Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
223
»Kreivittären ei tarvitse peljätä», hän sanoo.
»Eikö kreivitär näe, mihin me tullaan? Tottahan
ymmärrätte, ettei me toki tohdita tehdä teille
mitään pahaa.»
Kreivitär, joka oli ollut kerrassansa
suunniltaan kauhusta, näkee nyt, että he ovat jo järven
toisella puolla, ja että Don Juan vetää rekeä
Borgin jyrkkää ylämäkeä.
He pysäyttävät hevosen kreivinkartanon
portaiden eteen ja antavat nuoren kreivittären nousta
reestä oman kotinsa ovella.
Mutta kun palvelijat, jotka pihalle kiiruhtavat,
ympäröivät kreivittären, tointuu hän ja tulee
rohkean maltikkaaksi.
»Pidä huolta hevosesta, Andersson!» sanoo hän
kuskille. * »Nämä herrat, jotka ovat kyydinneet
minua kotiin, ovat varmaankin hyviä ja astuvat
hetkiseksi sisään. Kreivi tulee pian»
»Kuten kreivitär tahtoo», sanoo Gösta ja
nousee heti reestä = Beerencreutz heittää ohjakset
kädestään, empimättä silmänräpäystäkään. Mutta
nuori kreivitär käy edeltä ja pyytää heitä saliin,
tuskin voiden salata kostoniloa.
Kreivitär oli tosiaan luullut, että kavaljeerit
empisivät odottaa hänen miestään.
He eivät kai tienneet, mikä ankara ja
oikeudenmukainen mies hän oli. He eivät peljänneet
tilintekoa, jolle kreivi panisi heidät, jotka
väkivaltaisesti olivat hänet ryöstäneet ja pakottaneet
ajamaan reessänsä. Hän halusi kuulla, miten kreivi
kieltää heitä enää koskaan astumasta jalkaansa
loukatun naisen kodin kynnyksen yli.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
