Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
04
uskoneet miehen ottaneen tilukset ja lahjat
vaiteliaisuutensa palkaksi.
»Minä en tiennyt sitä», sanoo hän ja polkee
jalkaansa lattiaan.
»Hyvä, että sen nyt tiedät», sekaantuu rouva
kimakalla äänellä puheesen. »Pelkäsinhän| sinun
kuolevan saamattasi sitä tietää. Hyvä, kun sen
tiedät nyt, että voin puhua vapaasti kanssasi,
sinun, joka olet ollut minun herrani ja
vanginvartiani. Tiedä siis nyt, että minä kuitenkin tulin
hänen omakseen, jolta sinä minut varastit.
Tietkööt sen nyt kaikki, jotka ovat panetelleet minua!»
Vanha rakkaus se riemuitsee hänen äänessään
ja loistaa hänen silmistään. Hänen miehensä on
hänen edessään nyrkki koholla. Kauhun ja
halveksinnan näkee hän viidenkymmenen kasvoilla
edessään. Hän tuntee valtansa viimeisen hetken
lyöneen. Mutta hän ei voi olla riemuitsematta, kun
hän saa nyt vapaasti puhua elämänsä suloisimmasta
muistosta.
»Hän oli mies, mainio mies. Mikä olit sinä
asettuaksesi meidän väliimme? Koskaan en ole
minä nähnyt hänen vertaistansa. Onnen antoi hän
minulle, kultaa antoi hän minulle. Siunattu olkoon
hänen muistonsa!»
Silloin laskeutuu majurin kohotettu; käsi
lyömättä — nyt hän tietää, kuinka hän häntä rankaisee.
»Ulos», karjaisee hän, vulos minun talostanin.
Majurinrouva seisoo paikallaan.
Mutta kavaljeerit tuijottavat kalpein kasvoin
toisiinsa. = Nythän oli se kaikki menemäisillään
täytäntöön, jota musta herra oli ennustanut. Nyt
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
