Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
8
G U T £ N BERG
N:o 2
Kirje Pcrfota.
Kun en täkäläisistä oloista koskaan ole
huomannut mitään elonmerkkiä »Gutenbergin»
palstoilla, aijon toim. suosiollisella luvalla tulla
niitä silloin tällöin antamaan ja pyydän
samalla esittää itseni »Toimiksi». Mutta
esipuheet sikseen ja muut »nöyrät komplimangit»
ja itse asiaan.
Jolleivät kaikki ehkä tietäisi, missä koko
Pori sijaitsee, niin voin mainita, että se on
Turun ja Porin läänissä, Satakunnan
väkirikkaan ja laajan maakunnan »pääkaupunkina». —
Kirjapainoja on täällä kolme, jotka suuruutensa
mukaan ovat: »Satakunnan», Bergbomin ja
»Porilaisen» kirjapaino. »Satakunnan» ja
»Porilaisen» kirjapainojen omistajina on yhtiöt, ja
Bergbomin kirjapainon omistaa varatuom. Axel
Bergbom.
Antaakseni lukijoilleni tarkemmat tiedot
näistä painoista; pyydän arv. lukijan hetkeksi
seuraamaan minua niihin. Jos nyt käymme
ensinnäkin »Satakunnan» kirjapainoon, päästään
sinne kadulta suoraan konttorista, jota vastoin
työväki kulkee pihanpuolella olevasta
käytävästä »vaskaushuoneesen», missä myös
korreh-tuuriprässi on sijoitettuna ja jossa on erityinen
laudoista tehty koppi vaatteita varten. Tästä
päästään suoraan latomahuoneesen. Mikä
ensinnäkin vetää huomiota puoleensa, on se,
että latomahuone samassa käytetään
konehuoneena, jossa on kaksi pikapaininta ja joita
toista käyttää kaasumootori, sekin sijoitettuna
samaan huoneesen, vaikka onkin asetettu
nurkkaan ikäänkuin häpeämään ja siitä syystä
kai myös tehty puinen »koppelo» sitä
peittämään*).
Puhtaus ei ole kovinkaan kiitettävällä
kannalla. Lattia pestään, ellen väärin muista,
korkeintaan kerran vuodessa, eikä silloinkaan
»regaalien» y. m. alustaa ja kun sitäpaitsi
juöksupoikien velvollisuus muuton on
puhtauden pito, on helposti ymmärrettävä, et;tä siinä
on paljon toivottavaa. Ilma huoneessa tuntuu
myös tukalalta, puuttellisien ilmavaihtojen
kautta, erittäin talvis-aikoina, ja kun
petro-leumilamput vielä yhdessä mootorista tulevan
käryn kanssa, lukuunottamatta tupakansauhua,
vaikuttavat ilman turmelemista, on huoneessa
todellakin ilma »paksua» ja siten kaikkea muuta
kuin terveellistä sellaisissa olosuhteissa
työskenteleville.
Bergbomin kirjapainoon päästään myös
kadulta ja pihalta. Tämä näyttää siistemmältä,
eikä lattiakaan ole niin musta kuin edellisessä.
Vaikka täälläkin painokone on toisessa
latous-huoneessa, on ilmavaihdos täällä mielestämme
parempi.
»Porilaisen» kirjapainoon päästään niinikään
kadulta ja pihalta. Latoushuone täällä on
liiaksi alulas; painokone on sen sijaan
sijoitettu eri huoneesen. Puhtaus ja ilmanvaihto
keskinkertainen.
Luulen, että lukijani jo ovat saaneet
pintapuolisen käsityksen kaupunkimme painoista
ja lienee sentähden paikallaan, että muitakin
seikkoja niitten oloista esitän.
