Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - P - petollisuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
pet petollisuu
ligt, svekfullt, förrädiskt, -suus2 förrädisk-,
falsk|het, svek -et.
petoj|mainen (eläimellisen julmaj djurisk;
brutal; (raaka) rå, bestialisk; (hurja) vild;
~ luonne vilddjursnatur, -maisesti djuriskt;
bestialiskt; brutalt; rått; vilt. -maisuus2
djurisk grymhet (råhet); brutalitet;
bestia-litet, vildhet,
peto|jmehiläinen ro v bi. -pistiäinen (hnt.
Sphecidae) sandstekel,
petos bedrägeri; (vilppi) svek -et; (kavallus)
förräderi, -kauppa ks. petos, -rikos
bedrägeribrott,
petroj|kemia petrokemi. -Ii petroleum -en, -et;
fotogen -en (-et;, (-astia petroleumjkärl,
[-tynnyri] -fat. -keitin petroleum-,
fotogén|kök. -lamppu vrt. öljylamppu,
-lähde petroleumkälla, -moottori
petroleum-, fotogen] motor, -npuhdistamo ks.
ö 1 j y n p u h d i s t a m o.)
pets||aamaton obetsad, -ata (puus.) betsa.
-aus betsning; bets -en.
pettu* bark -en. -jauhot barkmjöl. -leipä
barkbröd, -puuro barkmjölsgröt.
pettu ri bedr ag lare, -erska; (kavaltaja) iövvh-
dare. -ruus * bedrägeri, förräderi,
petty||mys missräkning; besvikelse; kokea
-myksiä pröva på, erfara besvikelser;
suureksi -myksekseni till min stora besvikelse;
tuntea ~tä (-neensä) känna sig besviken.
-neisyys2 missräkning; besvikelse, -ä* bli
besviken; bedraga* sig . (jnk suhteen på
ngt); gäckas; (erehtyä) missräkna sig; siinä
hän -i däri bedrog han sig; -nyt
besviken; gäckad; (myttyyn mennyt)
felslagen; ~ toiveissaan bli besviken i sina
förhoppningar; -neel toiveet svikna (gäckade,
felslagna) förhoppningar; huomaan -neeni
siinä jag märker, att jag missräknat mig
(bedragit mig) på det.
pettä||jä som förråder (sviker); (petturi)
bedragare; (kavaltaja) förrädare; (nainen)
be-dragerska. -minen bedragande, förrådande,
-mätön som ej sviker; osviklig; (varma)
ofelbar, -vä(inen) (er. vanh.) bedräglig;
(arvaamaton) oberäknelig; (kavata)
förrädisk; (turha) illusorisk; -vä jää bedräglig
is; ks. m. v i 1 p i 11 i n e n. -v(äis)yys2
bedräglighet; oberäknelighet; förrädiskhet;
(paikkansapitämättömyys) ohållbarhet;
laskelmien ~ kalkylernas bedräglighet
(ohållbarhet).
petjtää* 1. bedraga; gäcka; (petkuttaa) lura;
~ kaupassa bedraga (lura) på en affär.
2. (kavaltaa) förråda; ~ isänmaansa förråda
sitt fosterland. 3. (olla uskoton) svika; ~
ystävänsä (puolueensa) svika en vän (sitt
parti); ~ (syödä) sanansa svika sitt ord;
icke hålla ord; hänen hyvyytensä ei koskaan
-ä hans godhet förnekar sig aldrig; rohkeus
-ti modet svek. 4. (myödätä, antaa myöten,
erehdyttää): peruslus -ti grunden gav efter,
vika; laskelma -ti kalkylen slog fel (höll inte
streck); jää -ti isen brast; vanhat merkit
eivät -ä gamla märken slår inte fel (ljuger
inte); (epäonnistua) misslyckas; (mennä
myttyyn) gå om intet; rinna ut i sanden,
petäj||ikkö*, -istö (petäjämetsä) tallskog- -en
ä — pidellä
-ar; (-ämetsikkö) talldung|e -en -ar;
tallbestånd -et -.
petäjä tall-en -ar; (yhd., tied. ym.) ks. män ty.
