Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
177
voineet sitä jossakin määrin seurata, sillä vanhat
ovat säilyttäneet muutamien suurten kartanoiden
tapahtumat muistossaan; mutta sitten: miten se
levisi kansaan, siitä me tiedämme vähän. Elköön
kumminkaan kukaan epäilkö sitä, ettei ajan
levottomuus olisi mennyt myös töllistä toiseen,
kylästä kylään. Missä oli piilossa pahe, niin se sai
purkautua esiin, missä oli rako miehen ja vaimon
välillä, se levisi rotkoksi, missä suuri hyve tai luja
tahto kätkihe, jo täytyi senkin päästä esille.
Sillä kaikki, mitä tapahtui, ei ollut pahaa;
kumminkin oli aika sellainen, että hyvä oli usein yhtä
turmiollista kuin paha. Kävi kuin suurissa
tuulenpuuskissa metsän syvyydessä: siellä kaatuu puu
puun päälle, honka vetää hongan mennessään, ja
suistuvat jättiläiset vetävät kumoon alla
olevankin metsän.
Oi, elä epäile, ettei hulluus olisi tarttunut
talonpoikiin ja palvelijoihinkin! Kaikkialla tulivat
sydämet hurjiksi ja aivot menivät sekaisin.
1Ikinä ei tanssi ole pyörinyt hupaisemmin
tien-risteyksissä, ikinä ei ole niin paljon viljaa paiskattu
viinapannuun, ikinään ei ole tyhjennetty
oluttynnyrejä niin nopeasti. Koskaan ei ole pidetty
niin monta vieraspitoa, koskaan ei tie ole ollut
lyhempi vihasanan ja puukonpiston välillä kuin
silloin.
Mutta levottomuus ei pysähtynyt ainoastaan
ihmisten joukkoon, se levisi kaikkeen elävään.
Koskaan ei susi ja karhu ollut raadellut enemmän,
koskaan ei kettu ja huuhka ollut ulvonut kauheam-
min ja ryövännyt pelottomammin, koskaan eivät
12. 185 I] — 13
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
