Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
227
ylpeitä, jos hän olisi sanonut jollekin teistä: Tule
ja nai minut! Minun täytyy hankkia lapselle isä.’
Mutta hänpä ei valinnut teistä ketään. Hän otti
Gösta Berlingin, köyhän papin, joka ei saa enää
koskaan julistaa Jumalan sanaa. Niin, sen minä
sanon teille, te talonpojat, etten minä ole ollut
tukalammassa pinteessä koskaan, sillä minä olin hänelle
niin arvoton, etten rohjennut katsoa häntä silmiin,
mutta minä en uskaltanut kieltääkkään, sillä hän
oli aivan epätoivossa.
»Ja saatte uskoa, että mitä pahaa te meistä
kavaljeereistä ajattelettekin —, niin häntä
kohtaan me on oltu niin hyviä kuin on voitu. Ja
hänen ansionsa on, että me ei tänä yönä ammuttu
läjään teitä kaikkia. Mutta nyt, sanon minä teille:
päästäkää hänet irti, ja menkää tiehenne, muuten
pelkään, että maa aukeaa ja nielee teidät! Ja kun
menette täältä, niin rukoilkaa Jumalalta anteeksi,
että olette peloittaneet ja murehduttaneet sitä, joka
on niin hyvä ja viaton. Ja nyt, laputtakaa
tiehenne! Me on saatu teistä tarpeeksi!»
Jo kauan ennenkuin hän vaikeni, olivat ne,
jotka toivat kreivittären ulos, laskeneet hänet
kivisten portaiden astuimelle, ja nyt tuli muudan
vankka talonpoika varsin miettivänä kreivittären
luokse ja ojensi hänelle suuren kätensä.
» Kiitosta, ja hyvää yötä», sanoi hän. »Me ei
tahdottu teille mitään pahaa, kreivitär.»
Hänen perästään tuli toinen ja puristi
varovasti hänen kättänsä. »Kiitosta ja hyvää yötä.
Elköön hän nyt olko meille vihoissaan!»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
