Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
118
myksille olisi tehneet mitään vahinkoa, ellei kreivi
Henrik Dohnaa olisi ollut olemassa. Hän ne antoi
viedä pois paikoiltaan.
Minä olen siksi vihannut häntä niinkuin
ainoastaan lapsi voi vihata. Minä olen vihannut häntä kuin
nälkäinen kerjäläinen vihaa ahnasta
perheenemäntää, joka kieltää häneltä leivän. Minä olen
vihannut häntä niinkuin köyhä kalastaja vihaa ilkeää
poikaa, joka on turmellut hänen verkkonsa ja
hakannut reikiä hänen venheesensä. Enkö minä
ollut nälissäni noiden pitkien jumalanpalvelusten
aikana! Ja hän oli ottanut pois leivän, joka olisi
minun henkeäni ravinnut. Enkö minä ikävöinyt
äärettömyyteen, ylös taivaasen! Ja hän oli
rikkonut minun alukseni ja repinyt verkot, joilla minä
olisin pyydystänyt pyhiä näkyjä.
Fi ole oikealla vihalla mitään tilaa aikuisten
maailmassa. Kuinka voisin minä nyt vihata niin
säälittävää olentoa kuin tuo kreivi Dohna, tai
mielipuolta sellaista kuin Sintram, tai veltostunutta
maailmannaista kuin Märta kreivitär! Mutta kun
minä olin lapsi, — silloin he olivat onnekseen
kuolleet aikoja sitten.
Pappi saattoi siellä saarnastuolissa puhua
rauhasta ja sovinnosta, mutta meidän
kirkko-penkkiimme eivät hänen sanansa koskaan kuuluneet.
Ah, jos ne vaan olisivat olleet siellä, nuo vanhat
savipyhimykset, ne kyllä olisivat saarnanneet
minulle niin, että minä olisin voinut sekä kuulla että
ymmärtää.
Mutta kun ne oli viety, niin useimmiten minä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
