Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
65
näkivät he sen seuraukset, ettei majurinrouvan
sopimusta oltu uudistettu. Jos nyt tämä on totta,
niin on myös se totta, että tuo nainen on
kolmattakymmentä vuotta passittanut kavaljeerejä
helvettiin, ja että heidätkin oli määrätty samaan reissuun.
Oh, sitä noita-akkaa!
y»Mene ulos!» jatkoi majuri. »Kerjää leipäsi
maantieltä! Sinulla ei pidä oleman iloa hänen
rahoistaan, sinä et asu hänen tiloillaan. Nyt tuli
Ekebyn majorskan loppu. $inä päivänä, jona
sinä astut jalkasi minun kynnykseni yli, minä
tapan sinut.»
Ajatko sinä minut pois minun omasta
kodistani?»
»Sinulla ei ole kotia. Ekeby on minun.»
Majurinrouvan valtaa voimattomuuden henki.
Hän väistyy aina ovelle, ja majuri seuraa hänen
kintereillään.
»Sinä, joka olet ollut minun elämäni
onnettomuus», valittaa rouva, »onko sinulla valta tehdä
minulle tämäkin?»
»Ulos, ulos!»
Rouva nojaa ovenpieleen, panee kätensä
ristiin ja painaa ne kasvoillensa. Hän ajattelee
äitiänsä ja mutisee itsekseen:
»Kiellettäköön sinut, niinkuin minut kielsit,
olkoon maantie kotisi, olkikupo sänkysi! Niin se
vain käy. Niin käy»
Mutta Bron hyvä vanha rovasti ja Munkerudin
laamanni, he tulivat nyt majuri Samzeliuksen luo
ja koettivat rauhoittaa häntä. He sanoivat
hänelle, että hänen on parasta nyt unhoittaa kaikki
12, 185 — 5
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
