Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
174
yläti olisi avauttanut jollakin piialla, salin
avaimella», sanoi Gösta.
»Luuletko sinä, että minä halusin opettaa heille
sen tempun? Silloin en saisi ruokasäiliössäni
pitää rauhassa enää mitään. Ja muutenkin, minä
otin ja siistin ylimmäiset hyllyt. Sen ne
sietivätkin. En ymmärrä, miten minä olen antanut keräytyä
sinne niin paljon rojua.»
»Tädillä on aina niin paljon puuhaa», sanoi
Gösta puolustellen.
»Niin, uskoppas! Jos en minä itse juokse
kaikkialla, niin ei enemmän kangaspuut kuin rukitkaan
lähde oikeaan liikkeesen. Ja jos ...»
Nyt hän pysähtyi ja pyyhki kyyneleen
silmäkulmastaan.
»Jumala paratkoon, mitä puhun, sanoi hän,
veipä taida minulla olla enää mitä puuhata, eipä.
Sehän myö nyt kaikki, mitä meillä on.»
»Niin, kyllä se on surkeaa», sanoi Gösta.
yTiedäthän sen suuren peilin vieras-kamarissa,
Gösta. Se oli niin merkillinen, sillä lasi siinä oli
kokonainen, ilman liitettä, eikä kultauksessa ollut
yhtään vikaa. Minä sain sen äidiltäni, ja nyt se
aikoo sen myödä.»
»Hän on hullu.»
» Vielä nyt muuta. Eipä hän paljon muutakaan
ole. Hän ei usko, ennenkuin mekin saamme käydä
kerjuulla pitkin maanteitä kuten majurinrouva.»
»Niin pitkälle ei toki jouduttane», vastasi
Gösta.
»Kyllä, Gösta. Kun majurinrouva lähti pois
Ekebystä, niin hän ennusti meille onnettomuutta,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
