Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
207
dä Löfvenin rannalla. $en tähden hän oli tehnyt
kavaljeerit isänniksi, sentähden hän oli antanut
Brobyn papin köyhdyttää kansaa, sentähden hän oli
saanut maan kuivuuteen ja nälänhätään. Brobyn
markkinoilla piti lopullisen taistelun tapahtua.
Onnettomuuksien kiihdyttämänä piti kansan silloin
villiytyä murhaamaan ja varastamaan. Siitä olisi
jouduttu oikeudenkäyntiin, ja se olisi lopen
köyhdyttänyt kansan. Nälänhätä, mellastus ja kaikenlaiset
tuhot olisivat riehuneet. Maa olisi tullut lopulta niin
ilkeäksi ja vihattavaksi, ettei kukaan olisi voinut
siinä asua, ja se kaikki olisi ollut Sintramin työtä.
Hänen ilonsa ja ylpeytensä se olisi ollut, sillä hän oli
paha. Hän rakasti autioita seutuja,
muokkaamatonta maata. . Mutta tuo, joka oli tiennyt kuolla
oikealla hetkellä, oli turmellut häneltä kaikki.
Silloin kysyi Gösta, mitä se sellainen olisi
toimittanut.
»Se olisi minusta ollut mieleistä, Gösta, sillä minä
olen paha. Minä olen tunturien eräkarhu, minä
olen tasangon lumimyrsky, minusta on mieleistä
murhata ja vainota. Pois, sanon minä, pois ihmiset
ja ihmisten työt! Minä en pidä niistä. Minä saatan
antaa heidän juosta kynsieni välitse ja tehdä
syrjähyppyjänsä, — sekin voi olla hetkellistä hupia —
mutta nyt minä olen kyllästynyt leikkiin, Gösta,
nyt minä tahdoin iskeä oikein kiinni, nyt minä
tahdoin tappaa ja turmella.»
Hän oli hullu, ihan hullu. Hän alkoi kauan
sitten leikillä näitä helvetin vehkeitä, ja nyt oli paha
vasta saanut voiton, nyt hän uskoi olevansa ihan
hornan henki. Nyt hän oli ravinnut ja kasvattanut
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
