Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
154
En tiedä oikein, miellyttikö vai harmittiko
minua enemmän se seikka, etteivät pienemmät
linnut näyttäneet ensinkään pelkäävän minua.
Ne lähestyivät minua kyynärän päähän kaikessa
rauhassa noukkimaan maasta matoja ja muuta
suuhun pantavaa, niinkuin ei olisi ketään liki-
maillakaan. Muistan, kuinka kerran muuan jul-
kea rastas sieppasi minulta kädestä palasen
kakkua, jonka Pikku-muori vast’ikään oli antanut
minulle murkinaksi. Jos milloin yritin ottamaan
tuommoista lintua kiinni, niin lensi niitä uhkeasti
minun ympärilleni koko parvi, ja nekös koettivat
pistää nokallaan minua sormiin, niin että täytyi
kätkeä kädet piiloon niiltä. Sitten ne taas kai-
kessa rauhassa läksivät noukkimaan matoja kuin
ennenkin. Mutta kerran heitin paksulla karan-
golla niin ovelasti erästä hamppuvarpusta, että
se tupertui maahan. Minä tartuin siihen molem-
min käsin ja läksin riemuissani viemään sitä
Pikku-muorin luokse. Mutta lintu, joka olikin
vaan pyörtynyt, toipui heti kohta ja rupesi sii-
villään pieksämään minua ympäri korvia ja ku-
peita. Minä pitelin sitä niin kaukana luotani,
ett’ei se ulottunut minuun kynsillänsä, ja olin
monasti jo päästää koko otuksen tiehensä, mutta
pian tuli avukseni muuan renki, joka väänsi siltä
niskat nurin. Huomenissa se laitettiin minulle
päivällisiksi, ja oli se muistaakseni tavallisen
joutsenen kokoinen.
o
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
