Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - 24. Godthaabissa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Neljäskolmatta luku.
Godthaabissa.
^JsV^sunnon hankkiminen meille kuudelle ei ollut vaikeaa.
Diet-richson, Sverdrup ja minä otettiin vieraanvaraisesti
siirto-kunnantoimitsijan luo, ja toiset kolme saivat huoneen n. s.
»Vanhassa lääkärivirkatalossa». Siellä he pitivät omaa talouttaan
ja itse keittivät ruuan pienessä rautatakassa.
Tulokkaat olivat kauan aikaa huomion esineinä. Tulosta
kertoo Balto näin:
»Ensi iltana kun olimme sytyttäneet kynttilän
huoneessamme, ja meillä ei ollut verhoja ikkunoissa, niin heti kun me
olimme sytyttäneet kynttilän, tuli joukko grönlantilaisia tyttöjä
ja asettuivat ikkunan taakse ja kurkistelivat meitä, niin kauan
kuin olimme ylhäällä, ja he tulivat joka ilta, niin kauan kuin
verhoja ei ollut ikkunoissa.»
Ei viipynyt kauan ennenkuin tutustuimme
alkuasukkaitten kanssa ja saimme monta hyvää ystävää. Noiden kolmen
luona lääkäritalossa oli alituiseen grönlantilaisia vieraita. Siellä
pelattiin korttia, soitettiin viulua, ja siellä puheltiin varain
aamusta iltamyöhäiseen. Balto tietysti piti enin puhetta. Hän
puheli hartaasti kuunteleville grönlantilaisille, osaksi huonoa
norjaa, johon pian sekausi tanskaa, ja osaksi korvia viiltävää
grönlanninkieltä. Hän nimittäin oli pian saanut korvaansa
muutamia sanoja tätä vaikeaa kieltä, ja näitä hän väänsi ja
käänsi mitä huolettomimmalla tavalla.
Esitelmiensä aineet, joita pitäessään hän teki kaikenmoisia
liikkeitä, oli milloin matkaltamme »sermersuak’»in — suuren
maajään —^ yli, miten me norjalaiset olimme ymmärtäneet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
