Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
101
Ah hiljaa, ei se ollut hänen vikansa, ihan totta,
se ei ollut hänen tarkoituksensa! Parveke vain,
kuuvalo se oli; oli vika pitsihunnun, ritaripuvun,
laulun! Nuoret ihmis raukat olivat syyttömät.
Kaikki tuo, joka saattoi niin suuriin
onnettomuuksiin, oli kumminkin valmistettu aivan hyvässä
tarkoituksessa. Julius patruuna, joka osasi
kaikkea, oli järjestänyt kuvaelman, yksinomaan sitä
varten, että Marianne saisi säteillä täydessä
loistossaan.
Teatterissa, joka oli varustettu Ekebyn
suureen saliin, istui sata vierasta, ja he näkivät
näyttämöllä keltaisen kuun liikkuvan Espanjan tummalla
yötaivaalla. — Muudan Don Juan tuli hiipiellen
Sevillan katua ja pysähtyi muratin verhoaman
balkongin alle. Hän oli munkin valhepuvussa,
kumminkin voi huomata kirjatun kalvostimen
pistävän esiin hihasta ja kirkkaan miekankärjen
kaapun alta.
Valhepukuinen korotti äänensä laulaen:
»Suut” immelle en anna, en!
Ja rypäl-maljain kiihtäväin
en laitaan huulta vie.
Ja poski hieno, tulehen
min sytytin ma silmilläin,
ja katseet hellät: sydäntäin
ei koskeneet ne lie.
EI astu, kauneus kulmilla,
senhora, luo tään kalterin!
Sua kammon, kartan vain!
Kas, kuljen munkin kaapussa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
