Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
130
ollut humaltua; hänenhän piti mennä kotiin
vaimonsa ja lastensa luo. Mutta sen sijaan hän
jäikin nyt makaamaan kapakkahuoneen penkille ja
nukkui siihen.
Hänen siinä maatessaan niin houkuttelevan
tiedotonna, otti Gösta hiilen ja vähäisen
puolukkamehua ja maalasi hänen kasvojansa. Hän teki
hänelle oikean ryövärinaaman; hänen mielestänsä se
nyt sopi niin mainiosti, kun hän tuli suoraan
vankilasta. Hän teki hänelle mustan silmän, veti
punaisen arven nenän poikki, sotki tukan sekaviksi
töyhdöiksi otsalle ja nokesi koko kasvot.
He nauroivat tälle hetkisen, sitten aikoi Gösta
pestä naamarin pois.
vAnna olla», sanoi Sintram, »niin että hän saa
nähdä sen itsekin kun nousee. Se huvittaa häntä.»
Niin, se sai jäädä sillensä, eivätkä kavaljeerit
ajatelleet kapteenia sen enempää. Pidot kestivät
koko yön. Päivän noustessa he lähtivät. Silloin
heidän aivoissaan oli tosiaan enemmän viiniä kuin
älyä.
Nytpä kysymys, mitä tehtäisiin Lennart
kapteenille. —»Viedään hänet kotiin», sanoi Sintram.
vAjatelkaapas, miten iloiseksi hänen vaimonsa
tulee! Onpa huvi nähdä hänen iloansa. Mieltäni ihan
liikuttaa, kun sitä ajattelen. Viedään hänet kotiin!»
Kaikkia liikutti tämä ajatus. Herra Jumala,
miten hän tulee iloiseksi, tuo ankara Helgesäterin.
rouva!
He pudistelivat Lennart kapteenin jaloilleen
ja nostivat hänet ajopeleihin. Uniset tallirengit olivat
aikaa sitten ajaneet ne kuistin eteen. Ja niin mat-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
