Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
107
Hänen sydämensä kivut olivat kuitenkin niin
kauheat, että tunteet lopultakin saivat voiton.
Kolme päivää siitä, jolloin hän tietoisesti huomasi
rakkautensa, hän sai pistetyksi säkeensä kuoreen
ja kirjoitetuksi Gösta Berlingin nimen siihen. Niitä
ei lähetetty kumminkaan. . Fnnenkuin hän löysi
sopivan kirjeenviejän, sai hän kuulla Gösta
Berlingistä semmoista uutta, että hän näki, että oli
myöhäistä enää voittaa häntä takaisin.
Mutta hänen elämänsä suruksi jäi, ettei hän
ollut lähettänyt sitä runoa ajoissa, jolloin vielä voi
hänet saada.
Kaikki hänen tuskansa kiertyi ja solmiutui
tähän: »Jos silloin en olisi vitkastellut niin kauan,
jos en olisi viivytellyt niin monta päivää!»
Elämän onnen tahi ainakin elämän
todellisuuden olisivat ne hankkineet hänelle, nuo kirjoitetut
sanat. Hän oli varma, että ne olisivat tuoneet
Göstan takaisin hänelle.
Suru teki kuitenkin hänelle saman
palveluksen kuin rakkaus. Se teki hänet kokonaiseksi
ihmiseksi, kykeneväksi antautumaan niin hyvään kuin
pahaan. Kiehuvat tunteet virtasivat vapaasti
hänen sielussaan, itsetarkastelun jään ja hyyn
niitä estämättä. Niinpä tuli hän, huolimatta
rumuudestaan, hyvin rakastetuksi.
Sanotaan kuitenkin, ettei hän koskaan Gösta
Berlingiä unhoittanut. Hän suri häntä niinkuin
surraan hukattua elämää.
Ja hänen runoraukkansa, joita siihen aikaan
hyvin paljon luettiin, ovat kauan sitten joutuneet
unhoon. Kumminkin tuntuvat ne oudon liikutta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
