Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
184
Seuraavana päivänä tuli suuri tehtaanpatruuna
hyvissä ajoin vaimonsa luo.
»Pidä huolta, että talo pannaan
järjestykseen, Gustafva», sanoi hän. »Minä lähden
noutamaan Mariannea kotiin.»
»Kyllä, rakas Melchior, kyllä täällä
järjestetääm), vastasi hän.
Siten oli asia selvä.
Tunnin päästä ajeli suuri tehtaanpatruuna
Ekebyhyn.
Fi ollut maassa jalompaa ja suopeampaa
vanhaa herraa kuin tuo tehtaanpatruuna, joka istui
reessä lasketun kuomun alla, paras turkki yllään,
paras vyö ympärillä. Nyt oli tukka suittu sileästi
päälaelle, mutta kasvot olivat kalpeat ja silmät
kuoppiinsa painuneet.
Eikä ollut määrää loisteellakaan, joka virtaili
kirkkaalta helmikuun-päivän taivaalta. = Lumi
kimalteli kuten nuorten tyttöjen silmät, kun
ensimäinen valssi helähtää. Koivut ojentelivat
ohuitten, ruskeanpunaisten ritvainsa pitsiverhoja
korkeutta kohti, ja muutamilla oksilla killui
pienistä, kiiltävistä jääpiikeistä tehdyt rimsut.
Siinä päivässä oli loistoa ja juhla-kimellettä.
Hevoset kohottelivat kuin tanssien etujalkojansa, ja
kuskin täytyi läiskäyttää piiskaa pelkästä ilosta.
Suuren tehtaanpatruunan reki pysähtyi lyhyen
ajan päästä Fkebyn isojen portaiden eteen.
Pikentti tuli ulos.
»Missä ovat isännät?» kysyi tehtaanpatruuna.
»Ne on ajamassa CGurlita-kukkulan suurta
karhua.»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
