Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
35
minä tein vaan niinkuin sinä olet minulle
opettanut.»
Kreivi nyökkäsi vaieten myöntymystä, ja
Elisabet kreivitär kertoi nyt, kuinka hän oli joutunut
ajamaan Gösta Berlingin pahoille teille. Hän
kertoi kaikki, mitä oli tapahtunut sinisessä kabinetissa,
ja miten omatunto oli pakottanut hänet
menemään pelastamaan sitä, jota hän oli väärin
loukannut. »Minullahan ei ollut oikeutta tuomita häntä»,
sanoi hän, »ja mieheni on itse opettanut minulle,
ettei mikään uhri ole kyllin suuri, kun on
hyvitettävä tehty vääryys. Eikö niin, Henrik?»
Kreivi kääntyi äitinsä puoleen.
»Mitä äiti sanoo tästä?» kysyi hän. Hänen
pieni ruumiinsa oli nyt arvokkuuden jäykistämä,
ja hänen korkea, kapea otsansa majesteettisissa
rypyissä.
»Minä», vastasi kreivitär, »minä sanon, että
Anna Stjärnhök on viisas tyttö ja että hän tiesi
kyllä, mitä hän teki, kun kertoi tämän jutun
Elisabetille.»
»Minun äitini suvaitsee ymmärtää minua
väärim», sanoi kreivi. »Minä kysyn, mitä äitini tästä
kertomuksesta ajattelee. Onko kreivitär Märta
Dohna koettanut suostutella tytärtänsä, minun
sisartani, menemään naimisiin virkaheiton papin
kanssa?»
Kreivitär Märta vaikeni hetkeksi. Ah, sitä
Henrikiä, miten tuhma! Nytkin se ajoi väärille
jäljille. Anopin ajokoirahan vainusi itseään
metsästäjää ja antoi jäniksen mennä. Mutta jos Märta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
