Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
246
taa tummuvasta hämärästä, ja pään jälkeen koko
hevosen, koko reen, ja reessä istuu itse Sintram.
Hän huomaa kuitenkin, ettei ne näytä siltä
kuin ne olisivat tulleet pitkin maantietä, tuo reki
ja hevonen ja tehtaanpatruuna, vaan tuntuu kuin
ne paremminkin olisivat nyt juuri luodut tuohon
hänen silmiensä eteen, ja hahmottuneet hämärästä
sikäli kuin valmistuivat.
Anna heittää ohjakset Ulrikalle ja menee
Sintramia vastaan.
Sintram pidättää hevosta.
»Kas, kas», sanoo hän, »mikä onni huonokkaalla!
Rakas neiti Stjärnhök, antakaa minun muuttaa
matkatoverini Teidän rekeenne. Hänen on matka
Bergaan tänä iltana, ja minulla on kiire kotiin»
»Missä patruunan matkatoveri on?»
Sintram nykäisee auki nahkapeitteen ja
näyttää Annalle miehen, joka makaa reenpohjalla.
»Hän on hieman hutikassav», sanoo hän, »mutta
mitä se haittaa? Hän nukkuu siivosti. Sitäpaitsi
hän on tuttujanne, neiti Stjärnhök, hän on Gösta
Berling.»
Annaa väristää.
»Katsokaas, sanon minä», jatkaa Sintram, »joka
hylkää rakastettunsa, myy hänet paholaiselle. Sillä
tavalla minäkin jouduin hänen kynsiinsä. I1culee
tekevänsä niin hyvin, mukamas; kieltäytyminen on
hyvästä, ja rakkaus, se on pahasta.»
»Mitä te tarkoitatte, patruuna? Mistä patruuna
puhuu?» kysyy Anna aivan hämmennyksissä.
»Minä tarkoitan, ettei heidän olisi pitänyt
antaa Gösta Berlingin lähteä luotansa, Anna neiti.»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
