- Project Runeberg -  Suksilla poikki Grönlannin /
130

(1896) [MARC] Author: Fridtjof Nansen Translator: Teuvo Pakkala - Tema: Exploration, Greenland
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 6. Kuplahyle ja kuplahylkeenpyynti

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

130

KUPLAHYLE JA KUPLAIiYLKEENPYYNTI.

helposti ymmärtää, miten tärkeää on hylkeenpyytäjälle, että
hänellä on varmoja pyssymiehiä.

Heti kun hyle on ammuttu, nyletään se. Tämä on
tehtävä mitä kiireimmittäin, päästäkseen siltä paikalta, ettei toiset
souda edelle. Pyssymiehelle on sen vuoksi tärkeää, että
hänellä on hyviä nylkijöitä. Uskomattoman lyhyessä ajassa hyvä
nylkijä nylkee hylkeen, minä olen sen nähnyt tapahtuvan
parissa minuutissa. Ensin leikataan maha halki päästä häntään,
ja sitten pari leikkausta molemmille kupeille ihrakerroksen ja
lihan väliin, ja sitte muutamia leikkauksia pään ja samoin
hännän ja takajalkain luona, ja nahka on nyletty. Sen jälkeen
vedetään nahka etujaloista ja leikataan parilla viiloksella.
Kaikki on nyt valmista ja kuletetaan veneeseen. Kelpaavaa
tavaraa on ainoastaan nahka ja sen alla oleva paksu
ihra-kerros, jotka otetaan mukaan; jäännös jätetään jäälle
laukeit-ten ruuaksi.

Tätä pyyntiä ei ole harjoitettu Tanskansalmessa pitkän
aikaa. Se alkoi 1876 ja sitä harjoittivat useat norjalaiset
laivat *) suurella menestyksellä ensimmäisenä kahdeksana
vuotena. Hylkeitä oli silloin kaikkialla, ja niitä ammuttiin
tuhansittain. Tällä aikaa ammuttiin noin 500,000 ja melkein sama
määrä lienee haavoittunut, joutumatta saaliiksi. Sitten tapahtui
käänne, jonka jälkeen kuplahylettä ei ole saatu, vaikka joka
vuosi on koetettu tehdä mitä ankarimpia ponnistuksia.

Mikähän nyt on syynä tähän? Hylkeenpyytäjät ovat
arvelleet siihen vaikuttavan tuulten, meren ja epäedullisten
jääsuhteiden, vaan kaikki nämä yhteensä eivät ole voineet
antaa tyydyttävää selitystä tähän arvoitukseen eikä virittää
toivoa paremmasta saaliista vastaisuudessa. Sillä, olkoonpa
niinkin, että olosuhteet voivat olla epäsuotuisat vuonna tahi
kahtena, vaan kun tätä tapahtuu kesä kesältä, neljänä ja
viitenä vuonna peräkkäin, niin tämä selitysperustus ei enään
kelpaa; siinä määrässä olosuhteet Jäämerellä eivät ole
muuttuneet. Sitä paitse olimme Jasonilla monta kertaa sellaisessa
jäässä, jota ennen olisi sanottu hyväksi hylejääksi, tapaamatta
hylkeitä. Kun niitä tapasimme, niin ne olivat aina kiinteässä

*) Pari englantilaista ja amerikkalaista alusta koetti myöskin pyyntiä, sitte
kun norjalaiset olivat alun tehneet.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Apr 12 01:12:32 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/gronlannin/0138.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free