Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
117
Olisi terveellisempää minulle, että minulle
tuottaisi niin suurta surua inhimillinen hätä kuin mitä
tunsin niiden perikadon vuoksi; että ihmisten
julmuus ihmisiä kohtaan täyttäisi minut sellaisella
katkeruudella kuin olen kokenut heidän tähtensä.
Mutta ajatelkaapas vaan, siellä oli Pyhä Olavi,
kypärin ympärillä kruunu, kirves kädessä ja
polvilleen lankeava jättiläinen hänen jalkainsa alla;
saarnastuolissa siellä oli Judit punaisessa puserossa
ja sinisessä hameessa, miekka toisessa kädessä ja
toisessa tiimalasi — assyyrialaisen sotapäällikön
pään asemesta; siellä oli Saban salaperäinen
kuningatar sinisessä puserossa ja punaisessa hameessa,
hanhenjalka toisena jalkana ja käsi täynnä
Sibyllakirjoja; siellä oli harmaa Pyhä Yrjänä, joka makasi
yksinään kuorin penkillä, sillä sekä hevonen että
lohikäärme oli rikottu; siellä oli Pyhä Kristoffer
viheriöivin sauvoin, ja Pyhä Eerikki valtikoin ja
kirvein, puettuna jalkoihin ulottuvaan,
kultakukkaiseen kaapuun.
Minä olen istunut sitdiä Svartsjön kirkossa
niin monena sunnuntaina harmitellen sitä, että
kuvat olivat poissa, ja ikävöinyt niitä. Minä en
olisi juuri välittänyt, jos niiltä olisi ollut poissa
nenä tai jalat, jos kultaus olisi vaalennut ja väri
putoillut. Minä olisin ne nähnyt pyhimystarujen
loistavissa sädekehissä.
Lienee ollut niiden pyhimysten kohtalo
sellainen, että ne pudottivat vähänväliä valtikkansa tai
korvansa tai kätensä, joten niitä täytyi aina
paikata ja puhdistaa. Siihen seurakunta väsyi ja
tahtoi päästä niistä. Mutta talonpojat eivät pyhi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