Seikka, mikä kaikilla näillä painoilla on
omituista, on se, ettei niissä ole faktoria —
suokaa anteeksi, — piti sanoman, että kaikissa
painoissa painaja on »faktorina» tai ainakin
siksi »karaktiseerataan». Tavallisesti hoitaa
faktorin konttoritoimet y. ra. joku itse
isännistä. Ja kun tämä tavallisesti on
ammatti-oloihin vähemmän perehtynyt, tietää hyvin,
ettei työväkikään ollenkaan ammatissaan voi
edistyä, vaan pikemmin päinvastoin. Mitään
järjestystä esim. oppilaitten ohjaamisessa ei ole,
vaan pistetään ne heti, kun kastin tuntevat,
sanomalehteen ja siinä saavat olla siksi, kun
ovat täysiä »taitureita». Tämmöisiä »taitureita»
•öytyy sentähden useampia, jotka koko ikänsä
ovat olleet yksinomaan sanomalehti-latojina,
ja parempi tietysti heille itselle ja painollekin on,
että vastaisuudessakin siinä pysyvät, siten
toteuttaen sananlaskua »ne sidor v,Ura crepidam» !
(suutari pysyköön lestinsä ääressä). Sentähden
ovatkin oppilaat useasti taiturien arvoiset, eikä
palkallakaan suurta eroa ole. Että tästäkin
sentään välistäin tehdään poikkeus, olkoon
täkäläisten painojen kunniaksi mainittu, mutta
ne pysyvät kumminkin harvoina poikkeuksina,
eikä siten asiaa suurestikaan muuta.
Palkka-edut täällä muuten ovat sangen
huonoja, työtä kun tehdään kahdessa painossa
viik-kopalkalla ja yhdessä kuupalkalla ja vaihtelee
se 100—60 m. kuulta. Mitään
laskujärjestel-mää ei täällä ole käytännössä. Huonoimmin
palkattuja kuuluu latojat olevan »Porilaisen»
kirjapainossa.
Olisi vielä yhtä ja toista kerrottavana täältä,
mutta kun pelkään, että jo tälläkin olen liiaksi
kuluttanut lehden ahdasta tilaa, jätän ne
seuraavaksi kerraksi.
Siis näkemään!
»Toimi».
Denna fråga har jag redan i mitt första svar
besvarat, men som Ert öga måtte hafva kliat
då Ni läste det eller om Ni inte hade
fattningsförmåga, råder jag Er att många gånger
ännu läsa igenom detsamma. Kanske har Ni
redan gjort det och kommit, på det klara. Jag
är tålmodig och vill ännu en gång svara på
Er sista fråga: Nog är det säkert att den nya
red. fyller den gamlas plats och Ni behöfver
inte vara »illa rädd» för att Ni kastar bort
pangar om Ni prenumererar på Gutenberg.
Vän i landsorten! Behöfver Ni framdeles några
upplysningar från hufvudstaden, så står jag
gärna till tjänst med det lilla jag förmår.
Pren. o. rnedl. af Typ. förening.
Slom
Kysymys asianymmärtäville
herroille konemestareille.
Mikä on syynä ja onko se mahdoton auttaa
että nykyään sanomalehdissä kirjasimet ovat niin
kovin likasia? Joko ovat värissä niin, että
sormet pari riviä ladottua näyttävät aivan kuin
tervaan kastetuilta; tahi ovat kirjasimet, silloin
kun muka ovat »puhtaita», niin öljysiä etteivät
tahdo sormissa pysyä. Sellainen hidastuttaa
suuressa määrin latojan työtä.
Onkohan syy tuohon epäkohtaan sysissä vai
sepissä?
Joskus kyllä pitkät ajat saa hyvinkin
puhdistetut (vaskatut) kehilöt. Koska se on toisinaan
mahdollista, niin miks’ei aina?
Vastausta odottaa
Tuskastunut sanomalehtilatoja.
*) Ensi aluksi oli mootori ilmau suojaa, mutta kun
tästä tuli kovin ilettävä haju huoneesen, määräsi
ammattientarkastaja tämän koppelon tehtäväksi. Tämä
estääkin suoraan kaiken savun pääsemästä huoneesen
vaikka siitä vieläkin sitä tarpeeksi tunkee esiin.
Muistakaa Van h us-rah astoa!
Tili Red. f ö r G u t e n b e r g.
Svar till „Pren. i landsorten"*).
