Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
233
muinaisen merirosvo-linnan pirstat, rakentaa hän
nuorelle kreivittärelle linnan, marmorilinnan.
Leveät portaat, joiden juureen liputetut venheet voi
laskea maihin, hakataan kallioon aina järveen
asti. Siellä on säteilevät salit ja korkeat tornit,
kulta-huiput. Siitä tulee nuoren kreivittären
arvoinen asunto. Se vanha puuhökkeli Borgin
niemellä ei ansaitse hänen jalkansa astuntaa.
Kun hän oli puhellut kotvan aikaa näin, alkoi
jo kuorsauksia kaikua keltaruutuisten uudinten
takaa. Mutta useimmat kiroilivat ja voivottelivat
häntä ja hänen hullutuksiansa.
»Ihmiset», sanoo hän silloin juhlallisesti, sminä
näen ihmistöiden, tai ihmistekojen pirstain,
peittävän viheriöivää maankamaraa. Pyramiidit
painavat maata, Baabelin torni on kerran puhkonut
pilviä, kauniit temppelit ja harmaat linnat ovat
ylenneet sorasta. Mutta kaikesta, minkä kädet
ovat rakentaneet: mikä ei ole siitä rauennut tai
ei raukea? Oi, ihmiset, heittäkää muurikauha ja
saviruukki! Levittäkää muurarin-esiliinat päänne
peitoksi ja laskeutukaa rakentamaan unelmien
valoisaa linnaa! Mitä tekee henki kivi- ja
savilinnoilla? Oppikaa rakentamaan katoamattomia
linnoja unista ja näyistä!»
Niin sanoen meni hän nauraen levolle.
Kun kreivitär kohta sitten sai kuulla, että
majurinrouva oli vapautettu, valmisti hän
kavaljeereille päivällispidot.
Siten alkoi hänen ja Gösta Berlingin pitkä
ystävyys.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
