
Nyt minusta asia ei enää ollut niinkään
kuitittiallitiett. Tartuin taas kyiiääni ja
rupesin uudestaan tutkimaan kirjaa, ivak-
tiiis kohtaaitiaaii uusia häiitmästyttäwiä
numeroita, joista kuitenkin wastedes pää-
tin olla hätitmästymättä.
Minä katselin nyt Wiipurin kaupunkia.
Siellä on 9,579 sttoinalaista ja 2,890
ruotsalaista. Koko Wiipurin läättiissä te-
kee edellisteti lukutiiäärä 291,490, jälkim-
mäisten waan 7,382 hetikeä. Mieleeni
ttiuistiti, että tässä läänissä kyllä noita
7,382 ritotsalaista warten ott waltiolyseo,
mutta ettei suomalaisille, jotka owat heitä
39 kertaa lukuisammat, yleisillä waroilla
kustanneta ainoatakaan korkeaitipaa oppi-
laitosta, eipä edes ole atinettu apua sille
yksityiselle suoinalaiselle opistolle, joka on
Wiiptiriin perustettu, waikka sitä jo aikoja
sitte on pyydetty. Mutta niinkuin jo sa-
tioin, minä olin päättänyt, etten enää ota
numeroista hänimästyäkseiti.
Sitte tulin Oulitn kauputikiin. En to-
dellakaan olisi saattaitut luulla, ettei sen
asukkais a edes kymmenes osa ole ruotsa-
laisia. Näitä on näet waati 793 henkeä
8,903 suomalaista wastaan. Raahessa on
ihan sätitilleen kymmenen kertaa enemmän
suonialaisia kuin ruotsalaisia: edellisiä 2,730,
jälkiintnäisiä 273. Waan jos katsotaan
koko läätiitt wäestöön, nähdään että Ou-
luit läänissä suotualaiset owat ruotsalaisia
83 kertaa lukuisammat. Suotnalaisten lu-
ktiinäärä nousee itäet 204,370:een, ruotsa-
laisten ainoastaatt 2,444:ään henkeen. —
Niittkuiit tiedetään, kustantaa waltio näil-
le wiiinetnaiitituille täydellisen rttotsalaisen
lyseon; se yksityinen suomalainen lyseo si-
tä wastaan, joka oit Ouiuun perustettu,
on tähän asti saanut waan riittämätöntä
waltioapua, ja pian saadaan nähdä koroi-
tetaaitko tämä, niinkuin pyydetty ott, riit-
täwäkfi.
Häitieeti läänissä on 59 kertaa enemmän
suomalaisia kuin ruotsalaisia, nimittäin
217,462 + 3,829. Hämeenlinnan kau-
pungissa asuu 3,310 suotiialaista ja 605
ruotsalaista, Tatnpereella 12,744 suoina-
laista ja 896 ruotsalaista.
Nyt puheena olleissa wiidessä läänissä
owat siis sitotnalaiset ruotsalaisten riuttal-
la äärettömän suuressa enetntiiistössä.
Edellisteii yhteenlaskettu summa tekee
1,133,810, jälkimniäisten waan 16,674.
Elikkä toisin sanoin: Hämeen, Wiipurin,
Mikkelin, Kuopion ja Ouluti lääneissä asuu
lähes 68 kertaa enemmän suottialaisia kuin
ruotsalaisia"
Waan tällä kertaa saattaa jo olla tar-
peeksi tilastollisista numeroista. Tulewas-
sa kirjeessä sopii meidän ottaa puheeksi
koliite jälellä olemaa lääniä.
—- " —
Knrssit,
Stwuien Pankki Marrask. 8 p.
Waihto- Osto-
kurssi. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7 p ...... 254: — 246: – 100:!th k.
Lontoo 90 p ..... 25: 17 25 — puit:ta st.
Parifi 90 p. . 99: 31) 98 10
Haittptiri 90 p. . 123: 20 122 50 100""
Amsterdam ..... 207: 50 206: — " "
Tukbolma 3 v.. . . . 139: 30 138: 40
Laiwalista.
S : t J o h ii, lokak. 2 p. Finland, Björn-
stad, Bordeauxista.
M i r a tii i ch i, syysk. 15 p. Suottialoitieti,
Liija, Irwineen.
J u u t i n r ci u tii a, lokak. 18 p. Hanna,
ilpptttati, Calaisista Helsittkiin painolastilla.
G r i iti s by, lokak. 19 p. Jmpt, Haitttus
iAhokasi, Ktotistadtiiit; Emilia, Karlssott,
Tukholinaait.
M a l a g a, lokak. 11 p. Jeniiiy, Hällström,
Ctirdtfftitt.
B a r c elotta, lokak. 15 p. Ystäwät Törn-
bioiit, Fiiadeifiiiaii.
T i" a tv e ni ii tt d e, lokak. 21 p. Probus,
Suiidblotti, Mariatihaittitiaatt; Jlnio, Jattsson,
saittoist; Aallotar, Pluhitt, Ilauttiitlle; Atnta,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
