Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - P - pinotavara ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
pin pinotavara -
-tavara (sht.) travat virke, -tiheys3
trav-täthet.
pinsetti* (atulat, lääk. ym.) pincett -en -er.
pinseri (koirarotu) pinsch|er -ern -rar.
pin|ta* (yl.) yta; (taso) plan -et -; (korkeus)
nivå -n -er; (sahapölkyn) bak -en -ar;
-nalta från (på) ytan; (kuv. näköjään)
till det yttre; kalteva, luisuva ~ (fys., kuv.)
det sluttande planet; pitää ~nsa stå på sig.
pinta||-aktiivinen (kern.) ytaktiv. –ala
ytinnehåll -et -; areal -en -er. (-ikä [mtsh.]
yt[medel]ålder. -verotus arealbeskattning,
-yksikkö ytenhet.) –aura skumplog.
-halkeama ytspricka. -hionta ytslipning.
-inen (yhd.) med . . . vta;si7eä~ med glatt,
slät, tumma~ med mörk yta. -juurinen
grunt rotad, -juuristo ytrötter; (mtsh.)
yt-rotsystem -et. -jännitys (fys.) ytspänning,
-jäähdytys ytkylning. -karhi ytharv.
«karhinta ytharvning. -karkaisu yt-, (hiilitys~)
sätt|härdning, -kasvillisuus2 ks. alus~.
-kasvu ( mtsh.) grundy te tillväxt, -kerros
yt|-lager, -skikt; (an.) (hjärn)bark. -kivinen
(mtsh.) ytstenig. -kohu oro på ytan.
-korkeuskäyrä nivå kurva, -kuiva (sht.) yt| torr,
-torkad, -kuvio ytfigur. -laasti (rak.)
putsbruk. -laho (mtsh. ym.) ytröta. -lauhdutin
ytkondensor. -lauta (sht.) yt|bräde, -bräda;
sågbak -en -ar; (hylky~)
utskottsbräde. -leveys (aukon, ojan) ytbredd;
dagbredd. -liitäjä sväv-, luftkudde|farkost.
-loinen (mtsh.) ytparasit. -maa ytjord.
-mitta ytmått, -mittari ks. planimetri,
-moreeni (geol.) ytmorän. -muokkaus
(mv., mtsh.) ytluckring. -pehmennys
ytuppluckring. -peite markbetäckning; (mer.
-vuoraus) förhydning. -punnitus (-vaaitus
[mtsh.]) ytavvägning. -puoli yta. -puolinen
(pinnallinen) ytlig; (pikainen)
flyktig.-puo-lisesti ytligt, -puolistaa (tehdä [-pintapuoli-se[mma]ksi)-] {+pintapuoli-
se[mma]ksi)+} förytliga, -puolistua förytligas.
-puolisuus2 ytlighet, -purkaus (shk.)
yturladdning. -puu (manto) ytved, splint -en.
-sini (sht.) ytblånad. -suhteet pl
ytförhållandet -turve yttorv. -vesi (mtsh.)
ytvatten; (rak.) dagvatten, -vika (mtsh., sht.)
ytfel. -äes ytharv.
pinteessä ks. pinne,
pinturi ks. planimetri,
pioneeri (sot., kuv.) pionjär -en -er. -kirves
pionjäryxa. -komentaja pionjärkommendör,
-pataljoona pionjärbataljon, -tarvikkeet
pionjärmateriel. -upseeri pionjär-, ingen
jör|-officer.
pioni (ksv. Paeonia) pion -en -er.
pipana 1. (er. pallom. pieni esine) smula;
(alku) tillstymmelse; (får-, har)pärla. 2.
(leik.) småtting; barnung|e -en -ar; vrt.
pirpana,
pipar||juuri (keit., ksv. Armoracia rusticana)
pepparrot, (-hauki [keit.] pepparrotsgädda,
-kastike [keit.] pepparrotssås, -liha
pepparrotskött.)-kakku (leip.) pepparkaka, (-possu
pepparkaksgris. -taikina pepparkaksdeg.
-talo pepparkakshus. –ukko
pepparkaks-gubbe.) -minttu (ksv. Mentha piperita)
pep-parmynta. (-karamelli
pepparmyntskara-mell. -pastilli pepparmyntspastill. -öljy
pep-parmyntsolja.) -pähkinä (leip.) pepparnöt.
