- Project Runeberg -  Gösta Berlingin taru / Edellinen osa. /
281

(1912) Author: Selma Lagerlöf Translator: Joel Lehtonen
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

281

Sillä pieni tupa, töyrylle vastapäätä Svartsjön
kirkkoa, se hänen piti saada, tupa, joka olisi niin
korkealla paikalla, että sieltä voi nähdä mukavasti
kauas; se oli hänen unelmansa. Mutta rakkaudesta
hän ei tahtonut kuulla puhuttavan.

Kun hän kesäiltoina kuuli viulun soivan
tienhaarassa, missä peluri istui veräjälaudalla ja nuori
väki hölkkäsi polkkaa niin, että tanner pölisi, silloin
kaarsi hän pitkät kiertotiet metsän kautta,
päästäkseen kuulemasta ja näkemästä.

Toisena joulupäivänä, kun maalaismorsiamia
tuli viisin ja kuusin Moreuksen rouvan ja hänen
tyttäriensä luo puettamaan itseään, kun heidät
koristettiin myrttiseppeleillä ja korkeilla silkkisillä
ja lasihelmisillä kruunuilla ja koreilla silkkivöillä,
ja pantiin rintaan kotitekoiset ruusukimput, ja
hame reunustettiin tafti-kankaisilla kiehkuroilla,
silloin hän pysyi itsepintaisesti huoneessaan,
päästäkseen näkemästä, miten noita hepenöitiin
rakkauden kunniaksi.

Kun Moreuksen tytöt istuivat talvi-iltoina
tikkauspuiden ääressä, ja suuri, porstuan
vasemmalla puolla oleva huone säteili kotoista hauskuutta,
kun lasiomenat heiluivat ja hikoilivat uunin luona
ripustettuina tulen loimuun, kun kaunis Gösta
Berling tai kiltti Ferdinand, jotka oli tulleet
vieraisille, aina valmiina ilkeyteen nykäisivät tytöiltä
rihman neulansilmästä tahi narrasivat heidät
ompelemaan vääriä pistoksia, ja kun huone raikui iloa
ja remua ja kuhertelua, ja kädet puristivat toisiansa
tikkauspuiden alla, silloin kääri mamseli Marie

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Apr 30 17:46:04 2024 (www-data) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/gberlingfi/1/0285.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free