Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
160
asteitten välille, on alaltaan n. 2(M) neliöpeninkulmaa. Yli
V« osån Inarista valtaavat vesistöt: järvet, lammet ja joet
Kuivat maat ovat pääasiassa hiekkakankaita, ylipäätään koko
seurakunnassa laihoja, joskin paikoin pienemmillä aloilla
tapaa kellertävää metsämultaa. Paitsi näitä tapaa metsäisiä
vaaroja ja harjuja, joilla maaperän muodostaa enemmän lai
vähemmän pvöreäsärmäiset graniitti- ja gneissikivel. Kiinteä
kalliopohja pistää harvoin esiin. Varsinaisia tuntureita on vähän
Suot ja vuomat ovat Inarissa harvat. Niiden ala ei ole
suurempi 1 n osaa kuivien maitien pinta-alasta. Suurimmat
vuomat joiden pituus on monta peninkulmaa, ovat Suova- I.
Savujärven ympärillä luoteiseen Inarijärveltä. Vuomia on
myös Kaamas ja Ivalojokien ja ylisen Vaskojoen varrella.
Tasaisia ovat maat etenkin Inarijärven pohjoispuolelta,
Utsjoen rajalle saakka, sekä siitä itäänpäin Iijärven sivu aina
2 pk. Suollavuonon itäpuolelle, josta kiviperäisvys alkaa.
Hyvin lakeaa, joskolita seutu on yliinköseutua, on
edellämainittu maa-ala aina 2 pk. lähelle Inarin kirkkoa. Missä tällä
alueella on vettymiä. ei niillä ole juoksua, jonka vuoksi
muutamissa niistä vesi on lämmin ja pahanhajuinen, kun
taas toiset ovat kylmävetisten kallioitten ympärillä.
Inarijärven ympäristössä tapaa louhikkoja, jossa
lohkareinen leveys voi olla monta syltä. Niitä ei ole ainoastaan
järven ympärillä, vaan niitä kohoilee itse järvestäkin. jonka
rannat ovat hyvin kivikkoisia.
Lännessä, kulkien lounaasta koilliseen, leviää laaja
tunturiseutu, jota yleisellä nimellä sanotaan Muotkatunturiksi.
Se on tavattoman tiheäkukkulainen ja pitkin pituuttaan
miltei autio. Jatkon tälle tunturille, joka on vedenjakaja
Inarijoen ja Kaamasjoen välillä, muodostaa Vaskajoen
eteläpuolelta alkava 3 pk. pitkä Maarastentunturi. Tämä liittyy
vuorostaan sangen likeisesti yhtä laajaan Peltovuomatunturiin,
jonka ylitse valtionraja menee. Nämä tunturit, kuten
Maan-selän muutkaan tunturit, eivät ulotu varsinaiselle lumirajalle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
