Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 3
GUTENBERG
7
Uutisia. - Notiser,
Suomen Kiijaltajaliiton säännöt on Keis.
Senaatti vahvistanut.
Finska Typografförbundets stadgar ha
af K. Senaten blifvit stadfästade.
Vid föreningens månadsmöte den 27
jan. tillkännagaf bestyreisen följande:
att till medlemmar i föreningen blifvit
godkände hrr J. Lindholm, .T. Petrell, N. Milenko,
A. Judén, A. W. Nyman, O. Karlsson, O. Tuisku,
A. L. Nyman, L. Rosenberg, Alb. Sandberg
och Johannes Eklund;
att till biblioteket förärats 8 årg.
Typografkalendrar, 4 st. böcker och 1 årg. Suomen
Kuvalehti af onämnd; 3:ne böcker och diverse
annan literatur af J. A. Snell; 1 årg. IJusi
Kuvalehti och 2:ne böcker af M. Tenna; diverse
literatur af faktor J. Sigell.
att a lim. typografmötets hemställan till
industristyrelsen ang. siipendier för typografer
och senatens resolution i stipendiefrågan
inlämnats till industristyrelsen; samt
att bestyreisen utsändt ett upprop till hrr
bokförläggare, literatursällskaper.
tidningsutgif-vare, principaler, faktorer m. fi. med anhållan
att desse ville ihågkomma föreningens bibliotek
med skänker af böcker.
Därefter skreds till val af en komité, som
skulle utse föreningens stipendiater. I
komitén blefvo invalde hrr J. A. Snell, J. A. Kosk,
O. Ehnberg, K. Johansson, H. J. Forsström,
E. Wahlstein och C. A. Bernström.
Upptogs till behandling frågan om bildandet
af en diskussionsklubb. At bestyreisen gafs i
uppdrag att sammankalla intresserade för
bildandet af en sådan.
Ett gjordt förslag om ändring i
tidningssättar-nes beräkningsgrund förkastades på grund af
flere motsägande skäl.
Hels. Kirjanp. yhdistyksen
kuukausko-kouksessa t. k. 27 p:nä ilmoitti toimikunta
seuraavaa:
että yhdistyksen jäseniksi oli hyväksytty
hrat .T. Lindholm, J. Petrell, N. Milenko, A.
Judén. A. ,W. Nymai, O. Karlsson, O. Tuisku,
A. L. Nyman, L. Rosenberg, Alb. Sandberg
ja Johannes Eklund;
että kirjastoon oli eräs nimittämätön
lahjoittanut 8 vuosik. Kirjapainokalen teriä, 4 kirjaa
ja 1 vuosik. Suomen Kuvalehteä; J. A. Snell
3 kirjaa ja muuta kirjallisuutta; M. Tenna 1
vuosik. Uutta Kuvalehteä ja 2 kirjaa; faktori
J. Sigell erilaista kirjallisuutta;
että yleisen kirjaltajakokouksen anomus
teol-lisuushallitukselle matkastipendeistä kirjaltajille
ja senaatin välipäätös stipendikysvmyksessä oli
jätetty teollisuushallitukselle; sekä
että toimikunta oli lähettänyt liroille
kirjankustantajille, kirjallisuusseuroille, sanomalehden
ulosantajille. isännille, faktoreille y. m.
kehoituksen muistamaan yhdistyksen kirjastoa
kirjalahjoituksilla.
Valittiin komitea, jonka tulee määrätä kenelle
yhdistyksen stipendit Pietariin ovat annettavat.
Tähän valittiin hrat J. A Kosk, G. Ehnberg,
Iv. Johansson, H. J. Forsström, E. Wahlstein,
C. A. Bernström ja J. A. Snell.
Otettiin käsiteltäväksi kysymys
keskustelu-klubin perustamisesta. Toimikunnan oli
kokoonkutsuminen sen perustamista harrastavat
henkilöt.
Tehty ehdotus muutokseksi
sanomalehtilato-jain laskuperustuksessa hyljättiin useista syistä.
Helsingin Kirjanpainajain yhdistyksen
kahta stipendiota kirjapainolliseen näyttelyyn
Pietarissa ovat hakeneet kirjaltajat Axel
Henriksson, Albin Karjalainen, E. Mustonen, Edv.
Eriksson, K. Skogster, J. Holmberg ja A. H.
Itkonen.
Typografernes förenings i Helsingfors
tvänne stipendier till grafiska utställningen i
S:t Petersburg hafva ansökts hos bestyreisen af
tvpograferne Axel Henriksson, Albin Karjalainen,
E. Mustonen, Edv. Eriksson, K. Skogster, J.
Holmberg och A. H. Itkonen.