-inen 1. (s., er. ent. pettu) tallbark -en;
(pettuleipä) barkbröd -et. 2. (a.) av tall;
tall-, -nkuori tallbark. -nkänttyrä martall;
knotig tall. -nlatva talltopp, -nlatvus
tallkrona,
petän ks. pettää.
peuh||ata stimma, bullra; (elämöidä) väsnas;
(meluta) larma, -toa* ks. ed.; vrt.
penkoa; myllertää,
peukalo tumm|e -en -ar; pistää ~a tumma
(med ngn) (jst på ngt); ~a päälle! det
tummar vi på! ~ keskellä kämmentä (vara)
fumlig, opraktisk, tafatt, oskicklig; ha tummen
mitt i hand; pyörittää ~itaan (olla
laiskana, jouten) rulla tummarna; pitää ~a
(»peukkua») pystyssä jnk puolesta hålla
tummarna för ngn. -ida tumma (på ngt);
(hypistellä) fingra (på ngt), -inen 1. (en)
tummeliten; lilleputt -en-ar. 2. (lin.
Troglodytes troglodytes) gärdsmyg -en -ar. -inti*
tummande, tumning; fingrande, -kyyti :
matkustaa -kyydillä lifta, -kyytiläinen
lif-tare. -lintu ks. ed. peukaloinen 2.
-n(imijä /Ips.] tumsugare. -kynsi
tumnagel. -paksuinen tumstjock. -pituinen
tums-lång.) -poika (en) tummeliten, -ruuvi (hist.
kid.; kuv.) tumskruv, -sääntö (shk.)
tumregeln. -ton tumlös; (som är) utan tumme.
peura (el. Rangifer tarandus) (vild)ren -en
-ar; vrt. poro. -n(juuri [ksv. Seseli libanotis]
säfferot. -jäkälä ks. poronjäkälä,
-kello [ksv. Campanula glomerata]
toppklocka. -liha renkött.)
pfalzkreivi (Saks. hist.) pfalzgreve.
pia kkoin snart; (ennen pitkää) inom (innan)
kort; inom en nära framtid; (helpos i) lätt.
(-en[pian tapahtuva] snar.) -mmitei mycket
snart; (mitä pikimmin) med det snaraste;
(melkein) nästan; nära nog.
pian snart; ~ aikaa snart nog; (melkein)
snart sagt; (helposti) lätt; saattaa
~kin tapahtua det kan lätt hända; niin
~ kuin så snart (som),
pianis||simo (mus.) pianissimo, -ti pianist,
piano I. (s. mus.) piano -t -n. II. (adv. mus.)
piano, -kappale pianostycke, -konsertti
pianokonsert, -konsertto (sävellys) ks. ed.
-koulu pianoskola, -musiikki pianomusik,
-myymälä piano |magasin -et -, -affär -en
-er. -n(kieli pianosträng. -kilkutus ks.
-r ä m p y t y s. -kosketin, -näppäin
pianotangent, -rämpytys pianoklink.
-soittaja piano|spelare, / -spelerska; pianist,
-soitto piano I spel, -musik.) -numero
pianonummer. -nvirittäjä pianostämmare.
-nviri-tys pianostämning, –oppilas pianoelev,
-so vitelma, -sovitus pianoarrangemang,
-säesty|s pianoackompanjemang;
yksinlauluja -ksineen solosånger med
pianoackompanjemang. -sävellys pianokomposition,
-taiteilija pianist, -taituri pianovirtuos,
-tehdas pianofabrik, -tehtailija
pianofabrikant. -tunti pianolektion, -tuoli pianostol,
piasteri (itäm. rh.) piast|er -ern -er (-rar).
pi|de*s pilan -teeksi (snt.) på skämt (skoj).
-llä * hålla *; (kohdella) behandla; (käsitellä)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
