Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
265
hänsä eivätkä koskaan kohottaneet silmiänsä maasta,
vaan olivat sulkeutuneet harmaiden luostarien
rauhaan, pienten kammioiden pimeään, voidakseen aina
nähdä niitä säteileviä näkyjä, jotka astuvat esiin
sielujen yöstä.
Sellaisena hän oli kasvanut, sellainen hän oli
silloin, kun hän ja uusi kotiopettaja kohtasivat
toisensa puiston yksinäisillä käytävillä.
Minä en tahdo sanoa miehestä enemmän pahaa
kuin minun täytyy. Minä luulen, että hän rakasti
tätä lasta, joka valitsi pian hänet saattajakseen
yksinäisillä vaelluksillaan. Minä luulen, että hänen
sielunsa sai taaskin siipensä, kun hän käveli tämän
hiljaisen tytön vieressä, joka ei koskaan ollut
uskonut muille haaveitansa. Minä luulen, että hän
tunsi olevansa lapsi, hyvä, hurskas, kunnon lapsi.
Mutta jos hän nyt rakasti Fbbaa, niin miksei
hän ajatellut, että hän ei voi antaa hänelle sen
huonompaa lahjaa kuin juuri rakkautensa? Hän,
tämän maailman hylkyjä, mitä tahtoi hän, mitä
ajatteli hän, käydessään siinä kreivintyttären
vieressä? Mitä ajatteli virkaheitto pappi, kun tyttö
uskoi hänelle hurskaita unelmiaan? Mitä tahtoi
hän, joka oli ollut juoppo ja tappelupukari, ja oli
oleva yhä tilaisuuden tullen, mitä hän sen vieressä,
joka käveli uneksien taivaallisesta sulhasesta? Miksi
ei hän paennut kauaksi, kauaksi hänen luotansa?
Eikö hänen olisi ollut parempi harhailla kerjäten
ja varastellen maata maailmaa kuin käydä siellä
hiljaisilla kuusikäytävillä ja tulla taas hyväksi,
hurskaaksi ja avukkaaksi, kun hän ei kuitenkaan
voinut elää uudestaan elämää, jonka oli jo elänyt,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
