Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ristiin ja kohotti silmänsä kaipaavin katsein. Mitä
aikoi rouva hänelle tehdä? Pakottaisiko hän
hänet elämään? Gösta Berling vapisi hänen
voimaansa. Ja hän oli jo ollut saavuttamaisillaan
ikuisten metsien rauhan!
Majurinrouva alkoi taistelun sanomalla hänelle,
että Brobyn papin tytär oli saanut kelkkansa ja
jauhosäkkinsä takaisin, ja että hänellä,
majurinrouvalla, oli Göstalle, niinkuin monelle muullekin
kodittomalle raukalle, turvapaikka Ekebyn
kavaljeeri-flyygelissä. Hän tarjosi papille elämän ilossa ja riemussa,
mutta toinen vastasi, että hänen täytyy kuolla.
Silloin 1öi majurinrouva nyrkkinsä pöytään ja
puhui hänelle kursailematta suunsa puhtaaksi.
»Vai niin, hän tahtoo kuolla, vai tahtoo hän.
Minä en sitä suuresti ihmettelisikään, jos nyt olisi
niin, että hän edes eläisi. Miehellä on moinen
luuranko-ruumis ja moiset voimattomat jäsenet ja
tuollaiset himmeät silmät, ja hän voi luulla, että
hänessä on vielä jotain surmaamista. Iuuleeko hän,
että täytyy kuollut ollakseen välttämättä maata
kylmänä ja kankeana naulatun arkunkannen alla?
Luuleeko hän, etten minä näe, kuinka kuollut hän
on, tämä Gösta Berling?
Minä näen, että hänellä on pääkallo päänä,
ja minusta näyttää kuin kömpisivät madot esiin
hänen silmäkuopistaan. Fikö hän itse tunne, että
hänellä on suu täynnä multaa? Eikö hän kuule,
miten nikamat kalisevat, kun hän liikkuu?
Hän on hukuttautunut viinaan, tämä Gösta
Berling, ja kuollut hän on. |
Kun hän nyt kulkee, niin hänessä liikkuvat vain
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>