Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N
N
Tehtaankello läppää; jolla korvat on, se
kuulkoon. Meitä täällä Ekebyn pajalla uhkaa
perikato. Joki on kimpussamme. Pato vapisee, paja
on vaarassa, mylly on vaarassa, ja meidän omat
köyhät majamme, rakkaat, vaikka matalatkin!
Aallot luulevat kai, että kellon soitto kutsuu
sotaan heidän ystäviänsä, sillä ihmisiä ei näy
tulevan. Mutta metsissä ja järvissä syntyy kiire.
»Lähettäkää apua, lähettäkää apua, soi kello.
»Vuosisatain orjuudesta olemme vihdoinkin itsemme
vapauttaneet. Tulkaa, tulkaa! pauhaavat aallot.
Jyrisevä veden paljous ja läppäävä tehtaankello
laulavat Ekebyn mahdin ja maineen kuolinvirttä.
Ja sillävälin menee sana sanansa perästä
kartanoon kavaljeereille.
Ovatko he sillä päällä, että ajattelisivat pajaa
ja myllyä? Sata vierasta on kokoontunut Ekebyn
avaroihin saleihin. Vastatyttö odottaa keittiössä.
Hämmästyttämisen jännittävä silmänräpäys on
tullut. Sampanja helmeilee laseissa, Julius nousee
pitämään juhlapuhetta. Kaikki Ekebyn vanhat
seikkailijat iloitsevat etukäteen tyrmistävästä
hämmästyksestä, joka on valtaava vierasjuokon.
Tuolla Lövenin jäällä kulkee kreivitär Dohna
kamalaa, hengenvaarallista tietä saadakseen
kuiskata varoittavan sanan Gösta Berlingille. Tuolla
putouksella hyökkäävät aallot väkirynnäköllä
Ekebyn kunniata ja mahtia vastaan, mutta suurissa
saleissa vallitsee vain ilo ja intoisa odotus,
vahakynttilät säteilevät ja viini virtaelee; siellä ei
kukaan ajattele, mitkä tuumat käy pimeässä,
myrskyisessä kevät-yössä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
