Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
289
mutta koskaan en saa enää nauttia sitä. Täällä minun
täytyy olla pelossa ja vavistuksessa, tietäen, että
kaikki mitä teen, johtaa syntiin ja suruun, tietäen,
että jos autan yhtä, niin kaadan minä toisen. Liian
heikko ja harhapäinen tähän elämään, ja kumminkin
pakotettuna se elämään, kahlittuna ikuiseen
katumuksentekoon.»
»Sellaisilla ajatuksilla kiehdomme sydäntämmes,
huudahti majurinrouva, »mutta se on heikkoutta.
Te ette tahdo pois hänen luotansa, se on ainoa syy.»
Ennenkuin kreivitär ehti vastata, tuli Gösta
Berling huoneesen.
yTule tänne, Gösta», sanoi majurinrouva heti,
ja hänen äänensä tuli vieläkin terävämmäksi ja
ankarammaksi. »Tule tänne, sinä, jota kaikki
Löfsjössä ylistävät! Tule sinä, kansan pelastaja, jonka
muisto saa elää! Sinä saat kuulla nyt, miten
vanhan majorskasi on käynyt, jonka sinä annoit
halveksittuna ja hyljättynä harhata ympäri maata.
Tahdon ensin sanoa sinulle, kuinka kävi
keväällä, kun tulin kotiin, äitini luo, sillä sinun täytyy
tietää sen tarinan loppupuoli.
Maaliskuulla minä tulin Älfdalin
metsä-tehtaalle, Gösta. Paremmalta kerjäläis-akkaa en juuri
näyttänyt. Minulle sanottiin, kun tulin perille,
että äitini oli maitokammarissa. Sinne minä menin
silloin, ja seisoin kauan hiljaa oven suussa. Joka
seinällä oli pitkiä hyllyjä ja niillä kirkkaita kulhoja
täynnä maitoa. Ja äiti, joka oli monta vuotta
sadannella, otti hyllyiltä kulhon toisensa perästä ja
kuori kermaa. Hän oli kyllä reipas, tuo vanhus,
mutta minä huomasin hyvin, miten vaikeaa hänen
12. 185 11 — 19
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
