Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 18. Suuntamme muutetaan Godthaabia kohti. — Ilmanala ja lumisuhteet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
36 SUUNTAMME MUUTETAAN GODTHAABIA KOHTI.
ne ahavoittuivat ruskeiksi, ja nahka, varsinkin niin ulkonevista
osista kuin nokasta, irtausi suurina paloina. Varsinkin
Kristiansenin kasvot olivat alttiit auringon vaikutukselle; poskipäät
ajettuivat ja tulivat rakoille. Näytti aivan kuin ne olisivat
paleltuneet, ja ne olivat hyvin kipeät. Siitä saakka me
huolellisemmin käytimme punaisia silkkiharsojamme ja siten saimme
vältetyksi auringonpolton arveluttavat vaikutukset.
Muuten näytti varsin omituiselle nuo hienot silkkiharsot
lepattamassa sinistä ilmaa vasten. Ehdottomasti johtui
ajattelemaan ajeluretkiä keväisin, loistavia ajoneuvoja, komeapukuisia
naisia ja loistavia silmiä. Vaan täällä näkyi kaikkea muuta
kuin komeapukuisia miehiä, vetämässä rekiä, jotka eivät
myöskään olleet komeita, ja harsojen takana näki ainoastaan
likaiset, ahavan puremat kasvot. .
Elokuun 29 p:nä jälkeenpuolisten tuuli laantui sen verran,
ettei purjehtimisesta ollut enään hyötyä. Me laskimme sen
vuoksi purjeet ja asetimme suunnan suoraan Godthaabia kohden.
Sinä päivänä lumi kävi niin upottavaksi, että Sverdrup,
Die-trichson ja minä otimme intianilumikengät. Ne alussa panivat
meidät hyvin arvelevalle päälle, kun emme olleet niillä tätä
ennen koettaneet. Ensi askeleilla lensimme ehdottomasti
kumoon. Väliin emme arvanneet pitää jalkoja tarpeeksi
hajallaan; toisen jalan lumikenkä löi toista jalkaa, ja silloin heti
kumoon. Me pidimme nyt huolta siitä, vaan sitte polimme
toisella lumikengällä toisen päälle, ja kun oli otettava uusi
askel, niin taas miehet kumossa. Me hajotimme jalkamme
enemmän, ja hyvä tuli; vaan sitte lumikengän kärki tunkeusi
lumeen, ja me taas hangessa silmällämme. Tällä tavoin meni
jonkun aikaa; me alinomaa makasimme hangessa
huppuroi-massa. Vaan pian opimme näistä kuperkeikoista, ja
huomasimme sitte lumikengät varsin käytännöllisiksi. Ne kannattivat
erinomaisesti, ja jalka sai aina hyvän ja varman perustuksen.
Kadutti nyt meitä, ettemme ennen olleet niitä käyttäneet.
Kristiansen koetti myös niillä, vaan ei ollenkaan onnistunut, ja
oltuaan parikymmentä kertaa silmällään hangessa, suuttui hän
niin, että viskasi ne rekeensä ja otti norjalaiset lumikengät.
Niillä hän tuli toimeen, vaan ne upottivat ja olivat paljo
raskaammat.
Lappalaiset, jotka ennemmin olivat pyhästi ja kalliisti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
