Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
139
neina kuulostelemaan tätä ääntä ryntää kaksitoista
miestä yhtaikaa ylös vuoteistansa, näkee
tulenloimon, tempaa vaatteensa ja syöksyy portaita alas
pihalle.
Mutta ovella seisoo pitkä seppämestari ja
kaksi kovakouraista myllyrenkiä, ja suuri häpeä
kohtaa kavaljeerejä! Mikäli he tulevat alas, sikäli
suistetaan heidät maahan, ja jalat sidotaan, sitten
kannetaan heidät kursailematta ajoneuvoihin, jotka
itsekullekin on määrätty.
Ei pelastunut ainoaakaan, kaikki vangittiin,
Beerencreutz, tuima eversti, sidottiin ja vietiin pois,
samoin kuin Kristian Bergh, väkevä kapteeni, ja
Eberhard setä, viisaustieteilijä.
Myöskin voittamaton, pelottava Gösta
Berling oli nyt vanki. Majurinrouvaa oli onnistanut.
Hän on kuin onkin suurempi kuin kaikki kavaljeerit!
Viheliäisiä ovat he nähdä, istuen kynkät
köysissä, vaivaisissa, vanhoissa ajoneuvoissa. On siinä
päätä riipuksissa, ja vihan silmäyksiä, ja talo
vavahtelee kirouksista ja voimattoman vihan hurjista
purkauksista.
Mutta majurinrouva kulkee miehestä mieheen:
»Vanno», sanoo hän, »ettet koskaan enää tule
Ekebyhym.
»Oh, huuti, noita-akka!»
Sinä vannot», sanoo hän, »tai minä nakkaan
sinut takaisin kavaljeeri-flyygeliin, tuollaisena,
sidottuna, ja sitten saat palaa sinne, sillä tänä yönä
poltan minä kavaljeeri-flyygelin, tiedä se.»
»Sitä ei rouva uskalla!»
»Ei uskalla! Eikö Ekeby ole minun? Oi sinuas,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