Työväkeäkin muistettu. Parooni H. af
Schultén-vainaja joka monta vuotta oli ollut
N. Pressenin toimitussihteerinä, määräsi
testamentissaan muiden lahjoituksien joukossa
myöskin 3,000 mkaa pohjarahaksi sairasapurahastolle
mainitun lehden toimittajia, vakinaisia
aputoimittajia ja kirjapainoväestöä varten.
Ihågkomne arbetare. Aflidne baron II. af
Schultén, som i många år varit
redaktionssekreterare vid Nya Pressen, testamenterade bl. a.
äfven 3,000 m k som grundplåt till en
gemensam sjukhjälpskassa för nämnda tidnings
redaktörer och tryckeriarbetare.
Soirée hade föreningen anordnat söndagen
d. 27 jan. i Brandkårshuset. Programmet som
bjöd på musik, sång, deklamation på svenska
och finska, utfyldes ytterligare af den glada
trion »Tripp, Trapp, Truls», som på ett
humoristiskt sätt framstälde tre glada, vandrande
gesäller. När denna del af programmet var
slut begynte dansen, som midt i glädjen måste
afbrytas kl. 12, till ledsnad för den danslvstna
ungdomen. Men så var det ju inte någon
soirée för — »bättre» folk.
Iltaman oli yhdistys toimeenpannut
sunnuntaina Tammil;. 27 p:nä Palokunnantalossa.
H. K. Y. Urheiluklubi pitää urheilu-intoa
hereillä. T. k. 20 ja 27 p:nä oli sillä
hiihto-retkiä läntiseen saaristoon. Osanotto vilkas.
Sportklubben håller idrotten inom
föreningen vaken. Den 20 och 2 7 hade klubben
skidutfärder i vestra skären. Deltagandet var
stort.
Aftonsamkväm hade föreningens
handarbets-afdelning arrangerat söndagen den 20 dennes i
lokalen. Bland numrorna i programmet anslog
särskildt ett ocarina-solo, vackert utfördt af en
inusikvÄn. Den inom handarbetsafdelningen nyss
bildade fruntimmers-kvartetten uppträdde vid
detta tillfälle första gången inför en större publik.
Pä ett flärdfritt sätt sjöng kören några sånger,
på hvilka man med nöje lyssnade.
Iltaman varojen hankkimiseksi tointansa
varten piti Hels. Kirjanp. yhd. Ompeluseura
t. k. 20 p:nä yhdistyksen huoneistossa.
Tilaisuudessa esiintyi ensi kerta seuran keskuudessa
perustettu laulukunta. Tulos oli noin 00 mkaa.
— Ompeluseuraan kuuluu nykyään noin 30
naista.
Nattarbetet å Nya Pressen har sedan en
tid tillbaka blifvit lindrat för sättarne, och har
red. af tidningen välvilligt visat sig kunna
underlätta nattarbetarens möda ulan nåpra särskilda
hinder för tidningen.
Utlärde blefvo den 15 januari i Nya
Pressens tryckeri anstälde sättareeleverna Rosa
Hacklin och Arthur Löfman samt tryckareeleven
Evald Bärlund. Frk. Hacklin skänkte i
anledning häraf till Finska Typografernes
understödsförening 50 mk.
En grafvård har personalen vid Nya
Pressens tryckeri låtit resa på en afhållen kamrats,
K. J. Österholm, graf. Söndagen den 20
januari invegs grafvården i närvaro af den
aflidnes kamrater och förmän. Maskinmästaren
O. Fröberg talade till den hädangångnes minne
några okonstlade, varma ord.
Rättelse. Under rubriken »julgratifikationer»
uppgafs i en notis i föregående nummer bl. a.
att Huvudstadsbladets tidningspersonal skulle
erhållit gratifikation till julen. Från tillförlitligt
håll har man upplyst oss om att detta icke
varit fallet, och rätta vi härmed i denna ena
punkt notisen.
Pietarissa kuollut suomalainen kirjaltaja.
Konemestari Aleksander Saarman kuoli Pietarissa
lokak. 28 p. viime vuonna 34 v. ikäisenä.
Vainaja oli syntynyt Helsingissä ja meni 1875
oppiin Frenckell ja Pojan kirjapainoon täällä.