Ni säger att ni inte blifvit klokare af mitt
svar. Jag förstår: »ni fattar inte just så snart,
men efteråt blir allting klart», och när det till
ännu var litet brådskande med brefsändningen
som clen gamla red. skickade och svarets
författande, gick det kanske litet rundt för Er.
Fast Ni är litet dryg och öfverlägsen i slutet
af Ert svar till mig, blef jag ej ond på Er, då
jag fann hur det står till med Er. Ni ställer
upp fyra frågor till mig och svarar själf på de
två första, såsom man måste svara, säger Ni.
Låt gå för det! Den 3:dje frågan besvarar Ni
ej, den är obegriplig för Er. Frågan är ju
ganska kvistig att svara på, eller hur; den
lyder nämligen: »Med hvems rätt och till hvilkas
fromma har redaktionsombyte skett?» Jag vill
inte kollra bort Er utan skall svara enkelt och
klart: »Med föreningens rätt och till
prenume-ranternes fromma!» Nu kommer den sista
frågan som lyder: »Är det säkert att den nya
red. skall fylla den gamlas plats och att
pre-numeranterne sålunda kunna vara lugna för
att ej bortkasta sina pängar på en partiskrift?»
*) Införandet fördröjdt.
Red.
G ut e n b e r g i n T o i m i t u k s e l le.
Pari sanaa hra Kalle Fredille *).
Hra Kalle Fred luovutti minulle suosiollisesti
viimeisen sanan meidän välisessä
kirjeenvaihdossa — ja nyt käytän sitä lupaa.
Asiallista K. F:din kirjoituksessa on että hän
väittää minun vääristelleen hänen kirjoitustaan
kun käytin sanoja »vanha hyvä» toimitus.
Pyydän anteeksi! En ole maininnutkaan että ne
olisivat K. F:n sanoja. Kalle Fredin sanat olen
minä kursiveerannut ja varustanut nuotilla.
En minä ole siis vääristellyt.
Muuten tuntuu erittäin kummalliselta K. F:n
puhe »vääristelemisistä», kun hän itse harjoittaa
mitä törkeintä ja moitittavin ta »vääristelemistä .
Kuinka hra K. Fred lukee minun sanani:
tulleetkaan ehdokkaaksi, »tulleet kysymijliaeenkääm.
Tämä kääntäminen antaa hyvin ikävän valon
kirjoitukselle. Niinikään höpsii K. F.
»virallisesta tervehdyksestä» y. m. kummallisista asioista,
jotka pitäisi muka löytyä minun kirjoituksessani.
Mistähän nämät sinne ovat tulleet! Ei, Kalle
Fred, ei »lapsista ole laulajiksi».
Kalle Fred mainitsee vielä että hän on
kirjoituksessaan puhunut vaan »päätoimittajasta,
eikä mistään hra Snellistä» ja väittää yhäkin
»että ensi vuoden päätoimittaja ei edes taida
Suovien kieltä eikä siis ole mies oikealla
pai-Icallaan». Minulla ei ole kunnia tietää missä
»päätoimittaja)i» »oikea paikka» on, mutta sen
minä tiedän että hra Snell on valittu
Guten-bergin suomalaisen osaston toimittajaksi ja osaa
Suomea sekä hra K. Forsman ruotsalaisen
osaston toimittajaksi eikä suinkaan hänkään aivan
tomppeli suomenkielessä ole, ja luulen että he
kyllä tietävät »oikean paikan». Turhaa siis
lienee K. F:din huolenpito päätoimittajan
suomenkielen taidosta »oikeasta paikasta». (Annat
-tehan anteeksi että käytän lainausmerkkejä).
Muuten olisi minun hyvin hauska tietää kuka
se Kalle Fred oikeastaan on ja kuinka hänen
vastauksensa saattoi keritä samaan numeroon
kuin minun kirjoitukseni. Ehkäpä nimimerkin
alla piileekin »Jaakopin ääni ja Esaun kädet»,
— ja oikein »oikealla paikallaan».
Hauskaa jatkoa Kalle Fred!
Rauhaa Ralcastava.
*) Jäänyt viime numerosta tilan ahtauden takia.
Toim.
Obs.! flnnonsörer Obs.!
»(Suteriberg" är spridd kring Kela
jjinland.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
