Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
236
niin kova se on; mutta ketään ei tule, se aave
vaan rientää heidän edeltänsä.
Huu, noita kauhistuksen olentoja, joita pahat
henget etsiskelevät! Mikähän suuri, musta koira
se silloin tällöin ilmestyi sinne Forsiin Sintramin
aikana? Sillä oli hirveät, säkenöivät silmät ja pitkä,
vertä-tippuva kieli, joka roikkui pitkällä
läähättävästä kidasta. Fräänä päivänä, juuri kun rengit
olivat keittiössä murkinalla, oli se raapinut
keittiön ovea, ja kaikki piiat olivat kirkaisseet
kauhusta, mutta pisin ja vahvin renki oli temmaissut
palavan kekäleen liedestä, nykäissyt oven auki ja
nakannut kekäleen koiran kitaan.
Silloin se oli karkonnut hirveästi ulisten, tuli
ja savu oli tuprunnut kidasta, kipunoita
tuiskunnut ympärillä, ja jäljet olivat tiellä paistaneet
kuin tuli.
Ja eikös sekin ollut kauheata, että aina kun
tehtaanpatruuna tuli matkoilta kotiin, niin oli
edestä vaihdettu vetäjät. Hän lähti hevosilla,
mutta kun yöllä tuli takaisin, oli mustat sonnit
vaunujen edessä. Ne, jotka asuivat maantien
laidassa, näkivät, miten suuret, mustat sarvet
kuumottivat öistä taivasta vastaan, kun hän ajoi ohitse,
ja kuulivat, miten sonnit mörisivät, ja
hirmustuivat, kun tie oli täynnä kipeniä, joita sorkat ja
vaununpyörät iskivät kuivasta sorasta.
Niin, kyllä sieti pikkujalkojen kapista
joutuakseen pimeän ja suuren ullakon läpi. Mitäs
jos jokin kauhea, se, jonka nimeä ei saa mainita,
olisi tullut pimeästä nurkasta! Kuka takaa? Ei
se ainoastaan pahoille ihmisille ilmestynyt. Eikö
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