Päästyään 1880 opista matkusti hän 1882
Turkuun, jossa palveli konemestarina Turun
kirjapaino-osakeyhtiön kirjapainossa lähemmäs
kaksi vuotta. Kun hän erosi viimeksimainitun
toiminimen palveluksesta mennäkseen tekaisin
vanhaan paikkaansa Frenckell ja Pojalle, sai
hän isänniltään lahjapalkkion hyvästä
käytöksestään. V. 1890 matkusti vainaja Pietariin,
jossa sai paikan Edouard Hoppen kirjapainossa
ja jossa myöskin päätti päivänsä.
Konemestari Saarman oli taitava kirjanpainaja
ja teki aina tehtävänsä isäntien mielihyväksi.
Erittäinkin kuvapainon alalla oli hän
huomattava kyky. Vainaja oli kahdesti naimisissa ja
jätti jälkeensä lesken ja pienoisen tyttären.
I Petersburg afliden finsk typograf.
Maskinmästaren Alexander Sarman afled i S:t
P:bnrg d. 28 oktober sistlidne år i en ålder
af 34 år. Född i Helsingfors blef S., efter
genomgångna läroår, utlärd i Frenckell & Sons
tryckeri år 1880. När han år 1882 flyttade
till Åbo, erhöll han af principalen för godt
uppförande en gåfva till belöning. Sist arbetade
S. i Eduard Hoppes tryckeri i P:bnrg, där han
haft anställning från år 1890 och hvarest han
slutade sina dagar.
Ur S. var en skicklig boktryckare och gjorde
alltid sitt arbete till sina principalers
belåtenhet. Särskildt duglig var han som
klichétryckare. Den aflidne var två gånger gift och
efterlämnade enka och en späd dotter.
Kuollut. Yöllä vasten viime perjantaita
kuoli Joensuussa kirjapainon-oppilas Walter
Wariè 21 vuoden ijässä, sairastettuaan kauan
aikaa hivuttavaa keuhkotautia. Uhrina taudille,
joka näkyy olevan kirjapainotyömiehen
tavallinen, kaatui vainaja melkein kuin koneensa
viereen, jota hän viimeiseen saakka huolella,
ahkeruudella ja isäntäväkensä mieliksi oli hoitanut,
sanoo Karjal.
Kuopion kirjaltajain matka-apurahaston
vuosikokous pidettiin t. k. 19 p:nä.
l:si. Luettiin 1894 vuodeu tilit ja
myönnettiin johtokunnalle täydellinen tilivapaus.
2:si. Koska jo viime vuonna oli päätetty
haaraosastona yhtyä Suomen kirjaltajain
matka-apuiahastoon, hajoitettiin nykyinen kassa ja
siinä löytyvät varat siirrettiin pohjarahaksi
Kuopion haaraosaston kassaan.
o:si. Ryhdyttiin valitsemaan uutta johtokuntaa
ja tulivat siihen valituiksi hra A. Henriksson
puheenjohtajaksi ja rahastonhoitajaksi sekä
tilintarkastajiksi hrat V. Suomalainen ja V. Varonen.
Jäseniksi osastoon on paikkakunnan kahdesta
kirjapainosta liittynyt yhteensä 34 henkilöä.
X
Oulun kirjaltajat olivat kutsutut kokoukseen
t. k. 12 p:nä päättämään matka-apurahaston
haara-osaston perustamisesta. Kutsumusta oli
noudattanut noin puolet paikkakunnan
kirjaltajista. Kokoukseen saapuneet päättivät
perustaa osaston ja merkittiin nimiä jo listaan
kahdeksan, vaan luullaan saatavan lisää sama määrä.
Kokous valitsi jo rahastonhoitajan ja
tilintarkastajat, edelliseksi valittiin J. Harju sekä
jälkimäisiksi H. Marjamaa ja K. M. Astrén. —
Onhan se jo ilahuttava alku Oulussakin, ja
merkki että mekin voimme saada jotain, jahka
vaan oltaisiin yksimielisiä.
Tukholmasta kirjoittaa eräs siellä
oleskeleva suomalainen kirjaltaja yksityisessä kirjeessä
t. k. 23 p. seuraavaa:
Työtä on täällä nykyään jotenkin riittävästi,
väliin oikeen kiirettäkin. Suomalaisia on viime
viikolla saapunut tänne neljä uutta ja jokainen
saanut paikan, tosin toiset ensiksi väliaikaiset.
Latoja joka taitaa latoa venättä saa
useimmiten työtä etusijassa, sillä ruotsalainen pitää
venäläisen alfabetin oppimisen mahdottomana.
Ja venäläistä työtä on täällä, oloihin nähden,
tavattoman paljon, m. in. pari venäläistä
uskonnollista kuukauslehteä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
