Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
231
minä tahdoin sitä? No, kun minulla enää ei ole
käsiä suudeltavaksi, niin teidän täytyy nähdä, että
minä en sitä tahtonut», huudahti Gösta.
Ja hän juoksi takan luo ja pisti kätensä tuleen.
Liekki kiertyi niiden ympärille, iho rypistyi, kynnet
ratisivat. Mutta samassa silmänräpäyksessä iskihe
Beerencreutz hänen niskaansa ja paiskasi hänet
aika vauhtia takan luota. Hän kompastui tuoliin
ja jäi sille istumaan. Hän istui ja melkein häpesi
niin tuhmaa tekoa. Nyt kreivitär kai luulee, että
hän on tehnyt sen vain kerskuakseen?
$Semmoinen, suuren joukon läsnäollessa, näytti tietystikin
vain tuhmalta kerskunnalta. Fihän siinä ollut
hituistakaan vaaraa.
Ennenkuin hän ehti ajatellakaan ja nousta ylös,
lankesi kreivitär polvilleen hänen viereensä. Hän
tarttui punaisiin, nokisiin käsiin ja katseli niitä.
»Minä suutelen niitä, suutelen niitä», huudahti
hän, »heti kun ne eivät enää ole niin kipeät ja pahat.»
Ja kyyneleet virtasivat hänen silmistänsä, kun
hän näki palorakkojen kohoavan kärventyneen
ihon alta.
Siten kohosi Gösta hänelle kuin ennen
tuntemattoman ihanuuden ilmestys. Että sellaista vielä
voi tapahtua maan päällä, että sellaista tehtiin
hänen tähtensä! Ai, mikä mies, mikä mies olikaan
tämä, kykenevä kaikkeen, valtava niin hyvässä
kuin pahassa, suurtekojen mies, voimakasten sanain,
loistotekojen mies! Sankari, sankari, luotu
toisenlaisesta aineesta kuin muut! Oikkujen ja hetken
halun orja, kauhea ja hurja, mutta mies, jolla on
raivon voima, joka ei häikäile mitään.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