536
— pirun pihka
pipit: ~ ja papit (j., läh.) kreti o. pleti; Per
o.Pål.
piplia (vanh., käns.) bib|el -eln -lar. -nhistoria
(raamatunhistoria) biblisk historia, -seura
ks. raamattuseura.
pipo(lakki) topp| mössa, -luva.
pippur||i peppar -n; toivottaa niin pitkälle
kuin ~ kasvaa önska ngn dit pepparn växer,
(-astia peppardosa. -kasvi, -köynnös [ksv.
Piper nigrum] pepparbuske, -marja
pepparkorn -et -. -mylly pepparkvarn, -nen av
peppar; [kiukkuinen] pepprig, ettrig; ilsken,
-rasia peppar|kar, -dosa. -saksa [vanh.]
kryddkrämare, -tötterö pepparstrut.) -oida
(m. kuv.) peppra; beströ3 med peppar,
-oin-ti* peppr|ing, -ande.
pirah||della* stänka; skvätta2; droppa; -dellen
stänk-, dropp|vis; i små skvättar; ~
julkisuuteen sippra ut. -dus dropp -et; stänk
-et; skvätt -en -ar. -duttaa* drypa*; stänka2;
skvätta2, -taa* (tippua) droppa; sippra,
piri||nä sipprande; (lirinä) sorl -et, -ande -t.
-pintaan: täyttää ~ fylla till brädden,
-pin-tainen bräddfull. -seminen sipprande;
sorlande.
piristyä bli pigg(are); bli uppiggad,
uppfriskad; krya till, på sig; bli kry(are); kvickna
(till).
piristä sippra; (liristä) sorla,
piristää pigga upp; verka uppiggande,
pirkkalainen (Suom. hist.) birkarl -en -ar.
pirpana barnung|e -en -ar; vrt. p i p a n a.
pirsk|lahtaa* ks. r o i s k a h t a a. -e 1.
(roiske) stänk -et. 2. pl-et (j.) uppsluppen,
bullersam fest; stoj -et; stim -met. -ottaa*
sprätta, stänka2; ~ jnk päälle, jhk stänka
på ngt; överstänka8, bestänka2 ngt.
-ottaminen stänkande, -otus stänkande; stänk
-et. -ua stänka2, skvätta2,
pirst||a spillra; -oiksi, -ana i spillror; (rikki) i
kras; sönder, -ale spillr|a -an -or; mennä
~iksigå i kras, spillror; ~ina i spillror, i kras;
lyödä (hajottaa) ~iksi splittra, slå i spillror;
olla ~ina ligga i spillror, -ata ks. pirstoa,
-autua* ks. -o u t u a.
pirst||oaslå i spillror (i kras, sönder); ~ rikki slå
sönder, sönderslå, söndra, -omielisyys2
(lääk.) ks. jakomielisyys, -outua*
slås, gå* i spillror; (särkyä) gå i kras,
krossas, gå* i sär, gå* sönder; (hajota) splittras,
-outuminen splittring, söndring,
-outunei-suus2 splittring; söndring; upprivenhet.
pirta* (kud. kaide) väv|sked -en -ar, -kam
-men -mar.
pirt||eys2 pigghet; kryhet, friskhet; livlighet,
-eä pigg; (terve) kry, frisk; (vilkas) livlig;
(terhakka) käck; saada -eä(mmä)lle
tuulelle pigga (krya) upp ngn.
pirtti* (mökki) pörte -t -n; (maalaistalon)
storstuga.
pir I tu -tun sprit -en. -kauppias ks. -trokari,
-laiva spritfartyg, -nsalakuljettaja
spritsmugglare. -tehdas spritfabrik, -trokari (j.)
spritlangare -n -.
piru (en) fan, djäv|ul -ulen -lar; (m.kir.).
-llinen djävulsk; (helvetillinen) infernalisk,
-llisesti djävulskt; infernaliskt, -llisuus2
djävul|skhet, -skap -et -er; (-n vehkeet)
djävulstyg-, -npihka (frm. hajupihka) dy-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
