Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
227
täällä vastaan vaimoni teoista. Nyt kysyn minä,
miksi ei Gösta Berling kääntynyt minun puoleeni
saadakseen hyvitystä, kun minun vaimoni oli häntä
loukannut?»
Beerencreutz hymyili.
»Minä kysym, toisti kreivi.
»Ei anota ketulta lupaa, kun sen nahka
nyljetäämy», sanoi Beerencreutz.
Kreivi pani käden kaidalle rinnallensa.
»Minä olen mainittu oikeudentuntoiseksi
mieheksi», huudahti hän. »Minä tiedän tuomita
palvelijoitani. Miksi en minä tietäisi tuomita
vaimoani? = Kavaljeereillä ei ole oikeutta tuomita
häntä. Sen rangaistuksen, jonka he ovat hänelle
antaneet, teen minä tyhjäksi. Sitä ei ole koskaan
ollut, ymmärrättekö, herrat. Sitä ei ole koskaan
ollut.»
Kreivi kirkui sanansa niin korkealla falsetilla
kuin jaksoi Beerencreutz vilkaisi kuulijakuntaa.
Ei ollut yhtäkään läsnäolijaa, — Sintram ja Daniel
Bendix ja Dahlberg, ja ketä heitä lie ollutkaan
paikalle saapuneita, — joka ei olisi myhäillyt, kun
hän peijasi tuhmaa Henrik Dohnaa.
Nuori kreivitär ei heti käsittänyt. Mikä tässä
piti tyhjäksi tehtämän? Hänen tuskansako,
kavaljeerien kovat kouraukset hänen hennossa
ruumiissaan, hurja laulu, hurjat sanat, hurjat suudelmatko,
niitäkö ei ollut koskaan ollut? HEikö tässä illassa
ollut mitään, jota harmaa hämärän jumalatar ei
vallinnut?
»Mutta Henrik...»
»Vaitilv sanoi kreivi Ja hän ryhdistihe
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
