Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
131
kyni. Mutta hoida Ekebytä minun hyväkseni,
tyttö, sillaikaa kun olen poissa.»
Ja he menivät peremmäksi. Fi kumpikaan
heistä tiennyt eikä ajatellut, että Marianne nukkui
juuri tässä huoneessa.
Eikä hän nukkunutkaan. Hän oli aivan
valveilla, kuuli kaiken ja ymmärsi aikeet.
Hän oli valvonut vuoteellansa ja rtunoillut
hymnin rakkaudelle.
»Sinä hurmaava, joka kohotit minut itseäni
korkeammalle», sanoi hän. »Kurjuuden kuilussa
makasin minä, ja sinä muutit sen paratiisiksi.
Lukitun oven rautaiseen ripaan tarttuivat minun
käteni ja repeytyivät haavoille, kotini
kynnyspuulla kiiluivat minun kyyneleeni kohmettuneina
jäähelminä. — Vihan viima hyyti sydämeni, kun
minä kuulin lyönnit äitini selkään. Kylmässä
kinoksessa tahdoin minä vihani nukuttaa, mutta silloin
sinä tulit. Oi, rakkaus, sinä tulen lapsi, paljon
kylmyyden palelluttaman luo sinä olet tullut. Jos
vertaan kurjuuttani siihen ihanuuteen, jonka sillä
voitin, niin tyhjää se minusta on. Vapaa olen nyt
kaikista siteistä, ei ole isää minulla, ei äitiä, kotia.
Ihmiset uskovat minusta vain pahaa ja kääntyvät
luotani pois. Hyvä, se oli sinun jalo tahtosi, oi
rakkaus, sillä miksi seisoisin korkeammalla kuin
minun rakastettuni. Käsi kädessä me vaellamme
yhdessä maailmaan. Köyhä on Gösta Berlingin
morsio. Kinoksesta hän löysi hänet. Siispä
tehkäämme yhdessä pesä, ei ylhäisiin saleihin, vaan
torpparin tupaan metsänrinnassa. = Minä autan
häntä vartioiden hiilihautaa, minä autan häntä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
