Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
291
toivoin aina, että sinä saisit itsellesi kurtncn vaimon.
Ensin minä luulin, että se olisi ollut Marianre
Sinclaire, sillä huomasin hänen sinua rakastavan jo
silloin, kun sinä elit halonhakkaajana metsässä. Sitten
minä luulin, että se olisi Ebba Dohna, ja minä
ajoin eräänä päivänä järven poikki Borgiin ja sanoin
hänelle, että jos hän ottaa sinut miehekseen, niin
minä annan sinulle perinnöksi Ekebyn. Jos tein siinä
pahoin, niin anna minulle anteeksi.»
Gösta oli polvillaan sängyn vieressä ja painoi
otsaansa sängynlaitaan. Nyt hän puhalsi raskaasti.
»Sanos, Gösta, kuinka sinä nyt aiot elää. Miten
sinä vaimosi elätät? Sanoppa minulle se! Sinähän
tiedät, että minä aina olen tahtonut parastasi.»
Ja Gösta vastasi hänelle hymyillen, vaikka hänen
sydämensä oli särkyä surusta:
»Muinoisina päivinä, silloin, kun koetin tulla
työmieheksi ja jäädä Ekebyn alueelle, minulle
majorska antoi oman torpan asua, ja se on vielä minun.
Viime syksynä minä panin sen kuntoon. Lövenborg
auttoi minua, ja me on valkaistu liidulla laipio
ja peitetty seinät paperilla ja maalattu ne.
Perimmäistä, pientä huonetta sanoo Lövenborg
kreivittären kabinetiksi, ja hän on koonnut täältä
kaikista talonpoikaistaloista huonekaluja, jotka ovat
joutuneet sinne herraskartanoiden huutokaupoista.
Niitä hän on ostellut, niin että siellä on nyt
korkeaselkäisiä nojatuoleja ja laatikkokirstuja loistavin
heloin. Mutta etummaisessa, suuressa huoneessa on
nuoren rouvan kangaspuut, ja minun sorvipenkkini.
Talouskaluja ja kaikellaisia kapineita siellä on,
ja siellä me Lövenborgin kanssa on jo istuttu monta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
