Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
254
»Mutta minä tarkoitan, että tämä lie pahinta,
mitä olet tehnyt.»
»Niinpä en ole koskaan kulkenutkaan
raskaampaa tietä kuin tänne Helgesäteriin tänään. Muuten,
on vielä kaksi, joilla on tässä asiassa syynsä?»
»Ketkä ne ovat?»
»Sintram toinen, toinen on hyvä serkkuseni
itse. Serkku on ankara nainen. Minä tiedän, että
moni on koettanut puhua serkulle hyvää hänen
miehestänsä.»
»Se on totta», vastaa kapteeninrouva.
Sitten pyytää hän kertomaan Brobyn
juomingeista.
Eversti kertoo kaikki niin hyvin kuin muistaa,
ja rouva kuuntelee hiljaa. Lennart kapteeni makaa
yhä tunnotonna sängyssä. Huone on täpösen täynnä
itkeviä; kukaan ei edes ajattele sulkea tätä
murheellista joukkoa pihalle. Kaikki ikkunat on auki,
kaikki huoneet, portaat, eteiset on täynnä hiljaisia,
tuskaisia ihmisiä, koko pihankin ne täyttävät
tihein joukoin. Kun eversti vaikenee, korottaa
kapteeninrouva äänensä ja sanoo:
»Jos täällä on ketä kavaljeerejä, niin pyydän
heitä poistumaan. Minun on vaikea nähdä heitä
mieheni kuolinvuoteen ääressä.»
Sanaakaan sanomatta nousee eversti silloin ylös
ja poistuu. Samoin tekevät myös Gösta Berling -
ja ne muut kavaljeerit, jotka saattoivat Lennart
kapteenia. Kansa väistyy arasti sivulle tuon pienen,
nöyryytetyn miesjoukon edestä.
Heidän poistuttuansa sanoo kapteeninrouva:
vTahtoisiko kukaan, joka on nähnyt miestäni tällä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
